Vuonna 2005 yksityisen Scion Capitalin rahastonhoitaja Michael Burry huomaa Yhdysvaltojen rahamarkkinoilla lillivän kuplan asuntomarkkinoissa. Se perustuu epävakaisiin roskalainoihin, joista hän voi sijoittajineen hyötyä sijoittamalla pankkeja vastaan. Tämä saa ajan kanssa osan sijoittajista takajaloilleen, mutta loppupeleissä mies tuo kotiin kunnon voitot. Samaan aikaan Jared Vennett kuulee Burryn ideasta ja haluaa päästä siitä osingolle. Hän saa taakseen toisen rahastonhoitajan Mark Baumin ryhmineen, joka lähtee peliin mukaan vakuuttuaan tulevasta romahduksesta. Toisaalla myös kaksi nuorta sijoittaa Charlie Geller ja Jamie Shipley saavat vihiä Vennettin ideasta ja haluavat hyötyä kuplasta yhteistyössä heidän entisen naapurinsa Ben Rickert avulla.
Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna elokuva käsittelee 2007 – 2009 pankki- ja rahoituskriisiä, jolla oli laajakantoisia vaikutuksia ympäri maailmaa. Eikä siitä ole vielä varmaankaan kunnolla toivuttu, vaan mennään aallokosta toiseen. Finanssipolitiikasta enemmän kiinnostuneet voivat klikata itsensä tänne lukemaan mitä lyhyeksi myynti oikein tarkoittaa. Me muut saamme sitten tyytyä elokuvan kautta saataviin selityksiin. Finassialaa enemmän ymmärtäville elokuva ei ehkä anna kovinkaan paljon, mutta meille tavallisille tallaajille se avaa sitä ihan sopivalla tavalla.
Ohjaaja Mr. Mr. Adam McKay on enemmän tunnettu koomiikan haltuun ottamisesta ja televisiosarjoista. Tämä ei kuitenkaan ole ollut esteenä hyvälle elokuvalle. Ehkäpä jopa kevyemmän lähestysmistavan omaaminen on tehnyt elokuvasta massoille paremmin sopivan. The Big Short ei ole mikään komedia, mutta silti kevyen oloinen ja koomisia piirteitä omaava. Ja ennen kaikkea tämän asenteen vuoksi ohjaaja Mr. McKay on saanut eri julkkisten avulla saanut tämän finassikriisin väännettyä rautalangasta niin, että minäkin sen ymmärsin. Uskaltaisin jopa väittää, että tämän leffan katsomisen jälkeen useampi matti-ja-maija-meikäläinen ymmärtää enemmän kyseisen pankki- ja rahoituskriisin syistä kuin ennen sitä, vaikka mitä muuta olisi väittänyt ystäviensä edessä.
Elokuva on saanut innoituksensa Mr. Michael Lewisin samannimisestä teoksesta (The Big Short: Inside the Doomsday Machine) vuodelta 2010. Tämä reportterikirjailija käsittelee isoja asioita pienen ihmisen näkökulmasta. Se varmasti tekee hänen kirjoistaan ja niihin perustuneista elokuvista enemmän ymmärrettäviä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat muun muassa Moneyball: The Art of Winning an Unfair Game (2003) ja The Blind Side: Evolution of a Game (2006). Molemmat teokset esittelevät valkokankaalla miten voittaa isompi järjestelmä, eikä The Big Short tee tästä todellakaan poikkeusta.
The Big Short -elokuva on myös siinä mielessä mielenkiintoinen, että yksi sen tuottajista Mr. Brad Pitt ei uskonut rainan välttämättä sellaisenaan houkuttelevan katsojia teattereihin ja siksi suostui mukaan puherooliin. Tämä rooli jää toki herrojen Carrell ja Gosling taustahälinään, mutta toi niitä taaloja taskuun katsojien houkuttelun kautta. Niinpä yllätys oli varmasti aikamoinen kuin Elokuvien Tuottajien kilta (PGA) valitsi The Big Short -rainan vuoden parhaaksi leffaksi. Yllätys oli niin suuri ja odottamaton, että Mr. Brad Pitt ei ollut varautunut olemaan paikalla sitä vastaanottamassa. Perinteisesti PGA on myös onnistunut voittovalinnoissaan niin hyvin, että yleensä Oscar-raati on valinnut saman rainan myös vuoden parhaaksi elokuvaksi. Ehkäpä Mr. Pitt on tällä kertaa paikalla, jos ei muuta niin jännittämässä.
| Make money |   |
|---|---|
| Itsekeskeinen voiton tavoittelu köyhien ja maahanmuuttajien kustannuksella. The Big Short rainan tunneskaala tihkuu ahneutta, vihaa, välinpitämättömyyttä, oman navan tuijottelua ja niin edelleen. Siinä ei ole mitään todellisia sankareita, tai arjessa selviytymistä yrittäviä henkilöitä. Leffa on täynnä hyvin näytteleviä ihmisiä, jotka hakevat sitä omaa parastaan. Tämä kuitenkin tehdään tavalla, joka avaa yllättävän hyvin tätä roskalaina-ideaa. En olisi uskonut elokuvan olevan näin mielenkiintoinen tai tavalliselle tallaajalle näin hyvin finanssipolitiikkaa avaava. Ohjaaja todellakin on hallinnut hommansa. Suosittelen elokuvaa kaikille. Leffasalissa saa yllättyä myönteisesti siitä, miten hyvin elokuva vei mukanaan. Siellä voi myös järkyttyä siitä, miten paljon ihmisiä vedätetään ja surra sitä, miten moneen tämä vedätys oikein koski. Mutta yhtä kaikki, elokuva on siitä huolimatta viihdyttävä, opettavainen ja kaikin puolin katsomisen arvoinen. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Näyttelijät: Steve Carell, Ryan Gosling, Christian Bale, Hamish Linklater, Rafe Spall, Jeremy Strong, John Magaro, Finn Wittrock, Brad Pitt
Osastot: Draama, Kevyttä katseltavaa, LeffatHenkilöt: christian bale, ryan gosling, steve carell