Jusseja jaettiin tänä vuonna 15:sta eri kategoriassa. Jälleen kerran on tunnustettava tietämättömyytensä suurimmassa osassa elokuva-alan ammatteja, joten tyydyn esittelemään ne, joista itse saan jotain irti. Viime vuoden parhaasta elokuvasta kisasi viisi eri elokuvaa: Kohta 18, Miss Farkku-Suomi, Niko 2 – lentäjäveljekset, Puhdistus ja Vuosaari. Itse olisin listaan lisännyt ainakin Kulman Pojat ja ensimmäisen suomalaisen sci-fi tuotoksen Iron Skyn (eikä tässä kohtaa Iron Skyn Suomi-Saksa-Australia yhteistyön pitäisi olla este, sillä myös Le Havre aikoinaan kisasi menestyksekkäästi Jusseista. Kai tässä pitää lohduttautua sillä, että Iron Sky nappasi kuitenkin Australian Oscar-palkinnon erikoistehosteista tämän vuoden alussa), eikä Hulluna Saraan tai 3Simoa myöskään niin karmeita olleet, etteikö niitä olisi voinut löytää myös tältä listalta. Vuoden parhaan elokuvan ennakkosuosikkien paineesta vastasivat kuitenkin Puhdistus, joka keikkuu kotimaisten elokuvien katsojalukujen kärkipäässä ja Vuosaari. Voiton kotiin kuitenkin vei puskan takaa elokuva Kohta 18, mikä sai ainakin meikäläisen täällä päässä hihkumaan innostuksesta.
Paras elokuva vaatii yleensä sen taitavan ohjaajan, joten kolmen ehdokkaan kopla ei yllätä. Herrat Antti Jokinen (Puhdistus) ja Aku Louhimies (Vuosaari) saivat sentään vastaansa yhden naisen Maarit Lallin (Kohta 18). Mutta perinteiseen tapaan (jos näin voi sanoa), se paras elokuva osoitti vaikuttavuutensa myös ohjaajan kohdalla ja ohjaaja-Jussin kanssa lavalta pois käveli Ms. Maarit Lalli. Kohta 18-elokuva oli Ms. Lallin ensimmäinen pitkä tuotos, joten toivottavaa on daamin jatkavan myös pitkien elokuvien saralla, eikä vain keskittyvän televisiosarjojen (mm. Sydänjää, Käenpesä) tai lyhytelokuvien ohjaamiseen.
Jussiehdokkaat parhaasta naispääosasta olivat: Laura Birn (Puhdistus) ja Pamela Tola kahdesta eri elokuvasta (Härmä; Kaksi tarinaa rakkaudesta). Tilastotietojen mukaan voiton pitäisi mennä Ms. Tolalle, raati päättikin toisin ja antoi naispääosa-Jussin Ms. Laura Birnille. Ms. Birnillä on vakuuttava elokuvallinen CV aina vuodesta 2002 lähtien. Valkokankaalla hän lienee on kuitenkin tunnetuin Helmiä ja sikoja (2003), Joulutarina (2007), Ralliraita (2009) ja Vuosaari (2012) elokuvista Puhdistuksen lisäksi. Mikäli naisen tyyli vakuuttaa luvassa tälle vuodelle on kaksi hänen elokuvaansa: Mieletön elokuu ja Leijonasydän.
Naissivuosan Jussia tavoittelivat pääosakategoriassakin mukana ollut Laura Birn (Vuosaari) sekä kaksi uutta tuttavuutta, daamit Niina Nurminen (Kohta 18) ja Liisi Tandefelt (Puhdistus). Sivuosa-Jussin vei kotiinsa keittiön pöydälle katseltavaksi Puhdistus-elokuvassa raadin vakuuttanut Ms. Liisi Tandefelt, joka voi puvustuksesta kiinnostuneille olla tunnetumpi toisen ammattinsa, teatteripuvustajan, kautta. Ms. Tandefeltin suunnittelemia pukuja oli kaiken kansan nähtävillä Teatterimuseossa 2007.
