VALIKKO

Clash of the Titans – Titaanien taistelu

Mun ei sitten koskaaaaaaaan pitänyt mennä tätä katsomaan. Jo traileri, missä todettiin, että ”Titans will clash” ja sen muuttaminen filmin titteliksi: clash of the titans, kertoo siitä hurjasta syvällisyydestä mitä oli luvassa. No, sitä kohtaamista ainakin oli – vaikka muille jakaa jakautuvan ihmisörkin mätkiessä hyviksiä.

Kyseessä oli siis ”klassikko” filmi, mikä oli purkitettu ensimmäisen kerran jo 1981. Ja nyt oli sopivasti kulunut 20 vuotta, joten uutta katsojapolvea (varhaisnuoria teinipoikia, vaikka ikäraja olikin K13) voi kosiskella uudestaan. Ja ilmeisesti aika hyvin. Leffa on käsittääkseni tuottanut ainakin siihen panostetut pennoset takaisin ja mikä kaikkein PARASTA – Perseusta näyttelevä Sam Worthington on kertonut, että luvassa on jatko-osa tälle. Siis Clash of the Titans 2. Wau tai aaaarghhhh…. Yleisö iltapäivänäytöksessä koostui kuitenkin tasapuolisesti teinipojista ja nuorista naisista, jotka olivat tulleet katsomaan Sam Worthingtonia (Avatar siis oli tehnyt työnsä hyvin).

Filmissä seikkailee Perseus, joka tällä kertaa on Zeuksen poika. Leffassa Percy Jackson, hänen isänsä oli puolestaan Poseidon, taitaa pojan äidillä olla isät sekaisin aika totaalisesti. Haades puuttuu vielä, mutta se ehkä on sitten siinä jatko-osassa, missä Perseus voi todeta, Luke Skywalker – Darth Vader tapaan, silloin ilmeisesti Haadekselle: Father???” Aika näyttää…

Filmi kertoo omaa näkemystään kreikkalaisesta mytologiasta, ja siitä miten tietty kuningaspari  luuli olevansa jumalia parempia ja suututtavat heidät tällä tavalla. Asiaa auttaa tietenkin se, että Zeus (Liam Neeson) on karkoittanut veljensä Haadeksen (Ralph Fiennes) manalan valtiaaksi ja Haades haluaisi sieltä pois. Laitetaan siis ihmiset sotimaan toisiaan vastaan, että voin siinä samalla sivuuttaa veljeni Ukko Ylijumalan paikalta, ajattelee Haades. No onneksi puolijumala Perseuksen avuksi nousee tietenkin taitava soturijoukko (tai niin kuin asiaa kuvataan: kunniakaarti, mihin on valittu nuoria komeita miehiä ja vanhoja sotaratsuja), mille kyllä käy kehnosti jättimäisten skorpionien ja muiden matkassa. Ei kivaa katseltavaa…. Perseuksella vaikuttaa myös olevan henkilökohtainen ongelma sen suhteen, että haluaako hän olla jumala vai ihminen, ja se vaikuttaa siihen, miten hän hyväksyy hänelle tarjottua apua. Ärsyttävän itsepäinen tyyppi välillä. Elokuva siis käsittelee rähisemistä puoleen ja toiseen ja voin nyt jo sanoa, ettei sitten kannata kiintyä kehenkään Perseusta tai jumalia lukuun ottamatta. Kotisohvapsykologinen sanoma on yhä työn alla tai sängyn alla piilossa. Ilmoitan, jos se löytyy joskus. Se, mitä voin koittaa rääppiä kasaan on, että on hyvä että on ystäviä, jotka ovat valmiita antamaan henkensä puolestasi. Tai sitten se, että ei pidä leikkiä isojen poikien hiekkalaatikolla, jos ei osaa antaa hiekkalapiolla takaisin.

Nessutwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Nessupisteitä tipahteli säännöllisen epäsäännöllisesti koko elokuvan ajan. Onneksi elokuva ei kuitenkaan sortunut uhrautuvalla kuolemisella mässäilyyn.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Mielenkiintoiseksi leffan tekee se, että siihen on saatu kasattu niin paljon nimekkäitä näyttelijöitä: Liam Neeson, Ralph Fiennes (taas pahis, eikö lordi Voldemort Harry Pottereissa riitä?), Gemma Arterton,  Mads Mikkelsen. Mainitsemisen arvoinen on myös Natalia Vodianova Meduusan roolissa valtavana raunioissa kiermurtelevana ja singahtelevana käärmeenä. Tosin mielestäni Uma Thurman teki sen niin paljon hauskemmin Percyssä (ehkä ne aurinkolasit vaikutti asiaan).

Elokuvaan on kyllä myös saatu ängettyä sitten kaikkea mahdollista kreikkalaisesta mytologiasta. On ehkä ihan kiva sittenkin olla tyytyväinen Väinämöiseen. Valkokankaalla tosiaan seikkaili suuria jättiskorpioneja, Stygianialaisia noitia, Meduusa (totta-kai), Hiekkademoneita, Harppuja (ei siis vanhoja naisia, vaan demoneita siipien kanssa – vaikka joidenkin miesten mielestä niissä ei varmaan ole suurta eroa), Pegasos ja pohjoismaiseen mytologiaan kuuluva Kraken (jonka Haades kuulemma oli luonut). Tässä kohtaa olisi kiva, jos elokuvantekijät joskus tutustuisivat vanhoihin perinnetaruihin ja laittaisivat ne oikeisiin paikkoihin. Toisaalta Kraken kylläkin muistutti massiivista Alien-Predator yhdistelmää, joten Haades olisi sen ihan yhtä hyvin voinut nimetä Alliksi.  Toisaalta ”Release the Alli!” ei kuulosta ollenkaan niin mahtipontiselta kuin ”Release the Kraken!”.

