Boyhood-elokuvassa seurataan Masonin (Ellar Coltrane) kasvua ja kehitystä 7-vuotiaasta pojasta nuoreksi aikuiseksi 12 vuoden ajana. Arjen askareissa ja aikuiseksi kasvamisessa häntä auttavat Masonin eronneet vanhemmat Olivia (Patricia Arquette) ja Mason Sr. (Ethan Hawke) ja hänen sisarensa Samatha (Lorelei Linklater). Tähän 12:sta vuoteen mahtuu muun muassa vanhempien eroa, uusien aikuistuttavuuksien tapaamista, oman identiteetin ja paikan löytämistä.
Vaikka arjen kuvaus ei sinänsä kauheasti houkuttelisi leffaan, niin katsomisen arvoisen siitä tekee ohjaajan Mr. Richard Linklaterin 12:sta vuotta kestänyt kuvaussessio. Elokuvassa pääosissa pyörivät samat ihmiset koko ajan ja leffaa kuvattiin pari viikkoa vuodessa 12 vuoden ajan. Kuvaukset alkoivat vuonna 2002 ja päättyivät vuonna 2013 ja kestivät yhteensä 39 päivää. Yllättävän sujuva lopputulos on nyt vihdoinkin nähtävillä valkokankaalla. Ohjaajan tavoitteena oli kuvata lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta ja päästäkseen aitoon lopputulokseen hän halusi käyttää samoja näyttelijöitä koko ajan sekä näin myös turvata pääosassa olevan lapsen luonnollisen muutoksen lapsesta aikuiseksi. Tämä sitten vain vaati sen hieman pidemmän elokuvanteonajan, mutta oli todellakin sen arvoinen.
Ohjaaja Mr. Linklater on tunnettu elokuvien ihmisläheisyydestä, eikä Boyhood tee tässä poikkeusta. Mikäli miehen ’Rakkautta ennen’ (Rakkautta ennen aamua – 1995; Rakkautta ennen aurinkonlaskua – 2004 ja Rakkautta ennen keskiyötä – 2013) -trilogia sytytti niin varmasti pidät myös sitten Boyhood-elokuvasta. Elokuva käy keskustelua katsojan kanssa ilman erikoistehosteita sellaisesta yksinkertaisesta asiasta kuin elämä ja siihen liittyvästä lapsuudesta aikuisuuteen kasvusta. Erikoistehosteiden lailla poissaolollaan loistavat myös eri vuosien kohokohtien kuvaukset, ellei niillä ole suoraa vaikutusta Maisoniin tai hänen perheeseensä.
Masonia näytellyt Mr. Ellar Coltrane toteaa elokuvasta: ’I hope this film can help other people of my age to appreciate their parents for who they are – even though they’re broken people just like everyone else.’ Mr. Coltranen perheen mielestä elokuva kuvaakin suhteellisen hyvin Ellerin omaa elämää valkokankaan ulkopuolella. Se miten paljon, siinä on yhtenäisyyksiä jääköön Ellarin itsensä tietoonsä, mutta paljon elokuvan dialogista on improvisoitua ja Ellar toteaa, että ‘I didn’t let myself relate to some of the more painful elements at the time. But watching the movie, some of the scenes with the stepfathers and the broken home feel very familiar. I’m finally starting to free myself. I have finally begun my childhood.’
Näiden lisäksi elokuva kuvaa hyvin sosiaalisten suhteiden ja ympäristöjen merkitystä yksilön kasvulle. Ajatus siitä, että vanhemmat ajattelevat aina lapsensa parasta herättää pohdintaa ja saa sen sijaan pohtimaan ympäristön odotusten merkitystä lapsen identiteetin kasvulle. Elokuvan jälkeen voikin pohtia normaaliuuden käsitettä, onko sellaista olemassa? Ja miten me muutumme ajan kuluessa.
Elämä itse | |
---|---|
Ohjaaja Mr. Linklater on onnistuneesti kattanut 12 vuotta yhden ihmisen kasvusta aikuiseksi. Tähän väliin on draamankaarellisesti mahtunut mukaan myös vanhempien avioeroa, uuden oppilaan statusta ja oman identiteetin löytämistä. Elokuvan jälkeen katsojan tajuntaan iskee ajatus siitä, että mitä kaikkea sitä saatiinkaan tiiviistettyä reiluun kahteen tuntiin. Boyhood on ainutlaatuinen elokuvakokemus ja ainutlaatuinen esitys arjesta – Oscar-raadin olisi hyvä valmistautua tässä kohtaa. Elokuva etenee yllättävän sujuvasti näyttäen Masonin muodonmuutoksen eri vuosien välillä, eikä aihe arjen kuvauskaan saa katsojaa menettämään kiinnostustaan valkokankaan tapahtumiin. Suositteleen elokuvaa kaikille ikärajoituksen puitteissa. Leffa on pitkä, joten istumalihaksia on myös hyvä treenata ennen saliin menemistä. Mutta se kyllä kannattaa. |
Overall | |
---|---|
Kokonaisarvosana. |
Where did the time go? – Boyhood
Osastot: Draama
Henkilöt: ellar coltrane, ethan hawke, lorelei linklater, patricia arquette