Outin Leffaopas

Mitch Buchannon johtaa omaa Emerald Bay -rantaansa kersanttimaisin hengenpelastaja ottein. Hän on työlleen 100 prosenttisen omistautunut ja vaatii sitä myös loppu ”perheeltään” Stephanie Holdenilta ja C.J. Parkerilta. Haasteita on kuitenkin vastassa, kun uusi tulokas Matt Brody ei etene oppikirjan mallien mukaan ja odottaa kaiken tippuvan hänen syliinsä kuin Saulille illallisen. Mitch laittaakin Mattin koville, napit (tai ainakin rintalihakset) kolahtelevat yhteen näiden kahden etsiessä yhteistä säveltä. Se on enemmän kuin tarpeen, kun rannalta löytyy huumeita, joiden alkuperää lähdetään selvittämään.

Baywatch on yli 25-vuotta vanha televisio-ohjelma, joka aikoinaan ansaitsi lempinimen Babewatch nopeammin kuin ehdit kissaa sanoa. Ja ihan syyllä, toki tällä showlla oli myös ne omat yritelmänsä erilaisten juonittelujen ja rikosten selvittelyssä, missä ansiokas hengenpelastajaryhmä yritti niitä selvitellä. Siinä missä Ms. Farrah Fawcett liehuvine kutreinaan ilahdutti katsojia Charlien enkeleissä 1970-luvulla, Ms. Pamela Andersson teki saman Baywatch:ssa 1980-luvulla. Joka tapauksessa Mr. David Hasselhoffin luotsaama sarja kalifornialaista hengenpelastajista esitteli punaisia pukuja ja tiukkoja tilanteita rantahiekalla lähes 12 vuoden ajan 148 eri maassa 44 eri kielellä. Ja nyt ollaan sitten valkokankaalla elokuvan merkeissä. Wau, todellista babe/dudewatch:a molemmille sukupuolille.

Siinä missä alkuperäisen Baywatch-sarjan kulttuurista perintöä on toki vaikea niellä (edes pureskelemalla) on sille kuitenkin annettava tunnusta lihasten ja rintojen ulkopuolelle. Uskallan toki väittää, että vaikka enemmistö katsojista istahti telkkarin eteen joko Pamela Andersonin, David Charvetin tai Parker Stevensonin rintavarustuksen tähden, niin sarja oli oikeastikin välillä mielenkiintoinen. Kyllähän siinä juostiin rannalla hengästymiseen asti hidastettuna, hengenpelastajien keskinäiset suhteet vetivät melkein vertoja Kauniille ja Rohkeille ja näyttelijätyö oli aika alkeellista. Mutta siinä sivulla sitten selvittiin muun muassa haitten hyökkäyksistä, maanjäristyksistä ja sarjamurhaajista ja muista mielenkiintoisista asioista. Sarja oli niin huono, että se oli oikeastaan aika hyvä ja hauska. Joten elokuvan ohjaaja Mr. Seth Gordon (mm. Identity Thief) ja sen käsikirjoittajahemmot Damian Shannon ja Mark Swift ovat varmasti olleet antoisan materiaalin edessä. Mitä kaikkea voi hyödyntää televisiosarjasta – kaikkea! Mitä kaikkea pitäää muistaa ottaa mukaan valkokankaalle – no ainakin ne punaiset uikkarit ja paljon lihaksia! Ja mitähän sitten keksisi juoneksi – no, mitä päättömämpi sitä parempi! Ja tältä tulos valkokankaalla todellakin vaikuttaa, se on pääasiallisesti harmitonta ja hauskaa toimintaa, joka antaa tilaisuuden samalla pullistella lihaksia ja esitellä hidastuksia naisten juoksuista.

