Outin Leffaopas

The Heat -elokuvassa tiukkapipoinen FBI-agentti Sarah Ashburn (Sandra Bullock) tekee yhteistyötä rääväsuisen bostonilaisen poliisin Shannon Mullinsin (Melissa McCarthy) kanssa paikallisen huumepomon Larkinin kiinnisaamiseksi. Sen pohjalta elokuvaa ei kannata katsoa, mutta sitäkin mielenkiintoisempaa on seurata näiden kahden naisen yhteenottoa erilaisista luonteista johtuen. Ja tämän vuoksi leffa on sitten sen katsomisen arvoinen. Vaikka naiset ovat luonteeltaan totaaliset vastakohdat, kumpikin on omalle työlleen niin omistautunut, että heidän henkilökohtainen elämänsä on heitteillä. Tämä sitookin naiset paremmin yhteen, kuin voisi ensi katsomalta olettaa.

Ms. Bullock hallitsee mielestäni hyvin fyysisen komiikan taidot. Ja on todella onni, että hollywoodlandia huomasi nämä myös ja antoi daamille mahdollisuudet loistaa valkokankaalla. Omia suosikkejani naisen pitkästä elokuvalistasta ovat muun muassa: Speed (1994), The Net – verkko kiristyy (1995), Miss Kovis (2000), Kahden viikon iskuaika (2002), All About Steve (2009) ja Odottamaton ehdotus – The Proposal (2009). Nähtäväksi jää millainen on seuraava Ms. Bullockin seuraava elokuva Gravity, missä hän seikkailee avaruudessa yhdessä Mr. George Clooneyn kanssa. Ms. McCarthy puolestaan on tehnyt myös vaikuttavaa uraa valkokankaalla, mutta elokuvien katsojille hän tuli parhaiten tutuksi varmaankin roisin Meganin roolista Morsiusneidot – Bridesmaids (2011) elokuvasta. Mikäli naisen päällekäyvä tyyli viehättää häntä pääsee näkemään myös elokuvissa This is 40, Identity Thief ja Hangover III. Daamien yhteistyöhön luomaan kemiaan kuitenkin uskotaan siinä määrin, että The Heat II:n käsikirjoitus lienee on jo työn alla.

Ohjaaja Mr. Paul Feign oli innoissaan mahdollisuudesta tehdä toiminnallinen komedia, jossa pääosassa on kaksi naista. Tälläisia naispareja ei ole kyllä valkokankaalla nähty, miespoliiseja senkin edestä, joista oman aikansa klassikoita ovat muun muassa Rush Hour, Lethal Weapon, Tango & Cash, Men in Black, Starky & Hutch sekä oma sekopäinen suosikkini Hot Fuzz (2007, rakas-kälyni R. pahoittelen edelleen tätä elokuvaan raahaamista). Viime vuosina meitä on myös siunattu sellaisilla otoksilla kuin Cop Out (2010) ja The Other Guys (2010). Ohjaaja nautti myös koko rahan edestä siitä, että sai ohjata kahta erilaista huumorin ilmentymää. Katsojana pääsemme iloitsemaan tästä samasta, sillä niin erilaisia peruspiirteiltään ovat daamien Bullock ja McCarthy koomilliset taidot. Heat-elokuvan juoni ei kyllä peruspiirteiltään eroa mitenkään näissä cop-buddy-komedioista kuin pääparin sukupuolen perusteella, mutta se tuntuukin olevan se riittävä tekijä. Kaunis kiitos tässä kohtaa pitää antaa myös käsikirjoittajan Ms. Kate Dippoldin suuntaan, joka on pitänyt miehet markkinoilta poissa. Pääpari ei missään vaiheessa kuolaile miesten perään, yritä esittää itseään romanttisesti tai haahuile muuten vaan kaksilahkeistan perässä. Sen sijaan he toimivat määrätietoisesti tavoittelemansa asian saavuttamiseksi. Piste.

Komedian ohjaajan Mr. Feign on pyrkinyt tuomaan esille, luonnollisesti tunnesiteen ja huumorin lisäksi, hahmojen riittävän katu-uskottavuuden. Komedia ei Mr. Feign mielestä synny vain hauskoista vitseistä vaan myös fyysisestä käyttäytymisestä ja siihen reagoimisesta. Se, miten hyvin ohjaaja tässä on onnistunut jää katsojan päätettäväksi. Itselläni oli ainakin hurjan hauskaa, eikä tämä johtunut vain siitä, että ohjaaja oli täydentänyt valkokankaan pääparia runsaammalla rintavarustuksella perinteisen miesmallin sijaan. Mielenkiintoista olisi päästä lukemaan se alkuperäinen käsikirjoitus, jotta pystyisi vertaamaan miten paljon daamit ovat improvisoineet valkokankaalla, määrän veikkaisin olevan suuren. Toki on myönnettävä, että välillä näitä persoonallisia piirteitä onkin sitten ajettu esiin sata lasissa, kun vähempikin olisi riittänyt.

Kun CIA on saanut omat filminsä, niin annettakoon myös tunnustusta FBI:n (Federal Bureua of Investigation) innoittamille elokuville. Varsinaisesti FBI:n toimintaa käsitteleviä elokuvia en saanut mieleeni pompahtamaan kovinkaan monta, mutta useampia oli sitten niitä, joissa FBI:n henkilökunnalla on ollut edes jonkinlainen rooli. Tässäpä näitä tuloksia aiheesta kiinnostuneille: Silence of The Lambs (1991), Donnie Brasco (1997), The Rock (1996), The X-Files: Fight the Future (1998), Miss Kovis (2000), Catch Me If You Can (2002), Transformers (2007) ja Public Enemies (2009). The Heat sopii tänne joukkoon erinomaisesti tuoden sinne hieman lisää keveyttä kaiken kovistelun keskelle.

Yksinkertaista komediaa

naisparin tähdittävämä. The Heat tarjoaa helppoja vitsejä, fyysistä komiikkaa ja taidokasta toimintaa, jossa miehille on jätetty lähinnä statistin rooli. Tässä ei ole mitään, The Heat toimii hyvin popcorn-leffana, aivot narikkaan heittävänä toiminnallisena pläjäyksenä, jossa ei liikaa seksuaalista vetovoimaa esitellä etenemismahdollisuutena ongelmien ratkaisuksi. Sen sijaan kaksikko kylläkin laittaa katuja uuteen uskoon sekä palauttaa uskon siihen parityöskentelyyn, että kaveria ei sitten todellakaan jätetä. Suosittelen leffaa kaikille kevyiden poliisileffojen ystäville sekä niille, jotka kaipaavat naurulihastensa treenaamista. Mistään ruudin uulleenkeksimisestä valkokankaalla ei ole kyse, mutta se ei kyllä haittaa leffasta nauttimista.

Overall
Kokonaisarvosana.