Outin Leffaopas

Rakkaus lainassa-elokuva tarjoaa meille sitä, ah-niin-tuttua-ja-turvallista, tyttöleffaa tai treffileffaa, että helpommalla todennäköisesti pääsisin, jos vain löisin pojot kehiin tässä vaiheessa. Mutta elokuvan sanoman tavoin, itseään ei sovi päästää aina liian helpolla, joten raapustellaan tästäkin muutamia rivejä iloksemme.  Something Borrewed (suom. Rakkaus lainassa) on siis perinteinen chick-flick raina, jonka kyllä huomasi tarkkaillessaan kanssakatsojiaan. Suurin osa valkokankaan tällä puolella olevista immeisistä olivat jonkinlaisessa parisuhteessa (orastava sellainen tai pidempiaikanen), mikä sinänsä oli mielenkiintoinen havainto. Tämä sen vuoksi, että elokuva chick-flick leimasta huolimatta ei ollut saanut kovin suuria hurraa-huutoja aikaiseksi Jenkkiländiässä, koska elokuva koskee kuulemma pettämistä. Elokuvan mukaan kyse on pikemminkin (a) tosirakkaudesta kiinnipitämisestä ja (b) sen vaikutuksesta tosi ystävyyden ylläpitämiseen. Mutta leffan jälkeen on kyllä pakko kysyä, että millaista tuo tuollainen tosiystävyys oikein on????

Leffa perustuu Emily Giffinin kirjaan (Something Borrowed) ja jollakin asteella yhdistelee myös hänen seuraavaa teostaan, jossa Rachel ja-tai ainakin Darcy seikkailivat. Joten hömppäromaanin lukijat eivät välttämättä löydä yksi yhteen oivalluksia tästä rainasta. Valkokankaalle kirjallisen teoksen oli sokeltanut Jenny Snyder, jonka käsikirjoituksesta ohjaaja Luke Greenfield oli sitten koittanut saada aikaan kesäleffaa. Leffa toimisi myös telkkarissa, mutta oli ihan kiitettävän kivaa seurattavaa myös isolta valkokankaalta. Ja pitkään aikaan en mitään näin hyvän olon leffaa (siitä pettämisjupakasta huolimatta) ole nähnyt.

Juonentynkänä voisi pitää sitä, että aina niin tunnollinen ja taustalle jäävä asianajaja Racher (Ginnifer Goodwin) jää pohtimaan sitä, että kumpi on tärkeämpää tosirakkaus vai pitkäaikainen ystävyys. Tosirakkaus esittää päätään Dexin (Colin Egglesfield) hahmossa, joka oli Rachelin paras ystävä oikkiksessa ja on nyt menossa naimisiin hänen parhaan ystävänsä Darcy Rhonen (Kate Hudson) kanssa. Elokuva vie tätä pohdintaa koko ajan eteenpäin ja asettaa ihan mielenkiintoisia pohdintoja toisten eteen uhrautumisesta. Kenellä on oikeus olla onnellinen? Kuka määrittää sen, millaista valioaikaa sinun tulisi viettää? Ja onko meistä kukaan oikeasti taustavaikuttaja – eli miksi on niin vaikea ilmaista ääneen niitä omia tuntemuksiaan?

http://www.youtube.com/watch?v=4qlMqqc7YdE

Elokuvan näyttelijöistä on sitten ihan pakko sanoa muutama sananen. Ms. Hudsonin elokuville vaikuttaa olevan tyypillistä (1) liikuntasuoritukset – varmaankin jokin salainen motivoi jenkit liikkeelle-organisaatio maksaa hänelle palkkaa, (2) häät – hyvänä esimerkkinä vuoden 2008 Bride Wars ja hupakon roolit, vaikka vuoden 2010 The Killer Inside Me esittikin toista laitaa ja (3) kuluttamisen ilosanoman levittäminen – samaa shoppaa, kuluta, hanki sanomaa on ollut lähes jokaisessa hänen tähdittämässään komediassaan. Something Borrowed ei tee tästä poikkeusta. Ms. Goodwin puolestaan vaikuttaa päätyvän esittämään sitä naista, joka joutuu aina tekemään sen päätöksen sen oikean miehen käsikynkkään pääsemisestä. Elokuva He’s Just Not That into You (2009) oli siitä oiva esimerkki. Ja tässä elokuvassa samanlainen pohdinta jatkuu edelleen. Olisi välillä kiva toisenkinlaisia rooleja neidin harteilla, joka muistuttaa hämmästyttävän paljon Sally Fieldiä – ainakin tämän elokuvan kutrikatrin hiusten alta.

Elokuvassa esiintyvät miehet puolestaan edustavat jokainen juuri sitä omaa tyyliään. Rachelin paras (miespuolinen)ystävä Ethanin rooli oli jaettu John Krasinskille, joka oli ihastuttanut meitä jo vuonna 2009 elokuvissa It’s Complicated, Monsters vs. Aliens ja Away we go. Näiden leffojen tavoin miehelle oli annettu ne hauskat, piikikkäät ja mieleenpainuvat vuorosanat. Ilman hänen olemassaoloaan tämänkin leffan anti olisi jäänyt tyhjemmäksi. Toista miespääosaa, Dex Thalerin roolia, puolestaan vetänyt Colin Egglesfield on ehkä enemmänkin tunnettu ”Sexiest Men Alive” listalle joutumisestaan kuin näyttelijäntaidoistaa. Vaikuttikin edelleen siltä, että hänen roolikseen oli juuri annettu tämän listan ylläpitäminen – kiva katsella, mutta ei nyt anneta miehen liikaa revitellä. ’Varoituksen’ sanasena voi kuitenkin sanoa, että noilla silmillä ei paljon muuta oikeasti tarvitakkaan ja Mr. Egglesfield joutuu tekemään todella paljon töitä todistakseen muuta, sillä hänen silmiään vastaan vetoavasti katsovalla Bambillakin voi olla tekemistä.

Kevyttä katseltavaa

ja helppoa unohdettavaa. Siinä missä kirja kuulemma kannusti lukijaansa pohtimaan moraalin, pettämisen, tosirakkauden ja pitkän ystävyyden merkityksiä, nämä voidaan unohtaa totaalisesti tämän elokuvan kohdalla. Sen sijaan rainan tuottaja Ms. Hilary Swank oli ehkä halunnut palata omaan kokemukseensa P.S. Rakastan sinua (2007) elokuvan ilmapiirin suhteen. Ainakin Something Borrewed soljuu yhtä sulavasti eteenpäin kuin vesi ankan selästä. Itseäni ei haitannut merkittävässä määrin elokuvan alun antama dilemma ystävyys – tosirakkaus, koska kyse on kuitenkin KESÄleffasta, jolta ei voi oikeasti odottaa suurempia syvällisyyksiä. Vaan sen sijaan koska nautin ilmapiiristä, leffasta, miespääosien osattajien silmistä sekä koomikon taidoista aion muistaa leffaa kunnon pisteillä. Poppari mukaan, aivot narikkaan ja miettimään sitä, että kuka saa ja kenet. Ethanin kohtalosta kiinnostuneita kehoitan istumaan paikoillaan pikkaisen pidempään. Kyllä se alustus sieltä tulee….

Overall
Kokonaisarvosana.