Outin Leffaopas

Sinkkuoppaita miehen nappaamisesta on varmasti kirjoitettu lähes yhtä paljon kuin ruuanlaitosta, lapsenhoidosta tai laihduttamisesta. Valinnan varaa siis pitäisi olla. Valkokankaalla omia näkemyksiään sinkkuuden tyyleistä esittelevät Alice, Robin, Lucy, Meg, Tom ja David. He osoittavat, että ei välttämättä ole sitä oikeaa tai väärää tapaa olla sinkku New Yorkissa. Valkokankaalla tämä poppoo etsii sitä oikeaa, hetken huumaa, tosi rakkautta ja kaikkea mahdollista siltä väliltä.

Ohjaaja Mr. Christian Ditter on tehnyt työtä Ms. Liz Tuccillon samannimisen novellin parissa. Ms. Liz Tuccillolla ainakin pitäisi olla sitä kokemusta sinkkuuden esittelystä, sillä hän on ollut aikoinaan yksi Sex and The City (Sinkkuelämää ihan vain näin tuttavallisemmin) ohjaajista. Daami on myös kynäillyt kasaan aiemminkin sinkkuoppaita. Oma-apukirja, jossa hän toimi osakirjoittajana He’s Just Not That into You kääntyi valkokankaalle vuonna 2009. Tämä teos sai aikoinaan innoituksensa Sinkkuelämän jaksosta ” Pick-A-Little, Talk-A-Little” missä Miranda pohti miesten deittikäytöstä Carrien miesystävän Jack Bergerin kanssa. Jack totesi yks’kantaan, että ”He’s just not that into you. When a guy’s really into you, he’s coming upstairs, meeting or no meeting.” Kirjan tarkoituksena oli auttaa deittiviidakossa seikkailevia daameja tietämään, että milloin mies on todella kiinnostunut. How to Be Single on kuitenkin Ms. Tuccillon om ensimmäinen oma novelli. Ja nyt olikin mielenkiintoista nähdä millaista deitti-soopaa sieltä oikein epätoivoisille naisihmisille syötellään.

Ja deitti-soopaa se todellakin on. Sitä soulmatea etsimään tilastollisin ohjelmien, omaa itseä etsimällä ja estämällä ketään oikeasti sitoutumasta. Leffasta varmasti löytää kiinnekohtia omiin elämiinsä, mutta ennenkaikkea tätä parinmetsästys rumbaa on ihan mielenkiintoista seurata. Elokuva ainakin ajoittaa ilmestymisensä hyvin ystävänpäivän tienoille, joten kaikki rakkaudessa raatuneet voivat suunnata sieltä hakemaan itselleen lohduketta puolesta tai toisesta. Mutta tässä kohtaa on pakko kaikille ruusunpunaisia kakkuloita silmillä pitäville sanottava, että ystävyyttä ei sitten todellakaan korvaa mikään.

Jos jos leffasta nyt jotain kättä pidempää itsellee kaipasi, niin tässä voisi olla tiivis yhteenveto kaikille sinkkuihmisille, jotka kaipaavat jonkinlaista rakkautta elämäänsä:

• Älä anna yhteystietoja parhaalle ystävällesi, ellet sitten halua sokkotreffejä tulevaisuudessa (tosin niistäkin saa sitä mielenkiintoista sisältöä elämäänsä. Been there, done that.)
• Ole vaan rohkeasti sitä mitä olet. Olitpa sitten kiinnostunut aidan seipään katselusta tai vastaavasta, niin todennäköisesti tässä maailmassa on joku toinenkin siitä innostunut (mutta sen löytämiseksi kannattaa oikeasti lillua siellä aidankatselu paikassa suhteellisen säännöllisesti)
• Kehenkään ei sitten kannata ihastua vain sen ulkonäön perusteella (sniiifs, mutta kun hän on niin komea, vaikka kuulostaakin oikeasti tosi kamalalta eikä oikeasti vaihda ikinä sukkiaan…)
• (Yli)innokkaat ihailijat saa tarvittaessa karkoitettua totemalla, että ei tunne häntä eikä myöskään tee mieli tutustua (tosin tämä voi myös kyllä lisätä sen yli-innokkaan ihmisen yli-innokkuutta entisestään)
• Ja ennenkaikkea niissä parisuhteissa on toki omat ongenkoukkunsa, mutta yleensä sellaisessa on ihan kiva olla.

Lopuksi on todettava, että niin paljon kuin pidänkin Ms. Rebel Wilsonista ja hänen tarjoilemastaan huumorintajusta, olisin nostanut leffan ikärajaa seitsemästä vuodesta reippaasti ylöspäin. Kummitytsyni täyttää tänä vuonna seitsemän eikä tämä leffa ole sellainen, jonka veisin hänet katsomaan saati passittaisin yksin katsomaan. K12 ja siitä ylöspäin olisi paremmin vastannut leffan sisältöä.

Omaa minää ja tosirakkautta etsimässä

tai ainakin joitain toiveita täyttelemässä. How to be single osuu ja uppoaa hyvin ystävänpäivä pömpöösiin tuoden varmasti rakkautta sitä kaipaaville, innostusta sitä etsiville ja onnea sen jo löytäneille. Leffa on hauskaa katsottavaa, välillä koomista kohellusta ja ehkäpä jopa jossain kohdin tosisanomaa julistavaa. Suosittelen sitä kaikille yli 12-vuotiaille, jotka jaksavat uskoa tosirakkauteen. Tässä kohtaa on tosin hyvä muistaa, että leffan taustajoukosta löytyy STC-sarjassa vaikuttanut daami, joten osa valkokankaan vitseistä on kuin sieltä suoraan lainattuja ja nyt vain modernisoitu nuoremalle porukalle. Leffa sopii kuitenkin hyvin deittileffaksi, joten rahat eivät siinä mielessä mene hukkaan. Ja itse asiassa se sisältää niin paljon tahatonta tai erittäin hyvin suunnitetua läppää, että koitan saada pidemmän version tästä itselleni joskus naurettavaksi flunssan keskellä. Tämän leffan parissa saa heitettyä aivot narikkaan ja jos leffa ei toimi, niin sitten pullo punaviiniä kotioloissa varmasti avittaa asiaa entisestään.

Overall
Kokonaisarvosana.

Näyttelijät: Dakota Johnson, Rebel Wilson, Alison Brie, Leslie Mann

Elokuvasta palautuessa voin antaa tässä kuitenkin muutaman vinkin miespuolisille yrittäjille. Näitä asioita ei sitten yleensä kannata (ensi)treffeillä laukoa. Tosin on myönnettävä, että niiden kuuleminen on aikoinaan ilahduttanut minua suuresti, vaikka lopputulos ei välttämättä ole ollut lausujan toiveen mukainen. Mutta ainakin muistan edelleen tilanteet ja ihmiset kuin eilisen päivän.

• ”Istuin takki sylissä, että jos saan erektion sinun ei tarvitse hävetä minua.”
• ”Tässä on minun sänkyni. Se on todella iso, koska hikoan öisin. Jäisitkö yöksi?”
• ”En kyllä ole mikään stalkkeri. Ja jos vielä kuulen sinusta soitan poliisille. Ja nyt sitten jäät ilman kuuluisia punaviini-illallisiani. Oletko varma, ettei tästä tule mitään?”
• ”Olemme match made in heaven, insinööri ja sairaanhoitaja.”
• ”Naiset pitää nuolemisesta, mutta pitää varoa, ettei miehelle tule kuppa kieleen.”

Näissä merkeissä olisi tosi kiva kuulla muidenkin ihmisten aikoinaan saamia ikimuistoisia kommentteja.