Now You See Me -elokuvassa neljä yksittäistä taikuuden hallitsevaa illusinonistia päätyy yhteen salaperäisen tahon kutsumana. Näin muodostuu Four Horsemen -tiimi Daniel Atlaksesta (Jesse Eisenberg), Merritt Osbournesta (Woody Harrelson), Jack Wilderista (Dave Franco) ja Henley Reevesista (Isla Fisher), joka tekee pankkiryöstöjä live-esityksissään. Ryöstetyt rahat joukkio jakaa katsojilleen. Miten tämä kaikki on mahdollista, miten ja miksi nelikko päätyi yhteen, sitä koittaa selvittää FBI-agentti Dylan Rhodes (Mark Ruffalo) yhdessä Interpolin Alma Vargasin (Melanie Laurents) ja taikojen paljastuksiin erikoistuneen asiantuntijan – myytinmurtajan Thaddeus Bradleyn (Morgan Freeman) avulla. Vastauksia näihin kysymyksiin toivoo erityisesti taikureita sponsoroiva Arthur Tressler (Michael Caine), jonka oma yritys joutuu myös ryöstetyksi yhdessä esityksessä.
Ohjaaja Mr. Louis Leterrier on ottanut hyvin opikseen edellisestä elokuvastaan (Clash of the Titans, 2010), joka lähinnä houkutteli teinityttöjä elokuvateattereihin katsomaan Mr. Sam Worthingtonia. Mies toki oli komea katsella, mutta sillä ei vielä elokuvaa pelasteta. Joten Now You See Me -elokuvassa onkin lähes kaikki toisin – onneksi. Siinä Ocean’s Eleven tapaa The Prestigen. Eli Robin Hood tyyliin ryöstellään rikkailta taikakeinojen avutuksella ja koitetaan siinä samalla vakuuttaa katsojia valkokankaan molemmin puolin taikuuden tarpeellisuudesta ja viihdearvosta. Tämä on ihan viihdyttävää kaiken perinteisen kesärymistelyn keskellä, mutta ei tarkoita sitä, että Now You See Me -rainassa vain yksinomaan tehtäisiin häviämistemppuja taikuuden nimissä. Ohjaajalle voisin kuitenkin lähettää terveisiä siitä, että seuraavassa elokuvassa ihmisten taustoihin ja keskinäisiin suhteisiin suurempi paneutuminen ei heikonna elokuvan lopputulosta, yleensä pikemminkin päinvastoin. Nyt Now You See Me on toki viihdyttävä ja nopeatempoinen, mutta lupaavaa alkua ei kuitenkaan seuraa yhtä lailla upeasti etenevä elokuva.
The more you think you see, the easier it’ll be to fool you – tätä on helppo uskoa, sillä valkokankaalla nähtyjen taikojen tekemisessä elokuvaväkeä auttoivat eri taikurit mukaan lukien herrat David Copperfield ja David Kwong sekä mentalisti-hypnotisoija Keith Barry. Tosielämän taikurien antama avustus ei kuitenkaan riittänyt, vaan jokainen mukana oleva näyttelijä joutui myös opettelemaan itse taikatemppuja. Temput tulivat kuulemma riittävän hyvin sisäistetyksi, mutta näyttelijöiden ei vielä kannata vaihtaa päivätyötä illusionistien maailmaan. Ja ennen kaikkea tämä motto ’The more you think you see, the easier it’ll be to fool you´ sopii katsojalle, jota viedään kuin sikaa säkissä kohti yllätyksellistä loppusuoraa. Mikään ei olekaan niin varmaa kuin se, että tässä tuli itsekin narutetuksi. Tosin ohjaaja Mr. Leterrier lupaa kaikkien vihjeiden olevan suoraan silmiesi edessä elokuvan alusta alkaen, ne pitää vain osata löytää ja yhdistää. Tähänkin pätee varmasti tämä – mitä tarkemmin katsot (ja niitä etsit), sitä vähemmän oikeasti näet. Ensi kerralla kun olen seuraamassa taikaesitystä, niin osaan ainakin (a) katsoa ihan muualle tai (b) ottaa rennosti ja tulla taidokkaasti huiputetuksi.
