VALIKKO

Drive – Ajaa

Drive elokuva kertoo nimettömästä automekaanikosta, joka tottelee nimeä Driver (Ryan Gosling) keskellä L.A. arkea. Driver hankkii lisätienestejä antamalla aina viisi minuuttia ajotaitojaan vuokralle ryöstöjen/murtojen yhteydessä. Vaikka hän vaikuttaakin yksinäiseltä cowboyltä, niin Driver kehittää eräänlaisen romanssin naapurin yh-äidin Irenen (Carey Mulliganin) kanssa. Ongelmat kasaantuvat kuitenkin taivaan rantaan, kun Irenen mies vapautuu vankilasta ja Driver suostuu pakokuskiksi siihen keikkaan, joka olisi ollut viisampi jättää väliin. Kun homma alkaa mennä poskelleen, Driver hakee oman käden oikeutta tavalla, jonka hän hallitsee hyvin – ajamalla ja ajattelemalla riittävän yksinkertaisesti.

http://www.youtube.com/watch?v=sY1TLgqfjvw


Trailerin perusteella leffaa ei kannata mennä katsomaan. Joten jos sen naputtelit auki, unohda kaikki ja suuntaa oikeasti sinne leffasaliin. Luulen, että Driverista tulee itselleni samanlainen kulutustavara kuin Seven Pounds elokuva oli muutamia vuosia sitten. Elokuva pitää nähdä uudestaan ja uudestaan, sitten alkaa itkettämään jo ennen vakuuttavia kohtia, ja pian sille vollotukselle ei voi mitään. Mutta silti sinne elokuviin on mentävä. Lopulta sitä seisoo lähikaupassa DVD kädessä, mutta ei pysty sitä ostamaan, koska elokuvan tunnelataus oli niin järisyttävän sisältä ravisteleva. Leffassa sai tosiaan nyyhkyttää elämän epäoikeudenmukaisuutta loppua kohden raskaalla kädellä. Eikä tätä asia auttanut yhtään elokuvan loppu. Vaikka ohjaaja Mr. Refn on todennut sen olevan hyvin selkeä ja ehkä jopa onnellinenkin – missä kohtaa?? on ihan pakko kysyä… Mitä onnellista tuossa voi olla?!?!?

Rainan on ohjannut tanskalainen Nicolas Winding Refn – ja tämä nimi sitten kannattaa muistaa hyvin, jos haluaa nähdä hyviä elokuvia. Driver ei ole tyypillinen Mr. Refn elokuva, mutta tarjoaa kuitenkin ohjaajan tunnusmerkkien piirteitä hyvinkin väkivaltaisissa kohtauksissa, joissa veri roiskuu. Leffa K18 ikäraja on totaalisen kohdallaan. Toisin kuin splatter leffoissa, suolet eivät nyt suoranaisesti singahtele valkokankaalle, mutta ehkä se mitä annetaan ymmärtää ja hyvät näyttelijät tekemässä parastaan, tekee väkivallasta sitäkin raadollisempaa. Tähän ei tarvittu mitään erikoistehosteita, vaan väkivalta on hyvin arkista ja kotikutoista (jos nyt näin voi sanoa).

Käsikirjoituksesta on vastannt Mr. Hossein Amini, jonka seuraavaa käsikirjoittamaa elokuvaa Snow White and the Huntsman (2012) voi myös mielenkiinnolla odottaa. En usko siinäkään liiallisella dialogilla ilakoitavan. Driver leffassa vuorosanat ovat vähissä, ei nyt ihan Kaurismäki tyylistä, mutta ei kyllä kovinkaan kaukana siitä, ja toiminta arkista – ei mitenkään ylilyövää, mutta asiat selväksi tekevää. Se ei kuitenkaan haittaa, koska näyttelijät tekevät loistavaa työtä. Itse olen yhä, vielä muutama päivä, leffan jälkeen täysin mykistynyt Mr. Goslingin taidonnäytteistä. Että ilmeillä ja silmillä voi sitten ilmaista noinkin paljon eri asioita. Ja nyt kyse ei ole mistään Jim Carrey tyylisestä naaman vääntelystä.

Vaikka Driver elokuvassa on mukana hyviä näyttelijöitä, elokuva kuuluu yksinomaan Mr. Goslingille. Mies osoitti jälleen kerran muuntautumiskykynsä. Edellinen elokuva, Crazy, Stupid, Love, esitteli sen photoshopatun puolen ja tässä hän päästää yleisön nauttimaan lähes ilmeettömästä työskentelystään, joka asioita tärkeäksi kokiessaan myös nostaa ne pinnalle tiivillä ilmaisullaan. Pinnan alla on elämää uskottua enemmän ja elokuvan juonen tiivistyessä voi melkein tunteaa miten Driverin otsasuonet alkavat pullistua ulos. Mr. Gosling itse piti roolista sen vahvan ja oikeudenmukaisen hahmon vuoksi. Driverin rooli esittää enemmänkin ihmisen väkivallana tekojen takana, kuin pelkkää mätkimistä ja räiskimistä. Tämä henkilöhahmoon painottuminen oikeasti oli aika miellyttävää kaikkien stunttien ja erikoistehosteiden sijasta.

Elokuvan musiikki ansaitsee myös tulla mainituksi. Siinä missä Driver vetäytyy verbaalisesta kommunikoinnista, musiikki astuu esille ja tuo ajankohtaisen sanoman tutuksi. 1980-luvun tyylinen europoppi seuraa elokuvan mukana alusta loppuun, kuten voi päätellä tästä Kavinskyn kappaleesta Nightcall. Tunnustusta on kuitenkin annettava siitä, että musiikki ei alleviivaa tilanteita. Mutta ehkä leffaan on kuitenkin suunnattava uudestaan myös sen takia, että antaa musiikille mahdollisuuden selittää tilanteita ja ennen kaikkea Driverin tuntemuksia. Ehkä osa elokuvan brutaalisuudesta ja Driven olemuksesta aukeisi tätä kautta paremmin.

http://www.youtube.com/watch?v=ZtptYieuH1Y&feature=related

Täysin sanatonwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
...
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.


Osastot: Draama, Jännitys, Väkivalta
Henkilöt:
Kommentit

Vastaa