???
Sitten kun elokuvasta ja tarkoituksesta ei todellakaan ota selvää. Miksi tämä elokuva on tehty? Miksi se pitäisi katsoa? Mihin sillä pyritään? Mikä sen sanoma on? Mistä tässä kaikessa oikein on kyse? Normaalin elokuvan jälkeisen pohdinnan jälkeen, voi olla yhä pihalla asiasta kuin Ö aapisen reunassa. Joskus tuntuu siltä, että taide-elokuvat voisi myös niputtaa tämän kysymysmerkkilauman alle.
Veden peili – Watermark
Uusimmassa Mr. Rax Rinnekankaan elokuvassa jatketaan Matka Edeniin (2011) elokuvassa aloitettua ihmisen syyllisen mielen sovituksen matkaa. Tällä kertaa matkaa tehdään talviseen Venetsiaan, minne valokuvaaja Lauri Harkko (Hannu-Pekka Björkman) lähtee etsimään anteeksiantoa niin isänsä kuin oman itsensä teoille. Valokuvatessaan Venetsiaan Harkko tunnustaa niin itselleen, kaupungille kuin yleisölle salaisuutensa ja omat sielunkantamuksensa. Eräänlaisena rippipappina Harkolle toimii venäläinen […]
To Rome with Love – Roomalle, rakkaudelle
”I’m from Roma. My job is to stand up here and I see all people. In Roma, all is a story.” Elokuvan ohjaajalle ja käsikirjoittajalle Mr. Woody Allenille vaikuttaa olevan tyypillistä piilossa oleva draamallisuus. Hänen suuria rakkauksiaan vaikuttavat olevan suurkaupungit, erityisesti New York, minne suurin osa miehen elokuvista keskittyy. Suurkaupunkien lisäksi elokuvissa yleensä merkittävissä osissa […]
Cosmopolis
Ohjaaja Mr. David Cronenberg yleensä tunnetaan suhteellisen synkkämielisistä elokuvistaan. Niissä ihmisen psyyke piinaa yksilöään oikein kunnolla ja samaa voisi myös odottaa miehen uusimmalta tuotokselta Cosmopolikselta. Synkän ajatusmaailman kuvaamisen sijasta mies vaikuttaa kuitenkin tehneen toinen puhe-leffan, edellisen Dangerous Method, perään. Tässä leffassa meinaan puhutaan paljon ja lähes koko ajan. Ehkä tämä on myös vuoden oudoin elokuva, […]
On the Road – Tien päällä
On the Road elokuva jatkaa tämän vuoden Cannesin elokuvien esittelyä. Ja kun viime vuonna siellä yleisön päätä hämmensi Mr. Terrence Malickin The Tree of Life, en olisi yhtään yllättynyt, jos tänä vuonna saman olisi tehnyt On the Road – mistä tässä kaikessa oikein on kysymys?? Sananmukaisesti tien päällä, road-movie, asioita selvittävät elokuvat ovat perinteisesti liitetty […]
Nicostratos Le Pélican – Nicostratos Pelikaani
Ranskalais-kreikkalainen yhteistyö lasten- ja nuorten elokuvien rintamalla on tuottanut valkokankaalle elokuvan pojasta ja pelikaanista. Yannis (Thibault Le Guellec) elää erakkomaisen isänsä Démosthéneen (Emir Kusturica) kanssa pienellä Zoran saarella, joka ei osu minkään turistireitin kohdalle – siis todellinen, koko kylä kasvattaa paikka. Isä on ankara ja sulkeutunut perheen äidin kuoleman jälkeen, eikä oikein osaa osoittaa pojalleen […]
Matka Edeniin – Journey to Eden
Hmmm.. elokuva kertoo jostakin.. siis pakkohan se on.. halusin sen itsekin nähdä, juuri elokuvan syvällisyyden vuoksi ja vielä en osaa oikein päättää, millaisesta syvällisyydestä siinä oikein on kyse. Joka tapauksessa leffa Matka Edeniin on suomalaisen nykytaiteilijan (älä vielä lähde karkuun) Rax Rinnekankaan tuotos. Ja välillä se kyllä aika nykytaiteelta tuntuukin. Toisaalta, jos mies nimeää muusikseen […]
The Tree of Life – Elämänpuu
Elokuva The Tree of Life, oli todellakin maineensa arvoinen – niin hyvässä kuin pahassakin. Ja siitä on oikeasti aika vaikea sanoa mitään yhdensuuntaista tai keskiarvoista. Joten on paras, että poimit seuraavista itsellesi parhaiten sopivan ’jos taas’-vastauksen. Joten elokuvan Cannesissa menestymisen syistä en kyllä uskalla sanoa yhtään mitään. Jos haluaa suunnata ’avara luonto’ tunnelmiin isolla valkokankaalla, […]
Klovn: The Movie – Klovni, kyllä nolottaa
Tanskalaiset osaavat tehdä hyviä elokuvia. Mainio esimerkki siitä on esimerkiksi tässäkin blogissa esitelty Submarino. Ja sitten on Klovn. Se on kaikkea sitä, mitä traileri lupaa. Että jos suustasi pääsee välillä sammakoita tai muuten vaan osoitat ansaitun paikkasi meidän piiloblondien joukossa, niin elokuvan sulattaminen on huomattavasti helpompaa, mutta ei välttämättä takaa siitä pitämistä. Jos taas olet […]
Hereafter – Tuonpuoleinen
Kaunista – kaunista – kaunista, ah – niin kaunista. Clint Eastwood, joka kieltäytyi astumasta kameran toiselle puolelle näyttelijäksi viimeisimmän elokuvansa Gran Torinon (2009) jälkeen, on onneksi päättänyt pysyä yhä siellä kameran yleisölle näkymättömällä puolella – ohjaamassa. Kiitän ja kumarran siitä tämän rainan yhteydessä. Hereafter on Mr. Eastwoodin mukaan ”tyttöjen filmi” (chick flick), mutta myönsi samalla, […]
Gainsbourg (Vie héroïque) – Gainsbourg Tarina Legandasta
Ranskanjuutalainen monitoimitaiteilija (runoilija, laulaja, sanoittaja, näyttelijä ja ohjaaja) Serge Gainsbourg (syntynyt Lucien Ginsburgina 2.4.1928 – 2.3.1991) tuli tunnetuksi maaimalla naisistaan ja kappaleistaan, joista lähes jokainen on varmaan kuullut vuonna 1969 kyhätyn kappaleen ”Je t’aime… moi non plus”, missä Birgitte Bardot läähättää orgasmin tahtiin – jossakin muodossa. Julkaistussa versiossa saman huokailuhomman on saanut kontolleen Jane Birkin. […]