Vuonna 1993 teini-ikäinen Cameron Post jää kiinni auton takapenkiltä tytttöystävänsä kanssa. Edessä onkin kristittyjen eheytymisleirikke päätyminen. God’s Promise leirillä samanlaisia nuoria uudelleen koulutetaan itsensä vihaamisen ja uskonnollisen paasaamisen kautta muuttumaan heteroiksi. Leiriä johtavat entinen homoseksuaali pastori Rick yhdessä siskonsa Lydian kanssa yrittää käännyttää nuoria lähes keinolla millä hyvällä kohti oikeanlaisempaa elämää. Onneksi Cameron löytää samanhenkisiä ystäviä eheytysleiriltä. Sinne ovat joutuneet muun muassa Jane ja Adam, joiden seksuaalinen identiteetti ei sovi yhteen heidän vanhempiensa julkisuuskuvan kanssa.
Elokuva perustuus Ms. Emily M. Danforthin samannimiseen kirjaan vuodelta 2012 taiteellisin vapauksin. Itse teosta en ole lukenut, joten yhtäläisyyksistä en sano mitään. Jäin vain pohtimaan sitä, että kirjallisessa muodossa raina voi olla syvällisempi. Sillä nyt pään sisällä pyörivä asia pitää esittää dialogin ja toiminnan kautta. Jotain kättä pidempää jäin kaipaamaan leffan jälkeen, mutta nyt mennään näillä. Sanoma tajunan vapaudesta ja ulkopuolisesta muutoksen pakottamisesta tuli kyllä riittävän selväksi.
Leffaan menon syy (blogin syöttämisen lisäksi) oli pääosassa pyörivä Ms. Chloë Grace Moretz. Pidän daamia suhteellisen hyvänä näyttelijättärenä, mutta viime vuosina Kick-Ass leffojen jälkeen menestystä valkokankaalla ei ole tullut samaan tahtiin. Clouds of Sils Maria (2014) yritti nostaa häntä draamanäyttelijöiden puolelle siinä suuremmin onnistumatta. 5. aalto raina taas on ihan oma lukunsa, puhumattakaan Naapurit 2 -rainasta. Joten toivotaan Cameron Postin uudelleen kouluttautumisen nostavan daamin taas hyvälle tasolle. Ja sen daami tekeekin. Ms. Moretz tuo Cameronin eloon pienten nyanssien avulla. Se mitä daami tekee ja miten hän sen tekee kertoo paljon naisen näyttelijäntaidoista. Toivon kovasti, että ura lähtee tästä taas oikeutettuun nousuun. Myös muut näyttelijät onnistuvat rooleissaan. Esiin nousevat erityisesti Sasha Lane räväkkänä mielipiteitä laukovana daamina, hänen ystäväänsä näyttelevä Forrest Goodluck ja hyvin naisellisen roolin vetävä Owen Campbell. Mr. Campbell jäi parhaiten mieleen, hän varasti taidokkaasti jokaisen kohtauksen jossa oli mukana ja jään mielenkiinnolla seuraamaan hänen uraansa.
Ulkopuolinen pakko mielen muutoksessa on aina mielenkiintoista seurattavaa. Sitä pitää vain tietää, mitä kuulija haluaa kuulla ja luritella sen mukaan. Sama pätee Cameroniin ja hänen uusiin ystäviinsä. Ongelmat seksuaalisessa suuntautumisessa selitetään liian läheisillä / etäisillä isä/äiti suhteilla, kateudella ja urheilulla. Mitä haluat kuulla, sitä sinulle tarjoilen. Mutta mitä pään sisällä sitten oikeasti tapahtuu tai mitä mieltä asioista oikeasti ollaan, onkin ihan eri juttu. Näin ollen ulkopuolinen pakko ei saa aikaiseksi varsinaista muutosta pään sisällä, vaan pikemminkin kertoo, miten ihmisen saa murtumaan. Tästä elokuva olisi voinut kehittää enemmänkin asiaa. Toki Cameron toteaa, että fyysisestä hyvinvoinnista pidetään huolta, mutta kuka on kiinnostunut henkisestä pahoinpitelystä? Joka tapauksessa tämä päähenkilön pidättyväisyys omista ajatuksistaan voi rasittaa katsojaa. Itse toivon enemmän avautumista, vaikka edes ystävien kanssa, kuin tarkkailevaa otetta. Tästä huolimatta leffa on seurattava, vaikkakin välillä hyvin hidastempoinen. Parhaiten Cameronin ajatuksia se varmaankin tuo esille daamin revitellessä 4 Non Blondes biisin What’s Up mukana: ”I scream from the top of my lungs / What’s going on?”
Ohjauksesta ja käsikirjoituksesta on vastannut iranilais-amerikkalainen daami Desiree Akhavan, jolle aihe ei varmastikaan ole ollut helpommasta päästä. Naista on joka tapauksessa kiitettävä siitä, että leffa ei revi helppoja nauruja esiin helpoista paikoista, vaan näyttää yhden kuvan eheyttämisleireiltä, joissa nuoria koitetaan heteroistaa. Leffan arvosteluista on voinut lukea puolesta ja vastaan eheyttämistarinoita. Mikä on lopullinen totuus, se jääköön katsojan päätettäväksi. Elokuva itsessään ei kuitenkaan esitä kristillistä eheyttämisleiriä kauhean kivana paikkana. Toisaalta, jos ihmismielen muokkaukseen panostavan Lydian tapaisi missä tahansa, se ei varmastikaan toisi lämpimiä ajatuksia. Jotenkin tuli mieleen Yksi lensi yli käenpesän hoitaja Rachett, joka piti huolta siitä, että kaikki kärsivät. Lydia pyrkii jollakin tavalla samaan opettamalla nuoria vihaamaan itseään ja sukupuolista suuntautumistaan. Ihmisläheisempää lähestymistä on kuitenkin myös ilmassa, sitä tarjoaa hänen veljensä Rick, jolla jopa saattaisi olla suurempi menestys mielen muokkaamisessa kuin hänen paatoksellisessa siskollaan.
On myös todettava, että ohjaaja on ottanut aika tietoisen riskin elokuvan juonettomuudella. Valkokankaalla ei toiminnallisesti tapahdu juuri mitään ja siksi sen katsominen on välillä haastavaa. Sitä odottaisi enemmän dialogia, pohdintaa, väittelyä tai ihan mitä vaan päivän ratoksi. Mutta kun ei, niin ei. Jollakin tapaa tämä lienee on hyvä asia, koska se pakottaa katsojan sitten roikkumaan Cameronin ja hänen ystäviensä ajatusmaailmassa mukana. Miten selviytyä päivästä toiseen pitäen kiinni omasta identiteetistään. Toimintaa toki jonkin verran valkokankaalla on, se on sitten ikärajan puitteissa esitettyä seksiä. Jos katsoja kaipaa nuoruuden tunne-elämän verbaalista tykitystä joutuu jossain määrin pettymään, mutta sitäkin paremmin tulee selville hormoonien villitys.
Oman itsen etsintää | |
---|---|
väkipakolla, tai ainakin yritystä siihen. The Miseducation of Cameron Post on hidastempoinen draama, jossa joukko nuoria tapaa toisensa eheytymisleirillä. He ovat päätyneet leirille eri syistä, mutta yhtä kaikki heidät yritetään heteroistaa. Elokuva itkettää, naurattaa ja koskettaa. Itse sain suurimmat tunnekokemukset Mr. Owen Campbellin esityksestä, joka peitti alleen päätähden Ms. Moretzin suorituksen. Valkokankaalla nähdään jossain määrin kasvutarinaa, jossain määrin pyrkimystä takaisin yhteiskuntaan ja jossain määrin asioiden hyväksymistä ainakin pinnallisesti. Mutta yhtä kaikki leffa koskettaa varmasti, vaikka se on hidastempoinen ja välillä suhteellisen juoneton. Suosittelen sitä kaikille, jotka ovat joskus olleet nuoria. |
Overall | |
---|---|
Kokonaisarvosana. |
Näyttelijät: Chloë Grace Moretz, Sasha Lane, Forrest Goodluck, Jennifer Ehle, Owen Campbell, John Gallagher Jr., Emily Skeggs, Melanie Ehrlich
Kesto: 1 tunti 31 minuuttia
Osastot: Draama, Kevyttä katseltavaa, LeffatHenkilöt: chloë grace moretz, forest goodluck, owen campbell, sasha lane