Näiden lisäksi tekisi mieli väittää tavoitteena olleen jonkinlaisen 21 Jump Streetin vieminen rannalle. Ainakin sinne on yritetty tunkea samassa suhteessa komiikkaa, hervotonta läppää ja toimintaa. Ikävä kyllä tässä matkalla on sitten vain unohtunut niistä roolihahmoista pintaa enemmän irti ottaminen. Ja se on kyllä sääli näinkin lahjakkaan näyttelijäkaartin kohdalla. Erityisesti tämä harmittaa herrojen Dwayne Johnson ja Zac Efron kohdalla, joilla kummallakin on taito tehdä hyvää fyysistä komediaa. Pelkkä poikabändien listaus tai rintoihin tuijottelu ei sitä tee eikä anna heille riittävästi tilaa komiikan esille tuomiseen. Aivan kuin käsikirjoittajat olisivat pelänneet elokuvan muuttuvan liian hauskaksi (sellaisesta ei oikeasti ole kyllä nyt vaaraa), jos miesten fyysistä ominaisuuksista tai keskinäisestä nokittelusta olisi revitty vielä enemmän irti.

Alkuperäisestä sarjasta poiketen Baywatch-leffa ei välitä hahmoistaan pintaa enempää. Onhan tämä tavallaan ymmärrettävää, mutta ilman sisältöä on vaikea kiinnittyä hahmoihin valkokankaalla. Valkokankaan vaikuttajista olisi voinut jättää suosiolla pari pois ja siirtää heidän ominaisuutensa muille näyttelijöille, sillä niin vähän ja lähes merkityksetöntä heidän toimintansa oli. Kun leffa ei onnistu puhaltamaan ilmaa roolihahmoihin, miksi katsojan pitäisi heistä välittää pintaa enempää? Lopputuloksena täytyykin todeta, että Baywatch elokuva ei selitä olemassaoloaan. Pyrkiikö se tekemään meriittiä alkuperäiselle sarjalle? Esittämään siihen liittyen hervotonta läppää? Vai olemaan televisiosarjan elokuvaversio?

Mutta sitten kun unohtaa tämän napinan ja narinan sekä keskittyy vain siihen pinnan tuijotteluun leffa on yllättävän nautittava ja helposti sulatettava. Aivot voi ihan taatusti jättää narikkaan ja keskittyä maisemien tuijotteluun. Ja mikä tärkeintä ainakin näyttelijöillä on vaikuttanut olevan hauskaa leffaa tehdessä. Heidän innokkuutensa kannustaa katsojaa jaksamaan leffan loppuun asti kaikkien penis-vitsien keskellä.

Jos rannalle haluat mennä nyt

Kieli poskessa tehtyä huumoria, komeita ja kauniita ihmisiä, öljyttyjä lihaksia, punaisia uimapukuja, hidastuksia ja toimintaa. Baywatch täyttää kaikki kunnon popcorn-leffan edellytykset ja kisaa onnistuneesti varmasti kesän katsotuimmasta rainasta oikean ikäluokan käsissä, vaikka sitä ei kehtaisi ääneen tunnustaa. Tosiasiana voi meinaan kuitenkin pitää sitä, että leffa uppoaa varmasti paremmin alkuperäisen televisiosarjan muistaville. Mutta annettakoon uimataidon pitää tämän leffan pinnalla. Suosittelen istä kaikille erittäin kevyttä kesätoimintaa haluaville. Silmänruokaa on tarjolla tasapuolisesti ja juonenkäänteet ovat kaikessa korniudessaan hauskoja. Tämä tulee varmasti olemaan sellainen elokuva, että kriitikot lyttäävät ja katsojat tykkäävät.

Overall
Kokonaisarvosana.

Näyttelijät: Dwayne Johnson, Zac Efron, Priyanka Chopra, Alexandra Daddario, Kelly Rohrbach, Jon Bass, Iifenesh Hadera, Yahya Abdul-Mateen II

Kesto: 1 tunti 59 minuuttia

P.s. Hengenpelastuksen merkeissä olisi sitten hyvä kerrata hukkuneen elvytysohjeet