Cornestonen/Kivijalka.comin johtaja Jehu on muuttanut vauvatoimituksen postilaitokseksi. Uralla etenemisestä siellä haaveilee haikara Junior, jolle Jehu on luvannut pomoooon paikan, kunhan hän antaa potkut paikan ainoalle ihmistyöntekijälle Tuulille. Juniorilla ei ole tähän sydäntä vaan hän sijoittaa Tulipin postihuoneessa, missä neiti vahingosa käynnistää vauvantekokoneen saatuaan postia Leevi Kattoselta. Koko haikarien toimittama postilaitos on vaarassa, kun maailmaan pullahtaa söpö tyttövauva, jonka Junior ja Tuuli aikovat toimittaa vastaanottajalleen. Tällä reissulla on vain edessä mutka jos toinenkin.
Vaikka Haikarat antavatkin ymmärtää, että linnut ovat vastuussa vauvojen toimittamisesta koteihin, niin ei se nyt varmaan kaada kenenkään tosielämän paaluja. Vauvatehdas on mielenkiintoinen paikka, jolla vanhemmat tuskin enää selittävät jälkikasvulleen ihmisen biologiaa, mutta sen sijaan se tarjoaa kivan näkökulman historialliseen ajatteluun. Samaa historiallista ajattelua on saatavilla myös Turun linnassa, missä erään akkunan ääreen on kaiverrettu labyrintti. Syy tähän on se, että keväisin liikkuvat vauvasiemenet eivät pääsisi ikkunasta sisään. Tähän verrattuna haikarat ovat ihan yhtä uskottavia vauvojen tuojina.
Haikarat painottavat perhekeskeisyyttä / perhettä, lapsien ja hyvien ystävien merkitystä sujuvan yhteistyön rinnalla. Elokuvan riskinä voi olla joillekin vauvakuumeen käynnistyminen, mutta onneksi omalla kohdallani tätä ei ole, eikä tule. Kaiken tämän keskellä on myös tietenkin sitä perinteistä kohellusta, josta saadaan kunnon nauruja, sopivasti juonta ja jännitystä, että leffa jaksaa kiinnostaa loppuun saakka. Aikuiset on myös huomioitu näissä vitseissä, joista voi jäädä kyllä dubbauksen jalkoihin suomenkielisessä versiossa. Tässä kohtaa on paras myös myöntää, että parhaat naurut sain susien joukosta. Ehkäpä (toivottavasti hyvän juonen avulla) tämä kekseliäs susilauma saisi joskus oman spin-off-animaationsa.
| Perhe on paras |   |
|---|---|
| Visuaalisesti Haikarat on kaunista katseltavaa, vaikka tahti etenee välillä niin tiukkaan tahtiin, että mukana ei meinaa pysyä. Taidokkaan animaation lisäksi osa elokuvan vitseistä on hyvinkin visuaalisia, joka jättää pohtimaan sitä, kenelle leffa on oikein tarkoitettu. Toki ikärajan ja kielenkäytön merkeissä liikutaan lasten elokuvien luokassa. Mutta leffan keskeisen teeman selvästi ollessa vanhemmuudessa ja lapsen hoitamisessa on pakko kallistua myös aikuisille tarkoitetun animaation suuntaan. Mutta toisaalta, jos perheen lapsia liikuttaa vauhdikas tarinan vauvan perille saattamisesta, niin siinä ei liene mitään pahaa, että aikuiset saavat oman osuutensa vauvan kasvatus(vitsejä) oivalluksia. Joka tapauksessa suosittelen elokuvaa kaikille lapsille ja lapsen mielisille. Tuuli ja Juniori osoittavat oman road-trippinsä aikana mitä perhe ja ystävyys oikeasti tarkoittavat. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |