Mr. Charlie Chaplinin elokuvan näkemiselle voisi tietenkin esittää syyksi sen löytyvän tämän vuoden Tampereen elokuvafestivaalien listalta. Sitä kun kerta tuli uhottua aiemmin tässä blogissa, että sinne festivaaleille on vielä osallistuttava. Tässä kohtaa on kuitenkin myönnettävä se tosiasia, että Mr. Chaplin vetoaa minuun Tampereen elokuvafestivaaleja enemmän. Lippu Tampere-talolla esitettävään näytökseen tuli hankittua heti, kun se tuli myyntiin. Läpi tuulen ja tyrskyn oli suunnattava lippupisteeseen ja hankkia itselleen taas lippu menneisyyteen. Mutta elokuvanautintoa ei tietenkään heikennä sen näkeminen isolta valkokankaalta Tampereen Chamber – orkesterin säestämänä.
The Gold Rush – Kultakuume (1925) elokuva markkinoi itseään draamallisena komediana, ja sitä sen voi hyvin kuvitella olevan, kun ajatus moiseen leffaan Mr. Chaplinille nousi 1896 vuoden kuvasta kuuluisasta Chilkootin solaa ylittävistä mainareista sekä kirjasta Donner Party Disaster vuodelta 1846, missä lumen saartamat siirtolaiset päätyivät syömään vainajiaan ja mokkasiinejaan. Draamallinen komedia sopii hyvin Mr. Chaplinin ajatteluun, jonka mielestä tragedia ja komedia eivät koskaan olleet kovin kaukana toisistaan. ”On paradoksaalista, että tragedia kiihottaa pilkkaamaan. Luullakseni pilkka on uhmaa, meidän on pakko nauraa omalle avuttomuudellemme luonnonvoimia vastaan – tai tulla hulluiksi.” Charles Chaplin
Verrattuna muihin Mr. Chaplinin elokuvallisiin tuotoksiin, Kultakuumeella oli valmis runko elokuvan kuvausten alussa, mikä joudutti elokuvan tekoa kovaa vauhtia. Yleensä Kulkurin tarina muodostui elokuvan teon aikana enemmän tai vähemmän lopulliseen suuntaansa. Ikävä kyllä valmis runko ei estänyt Kultakuumeen aikana sille muodostuneita inhimillisiä hidasteita. Alkuperäinen naispääosan esittäjä, Lita Grey, kun sattui vajoamaan vasta 16-vuotiaana Mr. Chaplinin charmin alle elokuvan teon aikana. Nämä kahdenkeskiset kynttiläillalliset johtivat Ms. Greyn raskauteen ja pika-avioliittoon Mr. Chaplinin kanssa. Työtä ja huvia ei saisi sekoittaa keskenään. Raskaudesta johtuen Ms. Gray korvattiin Hollywoodin saapuneella paikallisen kauneuskilpailun voittaneella Ms. Georgia Halella, jonka Mr. Chaplin löysi toisen elokuvan avustajien joukosta. Kaikesta tästä uudelleen organisoinnista johtuen Kultakuume valmistui vasta lähes kaksi vuotta sen aloittamisen jälkeen.
Elokuvan alkukohtaus, Chilkootin solan ylittäminen on kuvattu Sierra Nevadassa Sacramentosta raahattujen avustajien avulla. Loppu elokuva kuvattiin Hollywoodissa, missä auringon paahteen alla lumiseen maisemaan keskittyvä elokuva keräsikin runsasti mielenkiintoa. Aikansa erikoistehostemiehet ja -naiset ansaisevat kiitosta tästä edelleen. Elokuvasta on yhä vaikea välillä havaita, missä kohtaa menee pienoismallien ja valmiiden lavasteiden välinen ero, sillä hyvin tehty leikkaus ja sujuva käsikirjoitus sitovat ne oivallisesti yhteen.
