VALIKKO

The Ghost Writer – Haamukirjoittaja

K 11. Titaanien taistelussa ikäraja oli K13. Ja tämä elokuva pelotti / jännitti / kammotti huomattavasti enemmän kuin edellä mainittu. Nyt voisi tietenkin pohtia ihmisen biologista ikääntymistä ja sitä kautta otsalohkojen kypsyyden saavuttamista, mikä mahdollistaa käsittääkseni laajemman abstraktisen ajattelun ja vähemmän kahjomaisen käytöksen myöhäisnuoruudessa. Jee – biologinen kehitys. Sen linkki elokuvaan on taas se, että jos et pysty abstraktiin ajatteluun, etkä siten välttämättä huomaa hienouksia pinnan alla, ikärajan voi pitää alhaisena, kun siinä ei esiinny suoraa näytettyä väkivaltaa jne. – ainakaan kovin paljon. Joten vaikka elokuva kuinka paljon tahansa jäisi lillimään mieleen ja kiemurtelemaan sisuksissa psykologisen näkökulmansa vuoksi, niin alle 13-vuotiaat ei sitä vielä tajua ja heillä ei ehkä myöskään ole innostusta sitä nähdä, kun siitä kerta puuttuu se kaikki ryminä, mitä taas oli luvassa muun muassa Titaanien taistelussa.

Toisaalta ymmärrän erittäin hyvin, miksi elokuva pyöri lähes keskellä yötä Plevnassa. Aloitusaika 23.15. Vaikka sille varmasti on ollut valoisempiakin aloitusaikoja. Elokuva piti minut hyvin otteessaan ja pitää yhä ja yhä ja yhä. Tästä huolimatta en oikein osaa vielä sanoa, että kestääkö se toisenkin katsomisen – juonellisesti tai roolitöiden kautta. Ehkä siinä tapauksessa, että jotain jäi pinnan alla pohtimaan ja miettimään, että kuka olikaan oikeastaan ja kenen palveluksessa. Ja oliko se joka kuoli sittenkin aidosti se ainoa oikeassa oleva. Yhtä kaikki. Hyvä ja otteessaan pitävä elokuva. Suosittelen erittäin lämpimästi.

Elokuva-arviointi on pakko laittaa tähän kohtaan, että saan suurimmat jännitykset pois tunnoiltani. Ja sen jälkeen voin rauhassa syventää mielipidettäni tästä filmistä.

Arviointiwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Ewan McGregor ja Pierce Brosnan eivät välttämättä ole toimivin pääpari, jos asiaa ajatellaan loogisesti. Mutta tässä filmissä he saivat elokuvan elämään. Toista oli tarjolla toista enemmän, mutta silti. Elokuva vei mukanaan hyvin sinisävyisiin, osin synkkämielisiin ja salaisuuksien peittämään maailmaan. Musiikki johdattaa ja osin alleviivaa tapahtumia, mutta samoin tekee pelkkä maisemien kuvaus ja vuorosanattomuus. Se onkin ehkä Haamukirjoittajan paras anti nykyisen tarjonnan keskellä. Kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen, vaan annetaan tunnetilojen ja tilanteisiin piilotettujen vihjeiden puhua puolestaan. Pohdin pitkään täysien pojojen ja lähes sinne asti yltävien kesken. Yleensä en viittä anna. Mutta kun elokuva yhä ylläpitää tätä outoa tunnetta sisälläni, siitä huolimatta, että en todellakaan tiedä, kantaako se kaksi katsomiskertaa, niin jään loppujen lopuksi ilman vaihtoehtoja. Toisaalta voiko mitään muuta odottaakaan Roman Polanskin ohjaukselta?
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Juonellisesti elokuva kertoo nimettömäksi jäävästä haamukirjoittajasta (Ewan MgCregor), joka palkataan kirjoittamaan puhtaaksi / parempaan luettavaan muotoon entisen englantilaisen pääministerin Adam Langin (Pierce Brosnan) muistelmat. Mikään ei välttämättä kuitenkaan ole niin kuin vaikuttaa. Hukkuiko edellinen haamukirjoittaja vahingossa, vai murhattiinko hänet? Miksi Lang aikoinaan liittyi työväenpuolueeseen, naisen vuoksi tai naisen painostamana? Ja kuka ohjasikaan ketä? Kuka on ystävä ja kuka on vihollinen? Ja mitä kaikkea toisen, totuuden tai valheen eteen ollaan valmiita tekemään?

Olivia Williams tekee oivallisen roolin Adam Langin hieman synkkämielisenä vaimona, samoin kuin Kim Catrall pomostaan Langista, pitävänä sihteerinä Amelia Blynä. Kummallakin naisella vaikuttaa olevan valtava vaikutus Langiin ja hänen toimiinsa. Mutta vain toinen heistä on hänelle se oikea. Se jää sitten katsojan päätettäväksi, että kumpi. Elokuvan lopussa huomaa, että en uskaltanut hellittää otetta tuolin syrjästä ja koko keho on tavallaan jännitystilassa, vaikka mitään suurta toimintaa (no lentokoneet lentävät, lautta kulkee ja meri pauhaa) ei varsinaisesti ole luvassa. Jännitys luodaan askel askeleelta. Ja loppu kirvoitti useita kysymyksiä, jotka jäävät nyt vastausta vaille. Samoin kuin tämä olo, minkä elokuva sai aikaiseksi.

Ehkä tämä on sittenkin pakko nähdä uudestaan. Nyt kun tietää, miten siinä käy, voi uppoutua entistä enemmän siniseen maisemaan, missä aurinkoa ei juuri näy eikä sen mukana myöskään vastauksia haamukirjoittajan  kysymyksiin. Loppu on todellakin yllättävä ja pakottaa kiinnittämään enemmän huomiota sanavalintoihin, miten sanotaan ja missä kohtaa sanotaan. Ja tässä tapauksessa siitä sukupuustaan saa todellakin olla ylpeä.

Maisematwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Elokuva esittäytyy sinisessä formaatissa. Sen ymmärtää kyllä Englannissa, mutta saman muotin on saanut päälleen myös Yhdysvaltojen rannikko. Sävy sopii hyvin elokuvaan. Varsinaisia maisemia, ellei sitten ole märän ja tuulisen hiekkarannan ylin ystävä, elokuva ei varsinaisesti tarjoa. Tai sitten en ole niitä vielä oivaltanut. Mielenkiintoinen huomio on se, että Lontoon maininnat tuovat ikävän sinne ja siellä olevaa ystävääni kohtaan.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

Elokuvan kuriositeettina mainittakoon, että Polanskiin kohdistuvista syytteistä johtuen sitä ei voitu filmata Yhdysvalloissa, vaan elokuva on kuvattu Saksassa muun muassa Syltin ja Usedomin saarilla. Tällöin saa olla ylpeä läheisen Pohjanmeren mahtumisesta mukaan elokuvaan. Kuriositeetti on myös se, että alun perin haamukirjoittajan rooliin suunniteltiin Nicolas Cagea. Tällöin olisin ollut tiukan valinnan edessä. Cage olisi sopinut rooliin myös hyvin, mutta luulen MgCregorin tasanneet valkokangastilannetta tasapainoisemmaksi Brosnanin kanssa. Cage ja Brosnan, se olisi kyllä mielenkiintoinen pari nähdä samassa elokuvassa, sitä ei voi kyllä kieltää.

Osastot: Draama, Jännitys, Leffat
Henkilöt: , ,
Kommentit

Vastaa