Maailman eläinten päivän alku sijoittuu vuoteen 1931 Florenceen Italiaan, jolloin ekologien yhteenajoissa mietittiin miten voisi korostaa häviämässä olevien lajien merkitystä. Päivä keskittyy eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Italia mielessä pitäen ei ehkä ole yllättävää katolisen kirkon merkitys eläinten päivän roolissa. Sitä vietetään samana päivänä kuin ranciscus Assisilaisen pyhimyskalenterin mukainen muistopäivä 4. lokakuuta. Franciscus Assisilaiselle (1181 – 1226) eläimet ja lapset olivat tärkeitä ”Niin kauan kun maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa”. Katolinen kirkko on valinnut hänet luonnonsuojelun suojeluspyhimykseksi.
Eläimet valkokankaalla ovat kuitenkin haastavia elokuvaohjaajien mielestä. On olemssa jokin kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan niiden ja lasten parissa ei voi tehdä työtä juuri yhteistyöongelmien vuoksi. Se ei kuitenkaan ole vähentänyt eläinten vallankumousta elokuvissa. Eläinaiheisia elokuvia on satoja. Elokuvia, joissa on mukana eläimiä on satoja ja elokuvia, joissa eläimiä vilahtelee on satoja. Olen koonnut tähän muutamia, mutta tiedän jo nyt tätä naputellessani, että listan ulkopuolelle jää hurjan paljon mielenkiintoisia eläinaiheisia leffoja.
Listan ulkopuolelle jäi muun muassa sellaisia elokuvia kuin War Horse – Sotahevonen (2011), Hachiko – Tarina uskollisuudesta (2009), Marley & Me (2008), Charlotte Web – Lotta ystäväni (2006), King Kong (2005), Jurassic Park kaikkine jatko-osineen (1993), Homeward Bound – Kotia kohti: uskomaton seikkailu (1993), A Bug’s Life – Ötökän elämää (1998), The Black Stallion – Musta Ori (1979), Bambi (1942) ja Dumbo (1941). Mutta eri eläimille sydämensä menettäneet löytävät täältä wikipedia sivulta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Elokuvat_el%C3%A4imist%C3%A4) lisää eläinaiheisia leffoja. Ehkäpä sieltä pongahtaa esiin myös se uusi suosikki.
We Bought a Zoo – Koti eläintarhassa (2011)
Elokuva keskittyy Benjamin Meen ostamaan eläintarhaan. Mukana on tietenkin niitä perinteisiä ja pakollisia vastoinkäymisiä, mutta myös sitä aitoa eläimistä ja niiden tiloista välittämistä.
Bolt (2008)
Walt Disney Animation Studion tekemä animaatio elokuvaelämää elävästä sankarikoirasta saa uuden piirteen, kun koira joutuu yllättäen arkeen ja huomaa olevansa tavallinen haukku. Poissa ovat sankarivoimat, mutta sen onneksi korvaat uudet ystävät. Niitä hän tarvitsee avukseen luullessaan, että hänen ihmisystävänsä Penny on kidnapattu ja lähtiessään läpi maan kestävälle pelastusreissulle.
French La Marche de l’empereur / March of the Penguins – Pingviinien marssi (2005)
Mr. Luc Jacquetin ohjaama ja osin käsikirjoittama ranskalainen luontodokumentti tekee oikeutta Etelämantereella eläville kuningaspingviineille. Se seuraa niiden elämää vuoden ajan ja tuo pingviinien toiminnan lähemmäksi katsojaa kuin koskaan ennen. Kaksi kuvaajaa herrat Laurent Chalet ja Jérôme Maison viettivät vuoden eristyksessä Antarktisella materiaalia hankkimassa. En ole siis mitenkään yllättynyt, että dokumentti voitti vuonna 2005 parhaan palkinnon Oscar-kisoissa dokumenttien parista.
Finding Nemo – Nemoa etsimässä (2003)
Pixar Animation Studion animaatio kertoo vuokkokala Nemosa, jonka Marlin-isä lähtee etsimään poikaansa yhdessä huonomuistisen Dorin kanssa. Leffa opastaa meitä meren alaiseen maailmaan. Toki perheen merkitys korostuu siinä samalla, mutta animaatio riutan elämästä ja meren alaisesta todellisuudesta on hyvin vakuuttavaa katseltavaa. Animaatio on aikoinaan ollut niin vakuuttava, että sille on lupailtu jatkoa. Tänä sen pitäisi toteutua ja valkokankaalta saa seurata huonomuistisen palettivälskärin Dorin seikkailuja elokuvassa Doria etsimässä – Finding Dory.
Fly Away Home / Flying Wild / Flying Wild, Father Goose – Tyttö ja villihanhet (1996)
Villihankien lento-opetuksesta kertova perhe-elokuva perustuu Mr. Bill Lishmanin omiin kokemuksiin hanhista ja niiden muuttoliikkeestä. Hemmo aloitti hanhien lentoon ja muuttomatkalle opetuksen vuonna 1986 ja kaikkien suureksi yllätykseksi onnistui siinä paremmin kuin hyvin ulrakevyen lentokoneensa avulla. Valkokankaalla kanadanhanhia muuttoreissulla auttaa 14-vuotias Amy ilmasta ja hänen isänsä maasta käsin.