Juonellisesti Kultakuume sijoittuu Klondiken kultaryntäyksen aikaiseen Yukoniin, jonne myös Kulkuri (Charlie Chaplin) lähtee etsimään onnea paremmasta elämästä. Myrskyn keskellä hän eksyy yksinäiseen mökkiin, jossa asuu lainsuojaton Black-Larsen (Tom Murray). Samaan mökkiin myös lennähtää tuottoisalta valtaukseltaan Big-Jim McKay (Mack Swan). Myrskyn yhä jatkuessa miehet lähettävät yhden etsimään apua, toisten jäädessä pitämään tupaa pystyssä. Asiat eivät kuitenkaan etene toivotulla tavalla ja myrskyn laannuttua jäljelle jääneet miehet lähtevät kumpikin omille tahoilleen, Big-Jim valtaukselleen ja Kulkuri kaivoskylään, missä hän ihastuu MonteCarlon tanssijaan Georgiaan (Georgia Hale). Miesten tiet kuitenkin vielä kohtaavat tämän jälkeen mielenkiintoisella tavalla.
Elokuvan muistettavimpia kohtauksia on muutamia. Jokaisella meistä tietenkin on ne omat suosikkinsa, mutta omani keskittyvät siellä jossakin olevan mökin sisälle. Ensimmäisessä lumen ja myrskyn saarroksissa olevat miehet, Kulkuri ja Big-Jim nauttivat Kulkurin kengän lounaaksi kaiken muun ruuan loppuessa. Syötävä kenkä oli tehty lakritsasta. Joten kolmen päivän ja noin 60 otoksen jälkeen kummankin miehen suolisto toimi vallan mainiosti sekä Mr. Chaplin päätyi sairaalaan saatuaan insuliinishokin. Kohtaus on kuitenkin aivan omaa luokkaansa, joten Mr. Chaplinin pyrkimys täydellisyyteen oli kannattanut jälleen kerran, vaikkakin oman terveyden kustannuksella.
Toinen lempiaiheeni liittyy myös ruokaan. Siinä Big Jim kuvittelee Kulkurin suureksi kanaksi. Alunperin kananpukuun oli verhoutunut toinen näyttelijä, mutta hän ei pystynyt omaksumaan Mr. Chaplinin tyypillisiä maneereja, joten Mr. Chaplin sai tehdä molemmat roolit. Ja samalla leikkauksesta vastanneet ihmiset pääsivät osoittamaan todellista taituruuttaan filmin sujuvassa etenemisessä.
Kolmas mieleenpainuva kohtaus on omaksi klassikokseen noussut sämpylätanssi. Aikanaan sämpylöiden tanssahtelu oli niin suosittu, että joissakin elokuvateattereissa filmi piti pysäyttää kelat ja esittää kohtaus uudestaan yleisön pyynnöstä. Tämä on erittäin ymmärrettävää.
Mielenkiintoista on se, että Mr. Chaplin halusi tulla muistetuksi juuri tästä elokuvastaan. Elokuvan menestyksestä huolimatta hän ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen luomukseensa vaan palasi sen pariin 17 vuotta myöhemmin, vuonna 1942. Tällöin Mr. Chaplin liitti elokuvaan ääniraidan välijuontojen merkeissä sekä poisti muutamia kohtauksia korvaten ne uusilla. Tätä uudelleen muokkausta ei pidetä kovin onnistuneena. Ja olinkin tyytyväinen siihen, että Tampereen elokuvafestivaalit esittivät sen ainoan ja alkuperäisen, joka kylläkin oli koottu useammasta eri lähteestä. Kultakuumettta pidetään nykyään yhtenä mykkäelokuvien klassikkona ja Mr. Chaplinin pääteoksena.
Wau | |
---|---|
elokuvalla on ikää jo useampi vuosi, mutta siitä huolimatta se jaksaa aina yhä yllättää ja ilahduttaa. Yksinkertainen tarina on niin hyvä, että siitä ei voi olla pitämättä. Seikkailumaiset tapahtumat pitävät otteessaan ja sitä oikeasti jännittää miten miehille mökissä oikein käy, vaikka tietää elokuvalla olevan onnellisen lopun. Kultakuume on hauska, se on hyvin näyteltu ja todellakin täyttää lupauksensa draamallisesta komediasta. Nykyelokuvilla on tämän saman statuksen saavuttamiseen vielä pitkä aika. Kultakuume oli hyvä valinta Tampereen elokuvafestivaaleilta esitettäväksi. Minä kiitän ja kumarran. Kiitos. |
Overall | |
---|---|
Kokonaisarvosana. |
Osastot: Draama, Historian siipien havinaa, Kevyttä katseltavaa, Komedia