Valkokankaalla nähdään John Ronald Reuel Tolkien kasvuvuodet orvosta ottopojasta kirjallisuuden professoriksi. Ja ennen kaikkea asioista, jotka vaikuttivat hänen kirjalliseen tuotantoonsa. Elokuva on draamallinen kasvutarina, joka silittää pintaa hienosti, korostaa sodan kurjuutta ja toveruutta. Ja vahvaksi tämän kasvutarinan rinnalle nousee ystävyyden merkitys, joka kantoi kouluvuosien ja ensimmäisen maailmansodan läpi. (Joskin on myönnettävä heti tässä kohtaa elokuvan teemojen valuvan näiden syvällisten asioiden ohi kuin vesi hanhen selästä. Ja en osaa sanoa, olisiko elokuvan pidempi kesto tuonut tässä kohtaa lisää lihaa luiden päälle, vai ei.)
Elokuva on ehdottomasti katsomisen arvoinen kaikille Mr. Tolkienin teosten ystäville, mutta myös niille, jotaka haluavat nostaa hattua Suomelle. Leffan on ohjannut Mr. Dome Karukoski. On todella ihastuttavaa, että kansainvälisen elokuvayleisön tietoisuuteen on noussut uusi suomalainen ohjaajanimi ja samalla osoitus siitä, että kaikki ei eivät ohjaa akikaurismäkimaisesti tai rennyharlinmaisesti. Täältä pohjolasta löytyy taidokkaita ihmisiä esittämään osaamistaan myös sinne hollywoodlandiaan. Onkin sitten toinen asia, miten paljon taitava ohjaaja tai hyvät näyttelijät voivat pelastaa ohutta käsikirjoitusta.
Käsikirjoituksesta ovat vastanneet herrat David Gleeson ja Stephen Beresford ja heidän suunnastaan olisi toivonut hieman enemmän panostusta dialogiin. Leffa toki toimii, se on kaunis katsella, etenee asiallisesti, mutta menee pintaliidossa kohtauksesta toiseen. Itse kaipasin lisää syvällisyyttä, tai ainakin sen perään huuteli pieni romantikko sisälläni. Tai edes lisää Sormuksentarina tai hobbitti viitteitä. Toki on myönnettävä, että on ihastuttavaa saada wikipediaa enemmän tietoa myös itse kirjailijasta ja hänen ajatuksistaan teoksien takana. Olisi kiva tietää, mikä oli elokuvan teema.. siis millä katsojia ajateltiin houkutella leffasaliin: nuoruuden kasvukivuilla? Ensirakkaudella? Keski-Maan syntymisen kuvauksella? Ainakin ne, jotka luulevat saavansa paljon taustaa Sormustarinaan joutuvat jollakin asteella pettymään.
Toki ohjaaja Mr. Karukoski jollakin asteella tuo esiin Tolkien ajatustenjuoksua, sanaseppoutta ja taiteellista puolta, mutta painopiste elokuvassa on silti tuossa toveruudessa ja tosi rakkaudessa, eikä raina niissäkään oikein pääse pinnan koputtelua syvemmälle. Joten sitä vastaan on vaikea ymmärtää, miksi Tolkien jälkikasvu on nostanut leffasta haloon. Se ei loukkaa, mollaa, häpäise tai tee mitään negatiivista nimihahmolleen. Pikemminkin se jättää paljon kertomatta ja etenee tasalaatuisessa draamassa kohti loppuaan. Olisi mahtavaa, jos omakin elämäni esitettäisiin joskus yhtä tasalaatuisesti ilman suurempia draamankaaria, pomppuja hidasteissa tai kiemurteluja liikenneympyröissä. Oli, eli, kuoli ja piti jossain välissä leffablogia.
Tolkien oli kirjallisuudesta ja kielistä innostunut jo nuorena. Elokuvassa kuullaan myös suomea.. tai ainakin jotain sen tapaista. Humalapäissään nuori sydämensä särkenyt Tolkien tuo julki supisuomalaisia sanoja, joiden veikkaisin olleen joukahainen – väinämöinen – sampo. Mutta on kyllä myönnettävä, että jos niitä ei suomeksi tietäisi, eipä niitä tunnistaisi. Jäinkin miettimään, että kävikö ohjaaja / käsikirjoittajat yhdessä Mr. Nicholas Houltin kanssa läpi potentiaalisia sanoja Kalevalasta ja mitä hän niistä kenties pystyisi lausumaan. Muutoin Mr. Hoult on juuri oikea valinta pääosan esittäjäksi. Nuoresta miehestä huokuu syvällisyys, elämän ankeus ja se herkkyys, mitä tämä kaikki on tuonut mukanaan. Ja tämä onkin yksi elokuvan parhaita puolia.
| Rakkaus ja ystävyys |   |
|---|---|
| ovat elokuvan kantavia voimia. Ja molemmat varmasti omalla tavallaan Tolkienin kirjalliseen tuotantoon vaikuttavia asioita. Itse elokuva tosiaan painottaa kasvukautta kirjalliseen kukoistukseen ja antaa ehkä visuaalisia viitteitä juoksuhautojen keskellä Sormustarinasta. Leffa avaa vähän sitä miestä, joka on rakastettujen ja tunnettujen tarinoiden takana. Laajemmastakin mielenkuvasta olisin mielelläni toki nauttinut, mutta nyt mennään näin. Visuaalisesti Tolkien on todella kaunista katsottavaa, elokuva etenee asiallisesti eikä junnaile paikoillaan, joten on sääli sen tarinan pinnallisuus. Suosittelen sitä kuitenkin kaikille Tolkienin kirjallisuuden ystäville. Valkokankaalta voi yrittää pongailla tuttuja miehen kirjallisuudessa mainituista ja kuvatuista asioista. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Kesto: 1 tunti 52 minuuttia
Näyttelijät: Nicholas Hoult, Harry Gilby, Lily Collins, Anthony Boyle, Adam Bregman, Patrick Gibson, Albie Marber, Tom Glynn-Carney, Ty Tennant
P.S. Ja itse suuntasin leffan jälkeen kirjastoon Tolkienin teosten pariin. Ehkäpä kirjat avautuvat nyt jollakin tavalla uudestaan, kun luulee tietävänsä jotain miehestä niiden takana.
Osastot: Draama, LeffatHenkilöt: lily collins, nicholas hoult