Pan kertoo orpokodissa kasvaneesta Peteristä ja hänen matkastaan Mikä-mikä-maahan sekä siellä oman kohtalonsa kohtaamisesta. Asia ei etene ihan perinteiseen malliin, sillä Peter tulee kidnapatuksi pahamaisen merirosvo Mustaparran ansiosta, mutta pääsee pakoon yhdessä uuden ystävänsä kapteeni James Koukun ja Tiikerililjan avulla. Edessä onkin menneisyyden haamujen kohtaaminen, lentotaidon selvittäminen ja laivan kokan suuntaaminen kohti uusia seikkailuja.
Elokuvan alku lupaa selittää miten ystävistä tuli vihollisia ja vihollisista ystäviä, mutta elokuvan jälkeen on kyllä sanottava, että vastaus tähän etsii yhä yhtymäkohtiaan päässäni. Ehkäpä olisin halunnut vain jättää niin paljon enemmän mielikuvituksen varaan – tai se olisi paremmin selittänyt asioita. Nyt valkokankaalla nähdään pikku vinkkejä suuntaan jos toieen, mutta lopputulos ei tunnu saapuvan koskaan paikalle. Itseäni harmittaa eniten hollywoodlandiamainen pullamössöisyys napakan lopun puuttumisessa.
Skottilainen Mr. James Matthew Barrie (1860 – 1937) ei tainnut millaiseen kultakaivokseen hakkunsa iski luodessaan Peter Panin, pojan joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Aiheesta on tehty lukuisia elokuvia koskien joko itse Peter Pania tai hahmon luomista. Mutta koska nykyinenkin leffa käsittelee Pania, pysytään sen parissa. Näitä elokuvia innoitti Mr. Barrien näytelmä Peter Pan, or The Boy Who Wouldn’t Grow Up (1911). Ensimmäinen Peter Pan elokuva näki päivänvalon mykkäleffan tiimoilla vuonna 1924. Animaatiomuotoon se saatiin vuonna 1953 ja musikaaliksi Peter Pan taipui vuonna 1976. Vuonna 1991 Mr. Steven Spielberg toi valkokankaille Hook-elokuvan, jota pidettiin eräänlaisena jatko-osana Mr. Barrien novellille. Siinä Peter Pan on kasvanut aikuiseksi ja unohtanut lapsuutensa iloittelut. Edessä onkin paluu Mikä-Mikä-maahan ja yhteenotto Kapteeni Koukun kanssa. Jatko-osan tunnelmissa oli myös vuoden 2002 animaatio, joka tuli tunnetuksi nimellä Return to Never Land tai Peter Pan 2 tai Peter Pan 2: Return to Never Land. Jatko-osista otettiin seuraavaksi kuitenkin suunta alkuun ja vuonna 2003 ensi-iltansa sai jälleen alkuperäiselle novelille uskollinen Peter Pan.
Mikä-mikä-maa on pitkän matkan päässä siitä, mihin Peter Panin filmatisoinneissa on totuttu. Toki tuttujakin elementtejä löytyy, mutta elokuvan tekijät ovat antaneet itselleen taiteelliset vapaudet ajan ennen Peter Pania kuvaamiseen. Mustaparta ”vapautettuine” orjatyöläisineen kyllä teki niin vakuuttavan vaikutuksen, että enää en pysty kuuntelemaan Nirvanan Smells Like Teen Spirit -kappaletta ilman voimakasta mielleyhtymää.
https://www.youtube.com/watch?v=BImwyyCm6j8
Ohjaaja Mr. Joe Wright on siis tehnyt hieman erilaisen kertomuksen ikisadusta. Elokuva on mielikuvituksellisesti ja visuaalisesti antoisa elokuva, jossa seikkailu seuraa toistaan ja siten leffa varmasti sopii kaikille ikärajan ylittäneille. Vauhtia olisi voinut hieman kyllä hidastaa, jolloin katsojalla olisi ollut paremmin aikaa keskittyä yksityiskohtiin. Toisaalta tämä on ymmärettävissä, sillä lapsille, lapsenmielisille ja nuorisolaisille suunnatut muut elokuvat ovat myös kiivastahtisia, joissa ei turhaa aikaa käytetä tilanteen syventämiseen vaan rynnitään tilanteesta toiseen. Tilanteesta toiseen rynnimistä on myös havaittavissa mielenkiintoisesti epätasaisesta näyttelijätyöstä. Tämä tasapainon saavuttamisen vaikeus tai hyvässä näyttelijätyössä pysyminen on välillä huvittavaa katsottavaa, sillä se vaihtelee voimakkaasti samojen kohtausten sisällä. Aivan kuin näyttelijä olisi välillä saanut annoksen keijupölyä, jonka avulla luoda taikaa valkokankaalle ja välillä taas mennään perinteisen aamuheräämisen tunnelmissa.
| Matkalla Paniksi |    |
|---|---|
| Pan esittelee visuaalisesti vahvan ja toiminnallisesti lähes pysähtymättömän esityksen siitä, miten Peteristä alkoi tulla Peter Pan. Lopulliseen muotoonsa leffassa ei vielä päästä, mutta taustoja tutulle tarinalle pyritään selittämään parhaan mukaan. Tämä menetelmä vetää joitakin mutkia liian suoriksi, tarjoaa paljon nopeita ja pinnallisia ratkaisuja, mutta se kaikki tehdään kuitenkin ah-niin-visuaalisesti. Pan on omalla tavallaan viihdyttävä, sen näyttelijät yrittävät yleensä tehdä parhaansa, mutta tulevilta parodioilta ei varmasti tulla välttymään. Visuaalisesti näyttävä, juonellisesti kevyt ja lähes kaikkia aisteja tehokkaasti stimuloiva Pan tekee parhaansa voittaakseen katsojat puolelleen. Joko ikä alkaa painaa niin paljon, että tässä vauhdissa ei meinaa pysyä mukana. Tai sitten on lähdettävä hakemaan harjoitusta kummityttöjen kanssa Hoplopista. Ohjaajaa Mr. Wrightia on kuitenkin kiitettävä yrittämisestä, joskin suosittelen edelleen tyylilajin hiomista. Taidokkaista erikoistehosteista huolimatta leffa ei saavuta fantasia-wau-efektejä siinä määrin, mitä siltä odotin. Suosittelenkin elokuvaa kaikille Peter Panin ystäville ja niille, jotka haluavat ottaa vastaan aistiärsykestimulusta täyslaidallisen. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Näyttelijät: Hugh Jackman, Garrett Hedlund, Rooney Mara, Levi Miller, Adeel Akhtar, Kathy Burke, Nonso Anozie, Amanda Seyfried, Jack Charles, Lewis MacDougall, Bronson Webb, Taejoo Na, Cara Delevingne
Osastot: Kevyttä katseltavaa, SeikkailuHenkilöt: garrett hedlund, hugh jackman, levi miller, rooney mara