VALIKKO

The Grown Ups – Oikeesti aikuiset (todellako??)

Joka kesään pitää ilmeisesti mahduttaa jonkinlainen parisuhteellinen elokuva, missä toisilleen tutut näyttelijät voivat ottaa rennosti ja samalla filmailla jotain, mistä voi saada sen pakollisen palkkapussin talouden ylläpitämiseen. Viime vuonna se oli Lomaterapiaa (Couples Retreat) ja tänä vuonna Grown Ups.  Grown Ups elokuva seuraa Lomaterapian formaattia aika uskollisesti monella taholla. Kun Mr. Vaughn oli aikoinaan koonnut kaverinsa Balille viettämään kesälomaa ja tekemään elokuvaa, niin Adam Sandler oli saanut saman idean päähänsä kotimaansa kamaralla. Ja kun filmiin sijoittaa vielä omat lapset, niin pääsee vielä helpommalla – onhan niitä joku statisti siellä perään katsomassa.

Mutta asiaan, etten päädy sanomaan ketun tavoin pihjalanmarjoista (happamia, happamia….) Grown Ups elokuvassa viisi koulukaverusta vuosien takaa kokoontuu hautajaisiin ja siirtyvät siitä mökille viettämään yhdessä itsenäisyyspäivän viikonloppua (4.7. Yhdysvalloissa) ja jatkamaan eloa siitä, mihin se jäi silloin aikoinaan koulusta lähtiessä. Jokainen mukana oleva pariskunta ja ikisinkku ovat tietenkin kaikki erilaisia, että jokaisesta voi vuorotellen vääntää vitsiä. Lenny Feder (Adam Sandler) ja hänen vaimonsa Roxanne (Salma Hayek), Kurt McKenzie (Chris Rock) ja hänen vaimonsa Deanne (Maya Rudolp) sekä Eric ”Babbay” Lamonsoff (Kevin James), Marcus ”Dickie” Higgings (Davis Spade) ja Rob (Rob Schneider) yrittävät ilmeisesti osoittaa aikuisia ja pystyvänsä vielä kuitenkin käyttäytymään kuin lapset. Jokaisen toiveuni siis, vai miten se meni. Tässä oli aika tiivistetysti elokuvan juoni. Tietenkin voi toivoa, että jonkinlaista aikuistumista olisi edes jossakin määrin asianomaisissa havaittavissa – ehkä sitä on, ehkä ei. Aikuistumisen lisäksi, olisin kyllä kaivannut sitä juontakin.

http://www.youtube.com/watch?v=3o5tKyK4KwY

Grown Ups ei onneksi kuitenkaan esittänyt suuria ennakko-odotuksia, koska olen jo oppinut, että Adam Sandlerilta ei sellaisia voi oikein odottaa. Ja miettiessä sitä, mitä elokuvasta jäi käteen on heti vaikea sanoa…… hmmm… siis…… tota…… ystävyyssuhteiden merkitystä voisi koittaa kaivaa esille, tai sitten vastuunottamista (mutta sekin kyllä tulee liian myöhään juonellisesti). Ehkä tärkeintä onkin vain ymmärtää nauttia kesästä ja kaverusten keskinäisestä kiusaamisesta. Ehkä ystävyyden ”näytteleminen” ja vitsien vääntäminen tulee paremmin todelliseksi, kun mukana on Mr. Sandlerin tuttu kaverikööri. Täysin toisilleen tuntemattomien näyttelijöiden olisi voinut olla vaikea yhtä uskottavasti esittää tuttua porukkaa ja väänää tuollaista peruskoulutasoista dialogia vakavalla naamalla. Tai sitten mistä minä, nainen, miesten maailmasta tietäisin mitään oikeasti tietäisin. Ehkä kaikki  miehet käyttäytyy keskenään samalla tavalla.

Nyt on syksywww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
ja vaikka päivä on ollut aurinkoinen, niin pää jaksoi lähteä tyhjän nauramiseen mukaan. Kikatin, nauroin, hirnuin menemään suurimman osan elokuva-ajasta lähes pissat housussa (se kaverikombon 0.8 litran juoma oli hieman liiikaaaa) ja nyt olo tuntuu seesteisltä. Kunhan kukaan ei kysy mitä elokuva käsitteli tai mitä siinä tapahtui, niin olen tyytyväinen. Pojoja aivojen nollauksesta tekee meli antaa vain kaksi, mutta naurunutturan aukaisemisesta korotan sitä hieman ylöspäin.….
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.
Osastot: Kevyttä katseltavaa, Komedia
Kommentit

Vastaa