Outin Leffaopas

Toisen maailmansodan kynnyksellä Winston Churchill tulee valituksi Iso-Britannian pääministeriksi ja joutuu näiden ensimmäisten viikkojen aikana aikamoiseen myllytykseen. Ja tässäpä tämä elokuvan juoni kaikessa monipuolisuudessaan. Juonellisesti elokuva ei tarjoa yllätyksiä, mutta sitäkin enemmän avaa kuvaa Mr. Churchillista ja syistä hänen toimintansa takana.

Ohjauksesta on vastannut Mr. Joe Wright, jonka pitäisi tajuta brittiläistä mentaliteettia. Ainakin häntä ovat houkutelleet Iso-Britanniaan sijoittuvat elokuvat kuten Pride & Prejudice (2005) ja Atonement – Sovitus (2007). Toki mies on kokeillut siipiään niin toiminnan (Hanna, 2001) kuin satujenkin (Pan 2015) parissa. Mutta omanlaisensa kurkkaukset historiaan ja pukudraamat vaikuttavat olevan hänelle mieluisia, kuten Anna Karenina (2012) osoitti hyvin. Joten ainakaan tätä katsojaa ei yllättänyt elokuvan hyvä soljuvuus ja lähes nippelintarkka visuaalinen kuvaus. Niille, jotka ovat nähneet Mr. Christopher Nolanin Dunkirk-elokuvan tämä raina avautuu varmasti vielä enemmän uusista näkökulmista.

Oikeassa elämässä brittiläinen Sir Winston Leonard Spencer Churchill (1874 – 1965) toimi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä vuosina 1940–1945 ja 1951–1955. Kotimaassaan ja sen rajojen ulkopuolella mies on varmasti tunnetuin roolistaan pääministerinä toisessa maailmansodassa. Miehen jämäkkyys ja lausahdukset ovat varmasti usealle tuttuja:

Siksi olisikin mielenkiintoista lukea hänen henkilökohtaisen sihteerinsä Ms. Elizabeth Nelin (1917 –2007) muistelmat: Mr Churchill’s Secretary (1958). Ainakin Ms. Nel kuvaa pomoaa mielenkiintoisesti: ”Sometimes [while dictating a letter] his voice would become thick with emotion, and occasionally a tear would run down his cheek. As inspiration came to him, he would gesture with his hands, just as one knew he would be doing when he delivered his speech, and the sentences would roll out with so much feeling that one died with the soldiers, toiled with the workers, hated the enemy, strained for victory … [T]hat great man – who could at any time be impatient, kind, irritable, crushing, generous, inspiring, difficult, alarming, amusing, unpredictable, considerate, seemingly impossible to please, charming, demanding, inconsiderate, quick to anger and quick to forgive – was unforgettable. One loved him with a deep devotion. Difficult to work for – yes, mostly; loveable – always; amusing – without fail.”

Ja tämä verbaalinen lahjakkuus asioiden ytimen esille tuomisesta nousee hyvin elokuvassa esiin. Samalla leffa esittelee miehen, joka joutuu punnitsemaan vaihtoehtoja (jos niitä nyt oikeasti edes oli olemassa) maansa itsenäisyyden suojelemisessa. Ei varmasti ole ollut helppoa olla pääministeri tuona aikana. Jokaisella on ne omat vaateensa, päänsä on pidettävä ja sota voitettava hinnalla millä hyvänsä. Raadollisesti leffa nostaa hyvin esille myös sen, miten yksin pääministeri oli tällä hiekkalaatikollaan, kun muut eivät pystyneet auttamaan tai kieltäytyivät auttamasta.

Ennen Mr. Churchillin pääministerikautta samaa pestiä piti hallussaan Mr. Arthur Neville Chamberlain (1869 – 1940) vuosina 1937–1940. Mr. Chamberlainin yhtenä tunnettuna tekona pidetään Münchenin sopimuksen allekirjoittamista vuonna 1938. Englantiin palattuaan mies lausuikin kuolemattomat sanat: ”Rauha meidän elinajaksemme.” Rauha ehkä olikin tarkoitettu Mr. Chamberlainin elinajaksi, joka kuoli syöpään puoli vuotta virasta eroamisensa jälkeen.

Pääroolissa pyörivä Mr. Gary Oldman tekee vakuuttavaa roolia Churchillin nahoissa ja ajatuksissa nostaen esille sen niitä kaikille tuttuja ennakkokäsityksiä tästä pääministeristä. Onneksi leffa etenee kuitenkin maneereita ja lausahduksi syvemmälle. Ja näistä hyviä esimerkkejä ovat Churchillin sitkeys ja omanlaisensa pöyhkeys oikeaksi kokemansa asian ajamisessa. Churchillin nahoissa heiluva Mr. Oldman on toki tunnistettavissa omasta katseestaan, mutta muuten hän on todellakin sisäistänyt esikuvansa. Joten on ihme ja kumma, jos miehelle ei tästä napsahda Oscar-ehdokkuutta. Hollywoodlandia tuntuu rakastavan muodonmuutoksia valkokankaalla ja tässä on siitä oivallinen esimerkki. Ja jos näin käy, niin mies saa hyvällä onnella komean pystin Golden Globen -palkintonsa rinnalla takan reunuksen päälle.

Poliittista pulinaa

ja kuvausta kulissien takaa. Synkin hetki kuvaa hyvin Churchillin toimintaa pääministerikautensa ensimmäisinä viikkoina. Se ei ole mikään toiminnallinen sotaelokuva, vaikka tuohon aikaan paljon tapahtuikin vaan pikemminkin se luo hyvää henkilökuvaa. Churchill joutuu johtamaan hallitusta jäyheän naamansa takaa, joka ei paljasta hänen todellisia tunteitaan ja kokemiaan heikkouksiaan. Miehellä on vain yksi missio, pitää maansa itsenäisenä voittamalla sota. Ja tästä eivät kaikki hänen hallituksensa miehet pidä. Kehnot vaihtoehdot ovat vähissä, mutta hyviäkään ei ole. Ihastuttavasti Synkin hetki ei syyllisty paatokselliseen palvontaan, vaan esittää Churchillin miehenä, jolla on ne omat vikansa. Mutta ehkäpä juuri ne tekivät hänestä hyvän johtajan tuohon aikaan. Suosittelen rainaa kaikille historiallisista hahmoista kiinnostuneille. Synkin hetki tuo jotain uutta siihen mielikuvaan, mikä Churchillista on tarjoiltu ja silloin voi elokuvan sanoa onnistuneen tavoitteessaan.

Overall
Kokonaisarvosana.

Näyttelijät: Gary Oldman, Kristin Scott Thomas, Lily James, Ronald Pickup, Stephen Dillane, Ben Mendelsohn,

Kesto: 2 tuntia 5 minuuttia