Babe – urhea possu (1995)
Arthur ja Esme Hoggettin omistama pikkupossu Babe luulee olevansa lammaskoira ja päättää kaikkien suureksi yllätykseksi osallistua kisoihin taistelemaan tästä tittelistä. Elokuvassa eläimet pystyvät keskustelemaan keskenään, mutta eivät ihmisten kanssa. Sen merkittävät eäinhahmot ovat joustava sekoitus oikeita eläimiä ja tietokoneanimaatioita ja saivatkin Oscar-raadilta aikoinaan tunnustusta voittamalla parhaan erikoustehosteiden Oscarin. Urhea possu vetosi myös katsojiin siinä määrin, että sen seikkailuille tehtiin jatkoa vuonna 1998 elokuvassa Babe suurkaupungissa.
Free Willy – Pelastakaa Willy (1993)
Vangittuna olevaan miekkavalaaseen “Willyyn” mieltynyt nuori poika päättää vapauttaa valaan. Sen kuljettaminen ei kuitenkaan ole mikään helppo ja pieni asia, joten ongelmia oli vastassa monella eri taholla. Leffa oli kuitenkin niin suosittu, että se sai myös jatkoa muutaman elokuvan verran: Free Willy 2: The Adventure Home, Free Willy 3: The Rescue ja Free Willy: Escape from Pirate’s Cove. Ehkä uusia elokuvia enemmän elokuva herätti keskustelua sen päätähdestä vangittuna elävästä miekkavalaasta Keikosta (1976 – 2003). Elokuvat saivat aikaan aikamoisen kansanliikkeen “Free Keiko”, jonka ansiosta miekkavalas vapautettiin luontoon. Eläin oli kuitenkin jo niin tottunut ihmisiin, että se ei oppinut ruokkimaan itseään. Lopulta Keiko kuoli Norjassa aliravittuna.
Gorillas in the Mist – Sumuisten vuorten gorillat (1988)
https://www.youtube.com/watch?v=GdpcWkv8ohk
Elokuva on omaelämänkerrallinen kuvaus Ms. Dian Fosseyn (1932 – 1985) elämästä Ruandassa. Oman osuutensa elokuvassa saa Fosseyn tiedemiesmäisyys ote vuorigorilloihin samoin kuin hänen kamppailunsa salametsästäjiä vastaan. Tämän lisäksi elokuva kertoo hyvin Fosseyn suorittamasta kenttätyöstä, missä hän tarkkaili vuorigorilloja niiedn omassa elinympäristössä. Vuonna 2002 vuorigorillojen määrä todettiin vähäiseksi ja ne on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.
Born Free – Elsa – vapaana syntynyt (1966)
Elsa – vapaana syntynyt perustuu Ms. Joy Adamsonin kirjaan ”Perheeseemme kuuluu leijona”. Se kertoo Joy ja George Adamsonin, jotka kasvattavat kolme orpoa leijonanpentua. Näistä he kiintyvät erityisesti Elsaan, jonka he pyrkivät palauttamaan takaisin luontoon.
The Hundred and One Dalmatians – 101 dalmatialaista (1961)
Tämä Walt Disney Pictures animaatio sai aikoinaan jatkoa oikeiden näyttelijöiden avustamana vuonna 1996, jolloin leffa vietiin ihan uudelle tasolle. Itse pidän enemmän ensimmäisestä versiosta, missä haukuille oli annettu verbaalinen ilmaisutaito. Siinä ihmislemmikkinsä kanssa asuva dalmatiankoira Pongo haluaa elämäänsä muutosta. Sitä onkin luvassa yllin kyllin, kun yhdellä kävelyreissulla ihmislemmikki ihastuu. Lemmenliekkiä on ilmassa myös Pongon kohdalla, kun hän kohtaa ihmislemmikkinsä ihastuksen dalmatialaisneidin Perditan.
Old Yeller (1956)
Disneyn koiramaisuuksia sisältävä elokuva uskollisesta, mutta hieman ilkikurisesta koirasta on poikkeuksellinen loppunsa vuoksi. Herkkähipiäisille se ei sovi ilman nessukasaa. Leffan nimi tulee koiran ulkonäöstä. Se on suurehko ja keltainen. Ja tällä sinnikkäällä massallaan Old Yeller puolustaa 1860-luvulla elävää ihmislaumaansa amerikkalaisella maanseudulla tunkeilijoita kohtaan.
Eläin-näyttelijöiden hyvinvointi elokuvissa ei ole kovin tuore asia. Vuonna 1877 The American Humane Association (AHA) on vuodesta 1940 lähtien kiinnittänyt huomiota eläinten kohteluun elokuvissa, mainoksissa ja muissa median tuotteissa. Sen tunnuslauseen ”No Animals Were Harmed” pitäisi löytyä lopputekstien jälkeen. Ja tämän tulisi osoittaa, että eläimet saivat elokuvan teon aikana hyvää kohtelua osakseen. Vaikka välillä vaikuttaakin siltä, että sillä on enemmän siloitteva vaikutus kuin todellinen asia.
Osastot: Elokuvia ja elämää