Keski-ikää kolkutteleva kätilö Claire Breton ajatuu törmäyskurssille ison sairaalan uusien tehokkuus vaatimusten kanssa. Ne sotivat Clairen lämpöä ja läheisyyttä -ideologiaa vastaan. Samaan aikaan hänen poikansa on muuttamassa omilleen ja Claire kehittelee jonkinlaista romanssia naapurinsa kanssa. Paljon siis psykologisesti merkittäviä asioita, joille soisi aikaa tapahtua rauhassa. Sitä ei kuitenkaan ole luvassa, kun eräänä päivänä hänen isänsä ex-rakastaja Béatrice Sobolevski soittaa haluvansa tavata Clairen. Daamilla olisi ilmeisesti jotain tärkeää kerrottavaa. 30 vuoden hiljaiselon jälkeen tapaamisesta ei tule mikään tunnemyrsky vaan kahden hyvin erilaisen ihmisen kohtaaminen ja elämästä itsestään oppiminen.
Ohjaaja-käsikirjoittajan Mr. Martin Provostin (mm. Seraphine) draama yrittää kertoa jotain keski-iän kriisistä ilman varsinaista kriisiä. Lopputulos on tasalaatuista, tasapaksua ja omalla tavallaan laadukasta elokuvaa. Mutta leffa tuntuu välillä oikeasti pitkältä kuin harmaa sadepäivä ja sellainen se varmaan olisikin ilman toista pääosassa olevaa daamia, Ms. Catherine Deneuveta. Ihan oikeasti! Päähenkilö on nimittäin pikkusilmäinen viherpiipertäjä kutsumusammatissaan (tässä kohtaa pitäisi katsoa peiliin), jonka elämä vaikuttaa koostuvan päivästä päivään ihan samoista asioista. Ehkäpä Ms. Catherine Frotin näyttelemä Claire on jonkinlaisessa kriisissä, mutta mieleni tekisi sanoa, että se johtuu liian tiukasta ponnarista.Onneksi toinen heistä pelastaa toisen ja siinä samalla osan elokuvasta. Näissä merkeissä on vaikea uskoa, että ohjaaja Mr. Provost kirjoitti elokuvan käsikirjoituksen juuri nämä kaksi daamia mielessään.
Olen oikeasti ihan äimistynyt. Ohjaajan edelliset elokuvat, jonka näin olivat Seraphine (2008) ja Violette (2013). Nuo elokuvat olivat niin intohimoisia luovalle taiteelle omistautumisesta ja itsensä toteuttamisessa, olen nyt kyllä pihalla kuin lumiukko. Ohjaajan Mr. Provostin tulisi hallita naisten tarinoiden kerronta mielenkiintoisemmin kuin mitä nyt nähdään. Onneksi elokuvaa jollakin asteella pelastaa näiden kahden näyttelijän yhtäaikainen esiintyminen, muutoin tässä tulisi kivirekeä vetävä tunne. Ja se on oikeasti aika ihme ja kumma, koska tarinassa kyllä selvien juonenkäänteinen lisäksi riittää sitä melodraamaa kerrottavaksi. Onneksi ei sentään mennä telenovelan puolelle, tosin sekin olisi kyllä tuonut enemmän sävyä tähän harmaaseen tallontaan.
Joka tapauksessa elokuvaa on kiitettävä siitä, että se antaa yli 40-vuotiaille naisille valkokangastilaa. Hollywoodlandian tyyliin tämä ei yleensä kuulu, vaan ikääntyneet naiset ovat jääneet takavasemmalle ammattitaidoistaan huolimatta. Ja tämä näkyy muun muassa siinä, että elokuvissa keski-ikäisillä miehillä on parikymppisiä vaimoja / tyttöystäviä, sanan siinä merkityksessä. Onneksi poikkeuksia alkaa näkymään valkokankaalla yhä enemmän ja tätä elokuvaa voi myös pitää sellaisena. Hollywoodlandin suureksi iloksi tässä kuitenkin ollaan Ranskan maalla, joten he saavat jatkaa ikärasismiaan vielä rauhassa.
| Kahden Catherinen esitys |   |
|---|---|
| jotka eivät voisi olla kauempina toisistaan kuin nyt nähdään valkokankaalla. Toinen vei mukanaan mennen tullen ja toisesta ote valui kuin vesi hanhen selästä. Elokuvassa etsitään kriisiä asioista, joita on vaikea hyväksyä ja palvelun teoista, joita ei haluta tehdä. Joko tässä ei ihan vielä kolkutella keski-iän ovia, tai sitten en vain ymmärrä mistä tässä kaikessa oikeasti oli kyse. Niille, jotka ovat minua kriisiytyneempia elokuva sopii varmasti paremmin. Itse löysäisin vain sitä ponnaria ja sen mukana suuntaan toiseen leffaan. Suosittelen tätä rainaa kuitenkin kaikille daamien faneille, kumpikin tekee parhaansa ja ranskalainen elokuva saa jälleen mahdollisuuden loistaa, omalla tavallaan esityksellään ystävyydestä ja anteeksiantamisesta. Näissä merkeissä leffa on yhtä aikaa iloinen ja koskettava sekä omalla tavallaan kaunis, ihan kuin elämä itse. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Näyttelijät: Pääosissa: Catherine Frot, Catherine Deneuve, Olivier Gourmet, Quentin Dolmaire, Mylène Demongeot.
Kesto 1 tunti 57 minuuttia
Henkilöt: catherine deneuve, catherine frot