Pikkuporo Niko Lentäjänpoika on saanut liidellä uudelleen valkokankaalle elokuvan Niko 2 – Lentäjäveljekset myötä. Nyt luvassa on uusia seikkailuja Nikon äidin Oonan tuodessa kuvioihin mukaan Lennin ja Lennin pojan Jonnin. Niko ei ole kovin ihastunut rooliinsa uusioperheen isoveljenä, vaan pikemmin haluaa päästä Jonnista eroon. Tämän sattumalta onnistuessa, Niko joutuu lähtemään Jonnin pelastusreissulle, jolta ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita sekä moraalista kasvatusta puutu.
Suomalais-saksalais-tanskalais-irlantilainen yhteistyö on tällä kertaa kantanut kunnon hedelmää hyvän animaation muodossa. Asiaan voi tietenkin vaikuttaa se, että leffalla on ollut ihan omaa luokkaansa ollut budjetti: reilut 7 miljoonaa euroa – että kipin kapin jo sen vuoksi elokuvasaleihin leffaa katsomaan ja budjettia tasaamaan. Meille, jotka emme ole nähneet Niko 1:stä, kerrottakoon pikaisesti, että edellisessä elokuvassa Niko oppi tuntemaan isänsä Raavaan Joulupukin lentojoukkojen kapteenin sekä huomaavansa omaavansa lentotaidon. Ensimmäisen elokuvan näkemättä jättäminen ei kuitenkaan estä millään lailla Niko 2:sta nauttimista, sillä leffa onneksi toimii hyvin omana kokonaisuutenaan. Tosin on kyllä myönnettävä, että nyt tekee mieli nähdä myös se ensimmäinen, sillä niin hyvin Niko kavereineen veti mukaansa omaan maailmaansa. 
Ehkäpä liian tyypillisesti Niko 2:n on saanut osuutensa moraalisesta opetuksesta / kasvatuksesta. Valehteleminen on rumaa, perhe on tärkeä ja pienemmistä / heikommista on pidettävä huolta heidän koostaan huolimatta. Onneksi näitä ei kuitenkaan alleviivata koko elokuvan ajan kovalla kädellä, vaan Niko saa nauttia seikkailun huumasta ja sitä kautta vastuuseen kasvamisesta. Ehkä elokuva onkin sanomallisesti suunnattu ainakin osin uusioperheiden lapsille, jotka etsivät sitä omaa paikkansa perheen sisällä, mene ja tiedä. Tässä yhteydessä on kuitenkin pakko kysyä sitä, että pitääkö näissä lasten animaatioissa aina olla se opetus? Toisaalta silloin vuonna naru ja nappi, kun itse olin nuori, niin en kyllä erityisesti kiinnittänyt huomioita piirrettyjen moraalisiin opetuksiin. Nautin enemmän jännityksestä ja toiminnasta. Sallittakoon se myös nykyajan lapsille ja elokuvan katsojille.
Minut Niko 2:sta houkutteli katsomaan trailerissa seikkaileva puolisokea porovaari Topias, joka puille ja kiville juttelun lomassa sulatti ne viimeiset lumikinokset omasta sydämestäni. Ja Topiaksen myötä menetin myös sydämeni elokuvan taivaalla liiteville hieman pahviaivoisille kotkillle. Ihastuttavaa, että animaatiossa on jaksettu panostaa näinkin paljon sivuhahmojen sielun elämään. Ne eivät ole vain osa massaa, vaan omia persoonia ja merkittäviä tekijöitä tarinan kannalta. Ja sitä paitsi kotkanelikon esittämä loppulaulu ’Kulkuset’ on oiva tapa orientoitua tulevaan talveen. I love you, too. 
| Talvista ihastuttavaa animaatiota |   |
|---|---|
| joka jaksaa kyllä kiinnostaa koko leffan ajan. Niko 2 tarjoaa niin sopivassa määrin jännitystä, huolehtimista ja hauskuutta, että pikkuväkikin (aikuisten rinnalla) jaksaa katsoa koko leffan loppuun. Elokuva arvioinnin näkökulmasta Niko 2 toimii varmasti myös ilman 3D:tä ja antaa paljon mahdollisuuksia katsojille (lue ja ymmärrä: vanhemmille ja lapsille) keskustella elokuvassa esille tulevista tärkeistä teemoista. Toivottavasti Niko 3 liitelee myös joskus valkokankaalle, ja toivottavasti kotkat liitävät siinä mukana. Suosittelen leffaa kaikille Niko 1:n nähneille ja meille muille, jotka haluamme nähdä millaista kotimainen animaatio oikein on nykyään. Tässä kohtaa ei voi mennä kovasti metsään, sillä animaatio jättää erittäin miellyttävän ja lämpöisen jälkitilan. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Leffan kotisivuille pääsee tästä lukemaan lisää muunmuassa eri hahmoista.
Osastot: Animaatio, Kevyttä katseltavaa, Kotimainen
Loistavaa kotimaista työtä!
Eikös vain. Ja ei todellakaan haittaa, että ensimmäistä Nikoa ei ole nähnyt. Itse voisin tehdä vielä toisenkin reissun leffateatteriin lähempänä vuoden loppua kovaonnisia kotkia fanittamaan.
Ykkösen näin ja kovsti tykkäsin. Nyt on tämäkin lähipäivien ohjelmassa. Pelkkää hyvää olen kuullut, joten ilolla odotan.
Hyvä, että suuntaat. Itse teen samoin varmaan tässä viikon sisällä uudestaan. On noita ’kotkanpoikia’ sen verran ikävä. Hyvää elokuvanautintoa.