Parhaan miespääosan Jussia tavoittelivat herrat Vesa-Matti Loiri (Tie pohjoiseen), Samuli Edelman (Tie pohjoiseen) ja Eero Ritala (Kulman pojat). Niin paljon kuin pidänkin herroista Loiri ja Edelman, toivoin kovasti Ritalan korjaavan voiton. Toivossa saa aina elää, ja tällä kertaa se myös kannatti. Niin hyvää suoritusta kuin herrat Loiri ja Edelman olivatkin tehneet olin täysin samaa mieltä Jussi-raadin kanssa miespääosan saajasta: Mr. Eero Ritalasta. Ihanaa, että suurien, yleisön suosikkien ja vaikuttavien nimien takaa löytyy vielä tilaa uusille tulokkailla. Mr. Ritalan menestystä valkokankaalla on mielenkiintoista seurata ja toivottavasti miehen tähdittämiä elokuvia tulee runsaasti lisää.
Miessivuosan palkintoa puolestaan tavoittelivat herrat Peter Franzén (Tie pohjoiseen), Santtu Karvonen (Juoppohullun päiväkirja) ja Juha Muje (Risto Räppääjä ja viileä Venla). Miessivuosan kohdalla olisin ollut ällikällä lyöty, jos Jussi olisi päätynyt johonkin toiseen osoitteeseen. Mr. Santtu Karvonen todella ansaitsi palkintonsa totaalisella heittäytymisellään, edelleen pidän vain säälinä sitä, että samassa elokuvassa vaikuttanutta Mr. Joonas Saartamoa ei edes asetettu Jussi-ehdokkaaksi. Uskottavan juopon näytteleminen ei ole helppoa, minkä myös Mr. Karvonen hyvin osoittaa.
Dokumenttielokuvakategoriassa Jussia tavoitteli kolme tasaisen hyvää dokumenttia: Kovasikajuttu, Säilöttyjä unelmia ja Venäjän vapain mies. Veikkasin Kovasikajutun vievän voiton ja tässä kohtaa olisi kannattunut laittaa panokset likoon, sillä näin myös kävi. Jussin voittamisen lisäksi Kovasikajuttu on herättänyt myös ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla myönteistä huomiota. Dokumenttikisaajien ulkopuolelle jäi muutama mielenkiintoinen tuotos. Itse olin aika yllättänyt, että Sinivalkoinen valhe ei päässyt ehdokaslistalle asti.
Betoni-Jussin elämäntyöstään valkokankaan parissa sai Ms. Anneli Sauli (1932 – ). Valkokankaalla Ms. Sauli alkoi vaikuttaa 1950-luvun alussa, jolloin tehdyistä elokuvista Hilja – maitotyttö (1953) lienee ollut se, joka singautti naisen suuren yleisön tietoisuuteen. 1950-luvulla tehdyt elokuvaroolit asettivat Ms. Saulin usein aika altavastaajan roolin miehisessä maailmassa. Mutta se lienee ollut ajan trendi. Tähän mennessä Ms. Sauli on esiintynyt noin 40 elokuvassa, joista enemmistö on tehty Suomessa. Viime vuosina häntä on nähnyt elokuvissa: Elma ja Liisa (2011), Kohtaamisia (2009), Myrsky (2008), Ganes (2007) ja Mies vailla menneisyyttä (2002).
Yleisö-Jussin puolestaan kotiin vei elokuva Nightmare – Painajainen merellä. Ja syytä tähän en todellakaan tiedä. Toki leffa uppoa Salatut-elämät -kansaan, ja se näkyy myös sen hurjissa katsojaluvuissa. Mutta sinänsä jotenkin pelottavaa(ko) ajatella sitä, että valkokankaan vaikuttavammaksi elokuvaksi on valittu televisiosarjaan perustuva leffa. Mutta perinteiseen tapaan toki täytyy todeta tässä kohtaa, ’ugh – Suomen kansa on puhunut ja tässä on sen tulos.’
Onnittelut kaikille Jussi-voittajilla ja ansiokkaasti siitä kisanneille elokuville. Suomalaisia elokuvia on kiva katsoa, ihastuttavaa on niiden laajat aiheet ja hyvä laatu. Suosittelenkin jokaisella sinne leffateatteriin suuntaamista, valkokankaalla pyörii ainakin vielä tällä hetkellä Kaappari, Vuonna 85, Ella ja Kaverit, Juoppohullun päiväkirja, Rakkauden rasvaprosentti, Kaikella rakkaudella, Metsän tarina sekä Rölli ja kultainen avain. Tuosta joukosta luulisi jo löytyvän jotain siihen omaan makuun sopivaa.
Osastot: Elokuvia ja elämää