Huippulla olevan nyrkkeilijän Billy Hopen vaimo Maureen haluaa miehensä lopettavan nyrkkeilyn ja viettävän enemmän aikaa perheensä ja heidän tyttärensä Leilan kanssa. Billy suostuukin tähän ja on aikaisessa ilmoittaa eläkkeelle jäämisestään, kun hänen vaimonsa kuolee tappelujupakassa. Miehen maailma romahtaa tämän myötä, Leila päätyy sosiaalityöntekijöiden hoitoon ja edessä voi olla vain uusi paluu nyrkkeilyyn pariin valmentajansa Titus ”Tick” Willsin avulla ja sitä kautta tietenkin sen itsensä löytäminen uudestaan. Uutta paluuta tai ainakin itseensä uudelleen uskomista Hope hakee ottelusta nuorta ja taidokasta Miguel Escobaria vastaan.
Ohjaaja Mr. Antoine Fuguan urheiludraamalta saa odottaa paljon, eikä syyttä. Mies on aiemminkin kunnostautunut synkkämielisten elokuvien ohjaajana, joista hyviä esimerkkejä ovat muun muassa: Training Day (2001), Tears of the Sun (2003), Brooklyn’s Finest (2010) ja The Equalizer (2014). Ohjaajan työt ovat siinä mielessä mielenkiintoisia, että hän ei välttämättä vaikuta uskovan siihen perinteiseen hollywoodmaiseen onnelliseen loppuun. Tämä ja ihmisläheinen lähestymistapa tekevät hänen elokuvistaan mielenkiintoisia. Lisäksi Mr. Fuqua on selvästi kiinnostunut miesten aggression ja machoilun esittämisestä. Hänen kuvaustyylinsä vie katsojan usein fyysisen toiminan keskelle, melkein kuin vastaottelijaksi Billylle. Tämän kaiken testosteroni-rymistelyn keskellä olisin ohjaajan toivonut tuovan esille myös Billyn rauhallisempaa puolta. Silloin valkokankaalla nähdään melkein toinen ihminen verrattuna siihen mitä nyrkkeilykehään nousee.
Mr. Fuguan nyrkkeilydraama ei eroa muista elokuvista nyrkkeilyn osalta. Laji on teknistä eikä iskuja tai niiden väistelemistä voi keksiä uudestaan. Mutta tämä tuttuuden tunne (mikä tulee kaikista muistakin nyrkkeilyelokuvista) ei haittaa, eikä pyörää ole todellakaan tarvinnut keksiä uudestaan. Eroa muihin nyrkkeilyelokuviin tulee kai kuitenkin siitä, että loppukamppailussa hemmot todellakin vetivät toisiaan turpiin taitojensa mukaan. Erikoistehosteita ei tarvittu verisen naaman fiksaamiseen, vaan luonto hoiti sen puolestaan.
Rainan kokoon kynäillyt Mr. Kurt Sutter lainaa elokuvassa paljon myös luomaltaan Sons of Anarchy -sarjalta, jossa vanhemmat ovat valmiita väkivaltaan rakkaittensa puolesta ja jossa lapset toimivat lopulta vanhempiensa pelastajina. Aggression ja muiden tunteiden suloinen sekametelisoppa on onnistuneesti ja uskottavasti löytänyt tiensä myös tähän elokuvaan. Billy Hope vaikuttaa hengittävän vain kahta taitoa: kykyä nyrkkeillä ja kykyä rakastaa. Äkkiseltään näitä voisi pitää janan ääripäissä olevina asioina, mutta Mr. Sutter and ohjaaja Mr. Fugua osoittavat onnistuneesti niiden läheisen suhteen. Kumpikin näistä vaatii omistautumista ja siinä Billy Hope onnistuu kiitettävästi.
Koska arvonsa tietävä Oscar-raati ei ymmärtänyt hyvän päälle Prisoners ja Nightcrawler – elokuvissa niin Mr. Gyllenhaalilla oli tasan kaksi vaihtoehtoa. Tehdä elokuva joka keskittyy keskitysleiri olosuhteisiin tai sitten nyrkkeilyelokuva, jossa mennään pohjalle ja noustaan sieltä uudestaan. Onneksi mies valitsi tämän tien ja mikäli Oscar-raadi ei edellenkään tunnusta miehen näyttelemisentaitoja, niin suosittelen heitä kaikkia hankkimaan uudet silmälasit HETI! Vaikka on myönnettävä, että nyrkkeilyelokuvat ovat täynnä kliseitä, minkä myös pääosassa pörrännyt Mr. Gyllenhaal tiedosti, niin siitä huolimatta tämä voittamisen tai häviämisen kuvaaminen oman persoonansa kehittymisen kautta on taidokkaasti tehty. Maltan tuskin odottaa Mr. Gyllenhaalin seuraavaa elokuvaa Everest – onneksi sille on jo annettu ensi-ilta päivämäärä (25.9.2015).
| Nousutarina |   |
|---|---|
| joka täyttää kaikki nyrkkeilyelokuvan pakolliset kliseet. Tästä huolimatta Southpaw onnistuu yllättämään myönteisesti, vaikka sivujuonet olisi voinut jättää omaan arvoonsa. Southpaw hengittää Mr. Gyllenhaalin tahtiin ja tarjoaa hänen avullaan perinteisen kertomuksen altavastaajan näkökulmasta, joka ei taatusti jätä ketään kylmäksi. Suosittelen leffaa kaikille Mr. Gyllenhaalin elokuvien ja nyrkkeilyelokuvien ystäville. Juonenkäänteet eivät juurikaan yllätä, mutta siitä huolimatta niissä on jotain tuoretta veren lisäksi . | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Näyttelijät: Jake Gyllenhaal, Rachel McAdams, Oona Laurence, Forest Whitaker, 50 Cent, Naomie Harris, Rita Ora, Miguel Gomez
Osastot: Draama
Henkilöt: forest whitaker, jake gyllenhaal, rachel mcadams