Tarkkailun haluisille tiedoksi, elokuvan puvustus (????) on mielenkiintoista ja suhteellisen autenttisen näköistä – siis ainakin ihmisillä. Antiikin mytologian otuksista ja jumalista tinapukuineen en sitten sano mitään muuta kuin, että sen eteen on tehty töitä. Hmmm….päivätyöni on keksiä miltä tämä hirviö näyttäisi…hmmm…..pari päätä ja lonkeroa lisää ja sitten tää vois vaikka mätkiä tällä ja ….. Mutta te, jotka aiotte tiirata sitä tarkkaan, niin katselkaa Perseuksen jalkoihin. Hän meinaan kipittää ympäriinsä Niken lenkkareissa, jotka on vaan taidokkaasti maalattu sandaali-varvas-paketin näköisiksi. Tämä on vapauttava ehdotus myös kaikille suomalaisille miehille, jotka tulevan kesän edessä pohtivat tennissukat – sandaalit ongelmaa. Nyt vain suti käteen ja sukkien kärkiin varpaita maalaamaan.

Yllättäen leffa on saanut julkisia arviointeja laidasta laittaan. Laitan ne tähän alle, poikkeuksellisesti, sillä niissä kiteytyy paljon itse myös ajattelemaani. Osan kanssa olen totaalisen samaa mieltä, ja asian tekee mielenkiintoiseksi se, että ne ovat myös laidasta laitaan. Joten lopullinen pisteytys voi olla vaikeaa – no, ei kyllä oikeasti ole!

Esimerkiksi Roger Ebert Chicago Sun-Times totesi: ”I don’t say it’s good cinema, although I recognize the craftsmanship that went into it. I don’t say it’s good acting, when the men have so much facial hair they all look like Liam Neeson.” Samalla näkökannalla oli Peter Travers Rolling Stone-lehdessä, missä hän kuvaa elokuvaa: “a sham, with good actors going for the paycheck and using beards and heavy makeup to hide their shame.”

Maisematwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Maisemia siis elokuvassa oli… ainakin niiden kaikkien maskien alla. Leffaa oli kuvattu niinkin eksoottisissa paikoissa kuin Walesissa ja Kanarian saarilla (lähinnä Teneriffalla). Lisäksi kaikkien huulilla oleva Islanti oli saanut kunnian toimittaa maisemakuvausta, Etiopian ohella. Ilmeisesti Eyjaföll-tulivuori ei vielä silloin turputellut liikaa. Ja onhan se Sam Worthington ihan katsomisen arvoinen ihminen. Tosin hän on roolissaan vähän niin kuin 10-ottelija pitkän matkan juoksussa. Raameja löytyy, mutta liikkuvuus on aika tönkköä. Onneksi ne Niken maalatut lenkkarit auttoivat edes vähän
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Colin Covert puolestaan totesi elokuvan olevan: ”all flash, trash and crash, a tasty hunk of baloney, mindless yet shamelessly thrilling.” Todellakin mietin, mikä on saanut noinkin maineikkaan näyttelijäkaartin tähän mukaan. Onko tarkoituksena osoittaa tuleville sukupolville, että konkarit osaavat vielä. Eikö sen voisi tehdä tyylikkäämmin ja paremmmin, kuten esimerkiksi Clint Eastwood teki elokuvassaan Gran Torino. Ilman mitään suurta maskien alle piiloutumista. Vai haluavatko kaikki sittenkin, oikeasti, olla jossakin vaiheessa jumalia ja tämä on ainoa keino (toki Bruce Almightyn rinnalla) näyttää se.

Elokuvan 3D-osuus ei mitenkään mielestäni ollut eduksi pätkälle. Taistelukohtaukset olivat jopa voineet olla toimivampia ilman 3D:tä. Mutta yhä sitä täydellistä kokemusta etsiessä, oli tämäkin pakko kokeilla läpi. Koska 3D kokemukset ilmeisesti näyttävät lisääntyvät (ainakin näissä äksön-pläjäyksissä), niin tekijät voisivat alkaa oikeasti kiinnittää huomiota siihen, milloin ne palvelevat katsojaa ja filmiä, eikä työntää niitä joka rakoon olemassa olevan mahdollisuuden vuoksi.

Arviointiwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Juoni olisi ollut ihan kiva asia, voi todeta tässä vaiheessa. Toisaalta osasin kyllä aika hyvin odottaa jotain tällaista jo pelkkien trailerien perusteella. Niissä muuten onkin ne kaikkein tärkeimmät jutut. Ja voi miettiä, että kannattaako todella lähteä leffaa katsomaan. Jos taas miettii sitä, että haluaako sen nähdä kunnolla vai ei, niin elokuva ehdottomasti on valkokangastyyppiä, kotona TV:stä katsottuna häviää suurimmat tehot. Arviointipisteissä annan tämän näkyä.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Hauskinta varmaankin oli kuunnella pois lähtiessä vieressä istuneiden tyttöjen kommentteja, jotka olivat hieman pettyneitä siihen, että Mr. Worthingtonia ei ollut näytetty sen enempää. Siis vaan melkein joka kuvassa….

Osastot: Kevyttä katseltavaa, Leffat, Toiminta/äksönpläjäys
Henkilöt: , ,
Kommentit

Vastaa