VALIKKO

Kraftidioten / In Order of Disappearance – Lumiauramies

Lumiauralla Norjan vuoriston pääteitä auki pitävä Nils Dickman (Stellan Skarsgård) on hiljainen mies. Miehen tekemä työ on kuitenkin niin merkittävää pienen kyläyhteisön kannalta, että hänet valitaan Vuoden kansalaiseksi Beitostølenissa. Ikävä kyllä samaan aikaan Nils saa tiedon, että hänen poikansa Ingvar on kuollut heroiinin yliannostukseen. Miehellä on vaikeuksia hyväksyä virallista selitystä ja hän alkaa etsiä totuutta pinnan takaa sekä ottaa siinä samalla oikeuden omaan käsiinsä maisemissa, jotka hän tuntee hyvin.

Ohjaaja Mr. Hans Petter Moland on tehnyt valkoiseen maisemaan lähes yhtä verisen ja satiirisen elokuvan kuin Coenin veljesten Fargo aikoinaan. Aikanaan lumipeitteillä ei ole nähty yhtä paljon tuotettua kuolemaan sitten Fargon, tai näin ainakin muistelisin. Nyt lumiauran kuljettaja lähes yksikätisesti ratin takaa tekee pikkukaupungista rikollisten hautausmaan. Kaikesta tappamisesta huolimatta ohjaaja on saanut elokuvaan mukaan myös niitä yllättävän hauskoja hetkiä kieli poskessa tehden.

Fargon tavoin Nilsin kostoretki johtaa yhden miehen luota toisen luo, kunnes osa norjalaisesta mafiasta on nätisti paketissa. Tämä puolestaan aiheuttaa harmaita hiuksia niiden johtajalle Greven / The Countille (Pål Sverre Hagen), joka ei tiedä mitä tehdä häviävien miestensä kanssa. Ennen pitkään edessä onkin mafiasota, jossa norjalaiset syyttelevät samoille markkinoille pyrkiviä serbialaisia kollegoitaan ja heidän johtajaansa Papaa (Bruno Ganz), joka puolestaan hakee oikeutta oman poikansa murhaamisesta. Ja kaiken tämän takana yksi isä hakee oikeutta poikansa kuolemalle.

Elokuvan musiikkiin ja Nilsin palkintopuheen yhteyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Elokuvan alussa kiitospuheessaan Nils viittaa itseensä polun löytäjänä, mikä viittaa osaltaan jo elokuvan tuleviin tapahtumiin. Mutta sen lisäksi Nilsin suorittaman kostoretken aikana länsimainen musiikki muuttuu itäeurooppalaiseksi ja siitä edelleen aasialaiseksi. Ja mikä tärkeintä Nils ei missään vaiheessa menetä sinisilmäisyyttään tai asialle omistautumistaan. Kun piste saadaan paikoilleen, asia on hänen puolestaan hoidettu.

Musta komedia valkoisissa maisemissawww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
jossa kuolleiden lukumäärä nousee elokuvan edetessä lumiauran kuljettajan selvittässä poikansa kuolemaa. Paha saa palkkansa ja hyvä palkitaan tavalla tai toisella. Lumiauramies tarjoaa satiirista naurahtelua elokuvan aikana ruumisluvun kasaantuessa asialle omistautuneen aurankuljettajan käsissä. Jostain kumman syystä leffaan on sotkettu mukaan parisuhdeongelmia, joita ilman se olisi selvinnyt vallan mainiosti. Suosittelen elokuvaa kaikille kauniiden lumisten maisemien ihailijoille, isoja koneita ihaileville sekä niille, jotka kaipaavat asialle omistautumista satiirin keinoin. Lumiauramies ei jätä kylmäksi kuin vainajansa, mutta katsojan se vie taatusti mukanaan erilaisiin maisemiin.
Overallwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.comwww.dyerware.com
Kokonaisarvosana.

 

Osastot: Kevyttä katseltavaa, Leffat, Väkivalta
Henkilöt: , ,
Kommentit

Vastaa