Outin Leffaopas

Modern Times (suom. Nykyaika, 1936) elokuvaa pidetään yhtenä Charlie Chaplinin tunnetuimmista tuotoksista, vaikka itse kyllä kallistuisin Kultakuumeen puolelle. Käsikirjoituksen takana hääräili itse Mr. Chaplin (samoin kuin hänen tuolloinen vaimonsa Paulette Goddard, joka kylläkin jäi ilman mainintaa aiheesta), samoin Mr. Chaplin itselleen tyypillisesti ohjasi ja näytteli elokuvan pääosan, herrasmiesmäisen kulkurin (The Tramp) hahmon.  Modern Times rainaa pidetään merkittävänä elokuvana monella eri taholla. Ensinnäkin sitä pidetään pienen ihmisen, massan keskellä olevan muurahaisen, kannanottona teollisuutta ja yksilöiden massakäsitteellistämistä kohtaan. Elokuva valmistumisvuosi 1936 heijastelee Yhdysvaltoja vaivannutta lamakautta, jolloin raina myös varmasti pyrki ottamaan kantaa siihen, että teollisuus ja tehostaminen koneistamisen kautta söivät ihmisiltä työpaikat. Ehkä juuri tämän kriittisen näkökulman ja työläisten kurjuuden kuvaamisen vuoksi Mr. Chaplinia epäiltiin vasemmistolaisuudesta.

Toiseksi elokuvan myötä Mr. Chaplin jätti jäähyväiset omalla tavaramerkille kulkurihahmolle, joka oli ehtinyt rikastuttaa ihmisten maailmaa sellaisissa mykkäelokuvan klassikoissa kuin Chaplinin poika (1921), Kultakuume (1925) ja Kaupungin valot (1931). Seuraavissa Mr. Chaplinin elokuvissa ääntä löytyisin sitten sitäkin enemmän mainitakseni vain pari suosikkiani: Diktaattori (1940) ja Parrasvalot (1952). Mutta herrasmies kulkurin ohitse aika oli ikävä kyllä kulkenut ja hän sai ripustaa bambupuisen keppinsä ja mustan knallinsa naulaan. Onneksi DVD-boxit on keksitty ja näinkin pääsee aina välillä valloittavasta kulkurista nauttimaan. 🙂 🙂 🙂

Nykyaikaa voi myös tavallaan pitää sinnikkäänä yrityksenä tuottaa mykkäelokuvaa. Äänielokuvien valtakausi oli alkanut 1920-luvun lopulla, jolloin Nykyajan tullessa levitykseen, sillekin oli varmasti kasautunut paineita varsinaisen dialogin mukaan tuomisesta. Meitä katsojia kuitenkin ilahduttaa tässä vaiheessa varmasti Mr. Chaplinin itsepäisyys, koska hänen mielestään elokuvakokemus koostui lähinnä pantomiinista (”Action is more generally understood than words”). Nykyaikaa tehdessään Mr. Chaplin oli päättänyt, että puhuminen ei ole kulkurihahmolle oikea tapa ilmaista itseään, vaan mykkäelokuvan kautta se tavoittaa laajemman yleisön. Joten elokuvassa oleva ääniraita koostuu tämän vuoksi lähinnä erikoistehosteita, jotka sopivat hyvin teolliseen yhteiskuntaan. Poikkeus kuitenkin vahvistaa tapauksen. Elokuvan lopussa Kulkuri esittää yhden kappaleen siansaksalla (mitä lie kieltä käyttänytkään, tarkkakorvaiset voisivat ehkä poimia sieltä ranskan ja italian kuuloisia sanoja) ja se on sitten se ainoa kerta, kun ääntä on kuultu tämän maankiertäjän suusta. Kappaleen takana oli Léo Danidreffin koominen laulu nimeltään Je cherche aprés Titine (The Nonsense Song). Toinen Nykyaika elokuvasta tuttu kappale on helposti mieleen tarttuva ”Smile” (suom. Hymy), joka menestyi hyvin myös valkokankaan ulkopuolella.

87 minuuttia pitkä mykkäelokuva Modern Times sai maailman ensi-iltansa Rivoli teatterissa New Yorkissa 5.2.1936 ja Suomessa siitä päästiin nauttimaan jo 12.4. samana vuonna. Mr. Chaplinin esittämä Kulkuri työskentelee liukuhihnatyöntekijänä Electro Steelin tehtaalla. Hän saa hermoromahduksen työn yksitoikkoisuuden ja rivakan tahdin takia ja joutuu mielisairaalaan. Toivuttuaan hän yrittää saada työtä huonolla menestyksellä. Väärinkäsityksen vuoksi Kulkuria luullaan työväenmarssin johtajaksi ja hän joutuu vankilaan. Vapauduttuaan hän hakee jälleen töitä huonolla menestyksellä. Onnea ja menestystä etsiessään kulkuri törmää kadulla nuoreen tyttöön (Paulette Goddard) ja heidän välilleen syntyy romanssi. Elokuva loppuu surullisen romanttisesti kahden ihmisen kävellessä kohti auringonlaskua uneksien paremmasta tulevaisuudesta.

Mr. Chaplinin ura lienee meille kaikille tuttu. Joten haluan vähän hehkuttaa hänen kanssanäyttelijöitään. Vuonna 1936 Mr. Chaplinin kanssa avioitunut Paulette Goddard esiintyi kahdessa hänen elokuvassaan: Nykyaika (1936) ja Diktaattori (1940), jonka jälkeen Ms. Goddardin kohdalle ei enää osunut samanlaisia jymypotteja (ja lisäksi tuli ero Mr. Chaplinista). Kahvilan omistajana esiintyvä Henry Bergmanin pitäisi olla tuttu Mr. Chaplin faneille herran muistakin elokuvista. Mies meinaan esiintyi Kultakuumeessa ja Kaupungin valoissa Nykyajan lisäksi. Mekaanikkoa näyttelevä Chester Conklin on myös ansioitunut muutamissa Chaplinin elokuvissa. Nykyajan lisäksi hän näytteli Diktaattorissa. Huhujen mukaan mies olisi myös aikoinaan ollut auttamassa Mr. Chaplinia kulkurin ulkonäön luomisessa – uskokoon ken haluaa.

Oooooh...

Nykyajan komiikka, rytmi ja aikakaudesta toiseen kestävä ote saa katsojan ja kuuntelijan täysin unohtamaan, että kyseessä on 1930-luvulla tehty leffa. Toivon todella, että mahdollisimman monet saavat samanlaisen kokemisen mahdollisuuden leffan katsomiseen kuin minä. Oma nautintoni pääsi huipulleen Tampere talossa missä Kimmo Tullilan johtama Tampere Chamber orkesteri avitti katsojaa tunnelmaan elävän musiikin tarjoamalla säestyksellä. Voiko sitä elokuvafriikki tulla enää paljon onnellisemmaksi?? Tänä vuonna 75 vuotta täyttävä leffa, voi olla taas ajankohtaisempi kuin koskaan, kun työmarkkinoilla käydään keskustelua työuupumuksesta. Mutta kun päästää nautinnon valloilleen, voi senkin unohtaa hetkeksi ja antaa vaan kulkurin viedä mukanaan sekä jäädä tämän jälkeen mielenkiinnolla odottamaan, mitä Tampereen filmi festivaali tarjoaa meille klassikkopuolelta ensi vuonna.

Overall
Kokonaisarvosana.

Kauan, kauan, kauan sitten, kun luin lehdestä Kamarimusiikkiorkesterin esiintyvän jossakin, jouduin kysymään rakkaalta äidiltäni, että mitä se kamari oikein tarkoittaa. Äiti ystävällisesti selitti asian olevan sama kuin makuuhuone. Viksuna lapsena sitten ihmettelin, miksei lehdessä mainosteta makuuhuonemusiikkiorkesterin soittavan…Nyt kamari on kuitenkin vielä kansainvälistetty ja siitä on tehty Chamber, lapsien pää saadaan lopullisesti pyörteille. Tämä sanojen sillisalaatti ei onneksi kuitenkaan estänyt musiikista nauttimista ja haluankin näin tekstin lopuksi kiittää Tampere Chamberia kapellimestareineen. Teitte todella hyvää ja akustisesta mahtavaa työtä. Oikeasti. Kiitos. 🙂 🙂