Valkokankaalla nähdään toki paljon paljasta pintaa, seksuaalisia viitteitä ja aihetta käsitteleviä elokuvia nykyään jo siinä määrin, että kohta pitää alkaa miettimään millä katsojia saadaan vielä houkuteltua lisää. Parin viiimeisen vuoden aikana siellä on nähty kaksi hyvin erilaista seksuaalisesti latautunutta elokuvaa. Vuonna 2013 Cannesissa kohattanut Adelen elämä osat 1 ja 2 sekä Nymphomanic osat 1 ja 2. Aika oli siis tullut kypsäksi seksin omalla postaukselle tässäkin blogissa. Seuraavasta listasta puuttuu varmasti joidenkin mielestä oleellisia elokuvia, mutta mukaan poimittujen leffojen pointti on niiden provosoivassa otteessa ja pintaa syvämmälle olevissa teemoissa. Näiden elokuvien parissa katsoja saa sitten päättää ovatko ne ällöttäviä, puuduttavia, eroottisia vai romanttisia. Makuasioista ei sovi kiistellä, joten jokaisen maku valitkoon sitä itselleen sopivaa. Asiasta enemmän kiinnostuneet voivat klikata itsensä tänne Sex in the movies-sivustolle.
Ekstase – Hurmio (1933). Hurmiota pidetään ensimmäisenä ei-pornogafisena elokuvana, jossa nainen orgasmi on esitetty. Nuori Eva (Hedy Lamarr) on naimisissa vanhemman miehen Emilin (Zvonimir Rogoz) kanssa. Liitto ei tyydytä Evaa, joten hän hakee eroa ja päätyy nuoremman Adamin (Aribert Mog) syliin. Kaikki eivät kuitenkaan ole tähän tyytäisiä. Hurmiossa ohjaaja Mr. Gustav Machatý on esittänyt naisen seksuaalisena olentona, jolla on omat halunsa, turhautumisensa ja seksuaaliset nautintonsa. Tätä pidettiin 1930-luvulla kuitenkin liian häpeällisenä ja elokuva sai esityksiä vain pienissä indie-teattereissa tai leikeltynä sensuurin kourissa. Elokuvana sen voi olettaa vaikuttaa naisen seksuaalisten halujen kuvaamiseen aika rajoittavalla tavalla.
https://www.youtube.com/watch?v=VuYBuYuigcs
Baby Doll – Nukkevaimo (1956). Kaksi aikuista miestä koittaa vietellä 19-vuotiasta neitsyttä Baby Doll Meighania (Carrol Baker) Mississippi maaseudulla. Valmistumisensa aikoihin elokuva herätti runsaasti närää roomalaiskatolilaisten keskuudessa ja sitä pidettiin moraalisesti vahingollisena.
Käpy selän alla (1966). Elokuva oli ensimmäinen kotimainen elokuva, jossa kuvattiin seksuaalista nautintoa näinkin vapaasti. Valkokankaalla ei toki nähdä itse seksuaalista aktia vaan niiden vahvaa symboliikkaa eri keinoin esitettynä. Nuorella sukupolvella vaikuttaa olleen ihan hauskaa telttaretkellä.
愛のコリーダ/ L’Empire des sens – Aistien valtakunta (1976). Japanilais-ranskalainen yhteistyö liikkuu pornografian ja taiteen välillä. Siinä ei tehdä muuta kuin naidaan koko elokuvan ajan kiihtyvässä tahdissa lihallisten himojen ja pervessioiden ohjaajamana. Seksi muuttuu koko ajan rajummaksi, joten lopun ei pitäisi yllättää. Elokuva oli pitkään kielletty Suomessa sen epäsiveellisyyden vuoksi ja julkisen esityksensä se sai vasta vuonna 1992.
Blue Velvet (1986). Siveellisen pariskunnan Jeffrey Beaumontin (Kyle MacLachlan) ja Sandyn (Isabella Rosselini)ajatuminen tirkistelyä ja sadomasokismia harrastavan Frank Boothin (Dennis Hopper) seuraan ei voi loppua hyvin. Elokuva herättää tunteita puoleta ja vastaan, mutta ainakin vahvan seksuaalisen latauksensa vuoksi se ansaitsee paikkansa tässä listassa.
Basic Instict – Vaiston varassa (1992). Elokuvaa pidään aikansa hyvänä esimerkkinä rivoudesta ja sen esittämisestä valkokankaalla. Seksinnälkäinen Cathrine Tramelin (Sharon Stone) vilauttelee alapäätään tavalla, joka kuvaa leffan eroottista ja kylmää luonnetta. Tämä oli aikoinaan jotain uutta ja kohahduttavaa.
Crash (1996). Crash-elokuva esittelee ihmisiä, jotka saavat kiksinsä ruumiinvammoista ja kolareista. Elokuva on tyypillinen Mr. David Cronenbergin elokuva, joka on synkkämielinen ja omaperäinen. Elokuva esittelee sairaalloisen seksuaalisuuden piirteitä, joita ei muissa elokuvissa ole esitelty. Toisaalta kun esileikkinä ovat ruotsalaiset liikenneturvavideot ja nautinnon loppuunsaattaminen edellyttää romua peltiä ja ruhjeita, niin muuta ei voi odottaakaan.
Shame (2011). Brandon Sullivan (Michael Fassbender) on seksiaddiksi, joka ei saa seksistä tarpeekseen. Mutta ei myöskään pysty normaaliin parisuhteeseen. Hän on mastubointi-, nettiporno-ja prostituutio-addikti. Siinä missä Brandon ei pysty läheisiin ihmissuhteisiin hänen sisarensa Cissy (Carey Mulligan) puolestaan on läheisriippuvainen. Sisarusten toiminnan takaa paljastuvat psyykkiset traumat. Shame on haastava elokuva, joka puhuttelee häpeämättömällä alastomuudella, rehellisellä esityksellä ja rikkinäisillä ihmisillä.
Nymphomanic 1 ja 2 (2014). Ohjaaja Mr. Lars von Trier yrittää järkyttää Aistien valtakunta -elokuvan tavoin katsojaansa. Siveyden sipulien ja muiden tiukkapipoisten kohdalla tämä voikin onnistua. Itse odottelin kuitenkin vielä raadollisempaa menoa Mr. von Trierin tyylin tietäen.
Ja tämä postaus on hyvä lopettaa tähän linkkiin, josta pääsee näkemään tosielämän ja elokuvaelämän eroja romanttisissa seksiin liittyvissä kohtauksissa.
Osastot: Elokuvia ja elämää