Argolla on tosielämään pohjautuva perustansa vuoden 1979 tapahtumissa. Tuolloin iranilaiset mellakoijat valtasivat Yhdysvaltojen suurlähetystön Teheranissa. Lähetystöä saarrettiin 444 päivää, eikä pelastusyrityksillä vaikuttanut olevan toivottua menestystä. Paras pelastusyritys tuli tunnetuksia nimellä Hollywood option, mutta kansansuussa siitäkin tuli ajan kuluessa Canadian Caper. Siinä CIA:ssa valeasuihin erikoistunut työntekijä Tony Mendez kehitti suunnitelman, jonka mukaan kanadalaiseen lähetystöön paenneet kuusi amerikkalaista työntekijää (Bob Anders, Kathy Stafford, Joe Stafford, Cora Lijek, Mark Lijek ja Lee Schatz) olivatkin kanadalaisia elokuvantekijöitä. Ennen tätä ajatusta amerikkalaisten potentiaalisiksi ammateiksi oli ajateltu muun muassa luokanopettajia, viljan tarkastajia ja öljy-yhtiön työntekijöitä sekä tietenkin oivallinen pakomatka mahdollisuus pyöräillä lumisissa maisemissa 500 kilometriäTurkkiin.
Mr. Mendez sai tukea ja apua elokuvaidealleen ystävältään Mr. John Chambersilta, jonka tielle oli osunut scifi-käsikirjoittajan Mr. Roger Zelaznyn (mm. Kujanjuoksu, Avalonin luodit) käsikirjoitus ja sarjakuvapiirtäjän Mr. Jack Kirbyn (mm. Hulk, Thor, Hämähäkkimies) siihen suunnittelemat storyboard kuvat. Miesten elokuvasuunnitelma ’Lord of Light’ sopi Mendezin mielestä täydellisesti valetarinaksi. Ikävä kyllä aiemmin mainitut herrat jäivät sitten kuin nalli kalliolle nuolemaan näppejään ideansa ryöstökartoittamisen jälkeen, mutta ehkä tämä avaruuteen sijoittuva saippuaooppera olisi ollut liian vaikeaselkoinen katsojille. Ideaa elokuvan teosta tuki luonnollisesti myös perinteinen halu kopioida kassamenestykseksi noussutta Tähtien Sotaa. Olemattoman elokuvan merkeissä Mr. Mendez perusti nimellisesti Studio Six Productionin, joka suunnitteli sci-fi filmiä nimeltä Argo: A cosmic conflagration. Se oli tarkoitus kuvata Iranissa, minne muut ulkomaalaiset rahaa tuovat bisnesmiehet olivat edelleen hyvin tervetulleita kansannoususta huolimatta. Tammikuun 28 päivä vuonna 1980 amerikkalaiset kuljetettiin turvaan Teheranista. Tässä oli myös tämä elokuvan juoni suhteellisen hyvin kerrottuna – pahoittelen. Pelastusoperaation kannalta Argo nimi osoittautui suhteellisen enteelliseksi, sillä joukko lensi kotiin Sveitsin koneella, jonka kylkeen oli kirjoitettu yhden maakunnan nimi: AARGAU. 
Tässä historiallisessa draamassa, panttivankikaappausta käsitellään kuuden amerikkalaisen ja heitä pakoon auttaneen Mendezin näkökulmasta. He piiloutuvat Kanadan suurlähettikään kotiasuntoon. Maastapaon mahdollistamiseksi CIA:n valepukuasiantuntija Tony Mendez alias Kevin Harkins (Ben Affleck) kehittää tarinan avaruuselokuvan, Argon, kuvaamisesta Iranissa. Apuna hänellä on maskeerauksen ammatillainen John Chambers (John Goodman) ja veteraanituottaja Lester Siegel (Alan Arkin) ja näin The Hollywood Mahdollisuuden -pelastussuunnitelma saa lisäpontta valkoisiin valheisiinsa. Vaikka elokuvan juoni ja lopputulos on selvillä jokaisen historian tunnilla istuneen pääkopassa, leffa on siitä huolimatta mielenkiintoinen, ehkä taiteellisten vapauksien vuoksi, jolloin siitä saatiin riittävän trillerimäinen kokemus.
Argon ohjaaja Mr. Ben Affleck jatkaa vaikuuttavaa ohjaustyötään (Gone Baby Gone, The Town) jälleen yhden uuden elokuvan merkeissä. Ja tällaista ohjaustyötä on kiva katsella, Argo esitetään tyylikkään tasalaatuisena, joka luo jännityksen momentteja pienillä asioilla. Vaikka lopputuloksen tietääkin, ohjaus tuo siihen juuri sopivasti jännitettä. Erityinen kiitos on Mr. Affleckille annettava alun mielenosoituskuvauksen todellisuudesta, mutta ohjaaja olikin kuulemma käsikameran kanssa liikkeellä ihan vain saadakseen aitouden tunnetta mukaan. Ja se kyllä onnistui.
Näyttelijät joutuivat keskenään viikoksi erakkoleirille elokuvaan valmistautumisen merkeissä. Ja sen todellakin huomaa lopputuloksesta. Tuttuutta on vaikea näytellä ja varsinkin tässä elokuvassa, pienet eleet olisivat varmaankin tehneet siitä jäykemmän oloisen, jos näyttelijät eivät olisi joutuneet viettämään aikaa keskenään eristyksessä muusta maailmasta. Mutta vallankumouksellisia piileskelevien diplomaattien lisäksi elokuvan rentouden anti on suunnattava Mr. Goodmanin ja Mr. Arkinin suuntaan. Ilman heidän läsnäoloaan, moni nauru olisi jäänyt kuulematta. Molemmat herrat suoriutuivat hyvin olemassaolemattoman elokuvan tekemisestä ja sen myymisestä valkokankaalla. 
| Best bad idea |  |
|---|---|
| tarjoaa vanhan tutun tarinan uusissa kuoseissa. Kyse ei ole kuitenkaan keisarin uusista vaatteista, vaan ohjaaja Mr. Affleck on saanut luotua taiteellisen vapauden nimissä jännittävän ja taiteellisesti hyvin tasalaatuisen jännitysdraaman. Lopun tietämisestä huolimatta se ei estä elokuvasta nauttimista. Elokuva arvioinnin näkökulmasta on todettava, että hyvä elokuva perustuu jännitysmomentteihin ja tässä sitä tarjotaan roppakaupalla, kaatamatta kaikkea kerralla katsojan päälle. Suosittelen elokuvaa kaikille jännäreistä pitäville ikään katsomatta ja historiasta kiinnostuneita. Nykyisen tilanteen valossa jokainen katsoja voikin sitten pohtia, että missä määrin historia toistaa itseään. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Ja vielä lopuksi katsaus sinne tosielämän suuntaan ja kanadalaisella kepposella maasta poistuneet amerikkalaiset yhteiskuvassa:
Henkilöt: alan arkin, ben affleck, john goodman