Näyttelijätyö on tasaisen hyvää. Four Horsemen valjakosta eniten vakuuttavaa valkokangasaikaa saavat kuitenkin vain herrat Harrelson, Eisenberg ja Franco. He jättävät seurueen ainoan naisen Fisherin hieman epäkiitolliseen rooliin – näyttämään vain kauniilta. Huolimatta siitä, että sillä katsojia hämäävällä taikurilla on aina se ’kaunis’ apuri niin olisin toivonut enemmän toimintaa myös Ms. Fisherin suuntaan saippuakuplan sisällä kävelyn lisäksi. Vanhemmat näyttelijät herrat Freeman, Caine ja Ruffalo ovat kaikki vakuuttavia omien kiemuroidensa kanssa ja etujensa vetäjänä. Näyttelijätyö on siinä määrin vakuuttavaa, että katsoja todellakaan ei tiedä kuka on kukin ja mitkä ovat kenenkin lopulliset motiivit. Ja ennen kaikkea olisin halunnut tietää, että miksi mysteerinen taustatekijä valitsi juuri tämän nelikon toteuttamaan missiotaan. Leffa jättää paljon kysymyksiä auki taikuuden tavoin, mutta nyt niiden selvittäminen olisi ehkä selventänyt myös Four Horsemen -nelikon toimintaa.
Taikuuden huumaa | |
---|---|
vauhdikkaan keikkajännärin mukana. Now You See Me -elokuva kannustaa katsojaa skeptismiin jo elokuvan alkumetreiltä, eikä tämä oletus petä ennenkuin loppumetreillä. Leffa on täynnä taikuutta, välillä tuntuu kuin katsoisi live-esitystä itsekin. Tämä ikävä kyllä sen kustannuksella, että valkokankaalla vaikuttavat hahmot jäävät hieman etäisiksi ja elokuvan edetessä nekin jäävät yhä enemmän taka-alalle. Taikatemput ovat toki vakuuttavia, toimnnan syiden etsintä tehokasta ja loppuratkaisu yllättävä. Leffa tarjoaa vaihtoehtoista viihdettä kesän muiden popcorn-leffa rymistelyiden rinnalla, ja suosittelenkin sitä kaikille, jotka pitävät isoista taikatempuista ja salaisista selän takana puuhatuista tapahtumista. Itse istuisin mielelläni moisessa salissa esitystä seuraamassa. Leffaan ei kuitenkaan kannata mennä pelkkien taikatemppujen vuoksi, sillä vaikka niitä siellä esitelläänkin Now You See Me - elokuvassa on kyse paljon enemmästä. Suosittelen leffaa kaikille kevyen jännityksen ja taikatemppujen ystäville. Itselläni oli älyttömän hauskaa leffaa seuratessa, vaikka se jättikin loppumetreillä moneen kysymykseen vastaamatta. |
Overall | |
---|---|
Kokonaisarvosana. |
Jos taikuus ja taikurit kiinnostavat suosittelen seuraavia elokuvia. Niistä pitäisi löytyä innoitusta ja taikatemppuja lähes jokaiseen makuun:
- The Wizard of Oz (1939)
- A Haunting We Will Go (1942)
- Houdini (1953)
- The Geisha Boy (1968)
- Harry Potter (2002)
- The Prestige (2006)
- Magicians (2007)
- The Illusionist (2010)
- The Sorcerer’s Apprentice (2010)
- The Smurfs (2011)
- The Incredible Burt Wonderstone (2013)
- Oz the Great and Powerful (2013)
Osastot: Kevyttä katseltavaa
Henkilöt: dave franco, isla fisher, jesse eisenberg, mark ruffalo, melanie laurents, michael caine, morgan freeman, woody harrelson