Olipa kerran nuori mies John Smith (Alex Pettyfer), joka joutui muuttamaan paikasta toiseen erilaisuutensa vuoksi (check). Olipa kerran nuori tyttö Sarah Hart(Dianne Argon), joka ei oikein tuntunut sopivan takahikiällä olevaan pikkukaupunkiin (check). Ja kävipä sitten niin, että nämä kaksi ihastuivat toisiinsa (check), mitä muiden oli vaikea hyväksyä (check) ja rakkaus oli tietenkin tosi ikuista luonteeltaan (check). Olipa kerran pahiksia, jotka koittivat päästää nuoren miehen hengiltä (check). Kuulostaako tutulta?? Twilogy – anyone? Twilogy-fanit? Leffastudiot ainakin ovat päättäneet iskeä lypsävään lehmään oman imukoneensa.
Joka tapauksessa elokuvassa John Smith (numero 4) saapuu huoltajansa /holhoojansa Henrin (Timothy Olyphant) kanssa Paradisen pieneen pikkukaupunkiin Ohiossa. Henri käskee Johnin sekoittua massaan, mutta se on hieman vaikeaa, kun kädet toimii valopalloina ja samaan aikaan iskee teiniromanssi kaikkea valokuvailevaan Sarahiin. Romanssintynkää ja sen muodostamista ei helpota yhtään se, että John on alun perin Lorion planeetalta paenneita erityisiä lahjoja omaava hemmo. Lapsia pääsi planeeltalta karkuun yhteensä yhdeksän, joista kolme aiempaa on jo saatettu autuaammille metsästymaille heitä jahtaavien ulkoavaruuden örkkien, Mogadoransin, toimesta. Tarina on jollakin tapaa hyvin ennalta arvattu, varsinkin kun luvassa periaatteessa olisi hurjasti lisää näitä tarinoita (5 yliluonnollisia voimia omaavaa hemmoa yhä kateissa, tai oikeastaan neljä, mutta se selviää elokuvassa).
http://www.youtube.com/watch?v=RPZDIRLyn68
Kenelle leffa sitten sopii. Jos haluaa nähdä muukalaisten ja maan päällä asustavien olioiden yhteenottoja – mene ja katso. Jos taas romanttinen hömppä kiinnostaa – silloinkin kannattaa suunnistaa leffateatteriin. Jos taas haluat nähdä näyttelijöiden itse potkivan kohteitaan kohti ulkoavaruuden sfäärejä ja räjäyttelevän maisemia uuteen uskoon – leffa kannattaa edelleen katsoa. Jos taas erikoistehosteet kiinnostaa – ehdottomasti kannattaa käydä katsomassa, Morgien lepakkokoirat (??) ovat ihan omaa luokkaansa. Tämän perusteella voisi sanoa, että kyseessä on tyypillinen teinidraama-scifi-toimintaleffa, mutta yllätyksekseni en ollut vanhin katsoja teinilauman keskellä. Leffaa oli joka tapauksessa ihan kiva katsella.
Jos Mr. Pettyferin naama miellytti pääroolissa, niin saat osoittaa kiitokset tästä hänen agentilleen. Mies meinaan kävi koeluvussa, ei päässyt edes ensimmäisen lauseen alkuun, kun päätti jättää homman kesken – ei kuulemma halunnut pilata elokuvaa. ”I’m sorry – I’m not the right for this” ja sen jälkee käppäili tilasta pois. Loppu lienee historiaa, mitä sitten voi seurata tuolta valkokankaalta. Ja jos toivoo jatkoa rainalle, niin paljon kertoo varmaan jalkapallokentällä tapahtuva loppuhuipennus, missä Numero kuusi (Teresa Palmer) jättää taakseen aikamoisen sotkun.
Jos alkuperäistä kirjallista tarinaa ei tiedä | |
---|---|
elokuva toimii huomattavasti paremmin. Originaalin tarinan mukaan kyseessä voisi olla eräänlaisen Teräsmiehen nuoruus. Tämä ei kyllä sitten välittynyt valkokankaalle, joten lienee ihan hyvä juttu, että raina on vähemmän tunnettu suomalaisen nuorison keskuudessa. Itse sain leffasta parhaimmat naurut örkkien maskeerauksesta – vähän niin kuin olisi pikkuveli päästetty asialle, varsinkin vaatetuksen puolella. Laitetaan kaikkea vähän ja sitten vielä lateksia päälle. Ihastuttava!! Elokuvaan hassahtaneille voin kertoa, että jatkoa varmasti seuraa, jos fimi menestyy ja sitä on ainakin tällä hetkellä tehnyt. I Am Number Four on ensimmäinen osa kuuden kirjan sarjasta, jossa seuraava kantaa niinkin massivista nimeä kuin The Power of Six missä etsitään niitä kadonneita sukulaisia. Itse voisin jopa harkita sen katsomista, sillä kyllä tämä raina jännitti sen verran, että ei meinannut välillä pysyä penkissään, vaikka luulen, että leffan lumo kyllä kerkee tässä vuoden aikana kadota. No, aika näyttää. Joka tapauksessa leffan mukaansa vetämisestä on pakko antaa pojoja jonkin verran…ja ennen kaikkea niitä voi antaa erikoistehosteista vastanneista firmoille, jotka olivat vastuussa muun muassa Chimerasta – tahtoo sellaisen ”koiran” ja esittää vienon toiveen, että siinä seuraavassa rainassa voisi olla sitten vähän enemmän sitä juonen / henkilöiden rakennelmaa ja vähän vähemmän tuota räiskintää pimeillä kaduille - se alkoi pelottamaan ihan oikeasti. |
Overall | |
---|---|
Kokonaisarvosana. |