Outin Leffaopas

Eri puolille maapalloa on laskeutunut avaruusaluksia. Yhdysvalloissa armeijan kenraali Weber yhteyttä ulkoavaruuden olioihin kutsuu muodostamaan kielitieteilijä Louise Banksin ja matemaatikko Ian Donnelly. Ihmiskunnan valmistuessa mahdolliseen sotilaalliseen yhteenottoon näiden avaruuden muukalaisten kanssa on tämän ryhmän vastuulla selvittää, mitä he meistä oikein haluavat ja siinä prosessissa riskeerata oma elämänsä suuren tuntemattoman edessä.

Valkokankaan valloittajista Ms. Amy Adams tekee hyvää työtä. Tämän leffan myötä daami vaan laajentaa entisestään laajaa osaamisaluettaan ja osoittaa olevansa muutakin kuin pretty-face tai hyvä komedienne. Samaa ei ihan voi sanoa Mr. Jeremy Renneristä, josta jää hieman tönkkösuolatun muikun mielikuva. Mies toki hoitaa hommansa kotiin, mutta välillä tuntuu, että hänen ajatuksensa ovat olleet muualla kuin elokuvan teossa. Pääparin keskinäinen kemia on kuitenkin uskottavaa katsottavaa, mutta elokuvan onnistuminen on laajasti Ms. Adamsin ansiota. Tämä voi toki johtua myös siitä, että elokuva on hyvin naisvetoinen valkokangasajan suhteen. Ms. Adams vie elokuvaa eteenpäin tavalla, joka jättää miehille lähinnä statistien roolit.

Ohjaaja Mr. Denis Villeneuven (Sicario, Vangitut) elokuvista on jäänyt itselleni lähinnä mieleen tiukka tarinan kerronta, synkkämielisyys ja arjessa uskottava kuvaus, joten asenteet ainakin olivat kohdallaan ennen tätä sci-fi rainaa. Ja jollakin tapaa ohjaaaja kyllä lunastaa ne. Arrival on omalaatuinen, koskettava ja omalla tavallaan sydämellinen sci-fi draama, joka pyrkii selvästi erottumaan muista ulkoavaruuden kohtaamisista maapallolla. Mutta myös kuten tällaiselta elokuvalta voi odottaa, on se päähenkilö oman alansa asiantuntija ja siviili, joka tavallaan pakotetaan armeijan palvelukseen (mm. The Day the Earth Stood Still) asiaa selvittämään. Arrival-rainan kohdalla voi kuitenkin sanoa, että ohjaaja on pyrkinyt tekemään enemmän elokuvan surusta, myötätunnosta ja kommunikoinnista kuin varsinaisesta toiminnasta. Elokuva etsiikin omalla tavallaan vastauksia siihen, miksi olisi ensisijaisesti tärkeämpää keskustella kuin mätkiä toista? Tätä kautta Arrival ei todellakaan ole mikään yleisöä kosiskeleva action-raina, vaan pikemminkin keskustelua herättävä teos.

Elokuva perustuu Mr. Ted Chiangin novelliin Story of Your Life (2000), jonka keskeisiä teemoja olivat päättävä9syys, kieli ja Sapir-Whorfin hypoteesi, joka korostaa puhutun kielen ymmärtämistä oman maailmankuvamme luomisessa. Elokuva ottaa osansa näistä kielitieteiden kauneuksista, joista en itse juuri paljonkaan ymmärrä. Mutta asiallisilta ja järkeenkäyviltä ne joka tapauksessa kuulostavat. Kommunikaatio avaruuden muukalaisten kanssa on aina haasteellista (mm. Mars Attack), joihin eri elokuvan tekijät ovat kehitelleet mielenkiintoisia ratkaisua. Luovin niistä varmaankin on Mr. Steven Spielbergin musiikillinen keskustelu (Close Encounters of the Third Kind), sillä yhteistä kieltä ei varmastikaan ole. Toisaalta matematiikka on tunnetusti universaalia (mm. The Visit: An Alien Encounter), joten sen mukaanottaminen on vain luonnollista. Tätä vastaan ohjaajan valinta enemmän suoraviivaisesta kommunikaation muodosta on erikoinen valinta. Ehkä tätä valintaa puolustaa se, että Banksin oma herkkyys ja intuitio päätyvät merkittävään asemaan yhteyden luomisessa ja tässä hieroglyfien ja savumerkkien maailmassa ei se sanatarkka käännös auta kovinkaan paljon. Toisaalta vaikka kommunikoinnissa siirryttäisiin kuvalliseen ilmaisuun niin sekin voidaan ymmärtää eri tahojen kesken hyvin eri lailla. Kommunikointia on kuitenkin hehkutettava elokuvan merkeissä ja samalla harmiteltava sitä, että sitä ei juonellisesti viety pidemmälle.

Perinteiseen tapaan elokuva on omalla tavallaan vakuuttavin ennen varsinaista avaruusolioden fyysisen olomuodon paljastamista. Meillä kaikilla on varmaan ne omat mielikuvamme (lähinnä varmaankin median avittamina), miltä muukalaiset voisivat näyttää. Listaa johtaa varmastikin vihreä väri, läpikuultavuus, iso pää, lonkerot, jonkin sortin leijuminen ja E.T:n luiset sormet (kiitos vaan Mr. Steven Spielberg). Eikä Arrival-rainan ohjaaja Mr. Villeneuve onnistu tätä myöskään kovin vakuuttavasti ravistamaan harteiltaan. Elokuvallisia kliseitä tässä perinneosastossa pidetään yllä myös sillä, että lähes jokaisella mukaan osallistuvalla taholla on ne omat intressinsä avaruusolioiden suhteen lähinnä johtuen omista asenteitsaan heitä kohtaan. Mutta ohjaajaa on kiitettävä siitä, miten kauan hän onnistui pitämään nämä taustajoukoissa ja keskittymään itse kohtaamiseen tai sen valmisteluun.

Kielitieteellinen sci-fi

johon on upotettu mukaan lähes kaikkia pakollisia piirteitä avaruuden muukalaisten kohtaamisesta. Mukana on toki myös sitä perinteistä romanssintynkää, huumorin yritystä (joka ei välttämättä aukena Yhdysvaltojen populaarikulttuuria tietämättömille) sekä suhteellisen hyvää näyttelijätyötä. Ikävä kyllä Arrival-elokuvan vakuuttavuutta estää jo tutuksi tulleiden asioiden mukana olo siinä määrin, että sen pääsanoma uuden kielen oppimisen merkitys jää varmasti useammalta katsojalta oivaltamatta. Pisteitä on kuitenkin annettava sen aavemaiselle outoudelle, joka onnistuu tekemään elokuvasta yhtä aikaa tekemään steven-spielbergimäisen, christopher nolanmaisen sekä terrence malickimaisen. Pienempikin lainailu olisi varmasti riittänyt katsojalle ja tässä sekametelisopassa lilluminen jättää osaltaan hieman tyhjän olon katsojalle. Jotain ihmeellistä tuli tehtyä / kohdattua, mutta ei silti oikein pysty osoittamaan, että mitä. Suosittelen elokuvaa kuitenkin kaikille avaruusolioiden kohtaamisesta ja kommunikaatiosta kiinnostuneille. Arrival on hieman erilainen raina siitä, mitä heillä voisi olla meille annettavana.

Overall
Kokonaisarvosana.

Näyttelijät: Amy Adams, Jeremy Renner, Forest Whitaker, Michael Stuhlbarg, Tzi Ma, Mark O ´Brien