Mary Smith muutti maalle isotätinsä luokse odottamaan koulun alkua ja vanhempiaan. Aika kuluu hitaasti ja maalla on tylsää. Asiaa ei auta Maryn kömpelyys, mistä uusi tuttavuus Peter saa naurua aikaiseksi. Eräänä päivänä Mary seuraa metsään Peterin kissoja Tibiä ja Gibiä sekä löytää mielenkiintoisen yölento kukan, mikä antaa haltijalleen maagiset voimat vuorokaudeksi. Tästä avautuukin seikkailut pilvien yllä pienen luudanvarren lennättäessä Maryn Endorin taikaopistoon.
Mary ja noidankukka on omanlaisensa uran avaus Studio Ponocille, jonka ensimmäinen elokuva se on. Studion perusti Ghibliltä lähtenyt sen päätuottaja Mr. Yoshiaki Nishimura. Aika näyttää palaako anime elokuvia taitellut Studio Ghibli ”luovalta tauoltaan” vai onnistuuko Studio Ponoc jatkamaan sen sanomaa. Ohjauksesta ja osin käsikirjoituksesta on vastannut Mr. Hiromasa Yonebayashi, jonka taitoja voi ihailla muun muassa myös elokuvissa The Secret World of Arrietty (2010) ja When Marnie Was There (2014). Uutta filmiä on kuitenkin luvassa saman ohjaajan parissa. Valkokankaiden valloitukseen lähtee seuraavaksi Modest Heroes.
Animaatio on ihan asiallinen, mutta olisi kaivannut lisää lihaa luidensa ympärille. Toki ymmärrän, että pitkäveteisyys on pitkäveteistä kuvattavaa. Mutta kun tämä pitkäveteisyys vaikutti valloittavan valkokankaan tilaa lähes koko ajan. Mary ei pääse kunnolla vauhtiin Endorin noitakoulussa, vaan lähinnä hämmästelee osaamistaan, kun tähän asti oli kuin norsu lasikaupassa. Studio Ponocin tulisikin kiinnittää seuraavassa elokuvassa huomattavasti enemmän huomiota käsikirjoitukseen. Sitä kautta saisi enemmän eloa ja kiinnostusta tarinan hahmoihin. Nyt Maryn rinnalle nousee lähinnä Endorin taikakoulun rehtori Rouva Mumblechook ja koulussa kokeita tekevä Tohtori Dee (joka kyllä myös muistutti erittäin paljon Itse Ilkimyksen tohtori Nefariota). Kaiken kaikkiaan tämä on sääli, sillä tarinalla taiteellisin vapauksin olisi varmasti ollut enemmän potentiaalia lennähtää kunnolla lentoon ja mielenkiintoiseen seikkailuun. Nyt siinä lähinnä kiidetään luudalla edestakaisin ja yritetään selvittää Tohtori Deen kokeita.
Visuaalisesti raina on kaunista katsottavaa. Jos antaa heppoisen tarinan painua unholaan, niin leffasta voi nauttia ihan vain kaikkine kauniine yksityiskohtineen. Maisemat Endorissa ja maan päällä ovat kauniita katsottavia. Samoin kuin kaikki Tohtori Deen aikaansaamat muodonmuutokset, mielikuvitus on päästetty siinä valloilleen. Sääli vain tosiaan, että tämä mielikuvitus ei riittänyt käsikirjoitukseen asti. Myöskin dubbaus toimi ihan asiallisesti, joskin on myönnettävä, että englanninkieliset äänet houkuttelevat. Pääosissa revittelevät daamit Ruby Barnhill, Kate Winslet ja Mr. Jim Broadbent. Elokuva perustuu Ms. Mary Stewartin kirjaan The Little Broomstick – Pikku noitaluuta (1971). Kirjoittajalle teoksille oli tyypillistä sankarittaret, jotka selvisivät omin avuin vaikeistakin tilanteista. Tätä samaa on havaittavissa valkokankaalla. Mary hoitaa homman kotiin, vaikka välillä meinaan pelottaakin. Joskin on sanottava, että ei leffa niin jännittävä ole, etteikö perheen pienin siitä selviäsi.
| Kukallista taikuutta |   |
|---|---|
| Animaatio etenee suhteellisen sujuvasti, mutta mikään Ghiblin tyylinen mesteriteos se ei ole. Juonenkäänteet olisivat saaneet olla selkeämpiä ja käsikirjoitus reippaasti vahvempi, mutta satunnaiset lapsukset eivät tahtia kuitenkaan haitanneet. Visuaalinen jälki oli vakuuttavaa, samoin kuin hahmojen kuvaus välillä kököstä dialogista huolimatta. Välillä leffa lähtee hyvin lentoon, mutta sitten tekee mahalaskun kaikesta yriyksestä huolimatta. Aivan kuin tekijät eivät olisi osanneet päättää mitä tarjota katsojille. Tämä junnaus jatkuu säännöllisen epäsäännöllisesti leffan läpi, sopien myös loppuhuipennukseen. Mitään grande finaalia on turha siis odotella. Parhaimman panoksensa animaatio antaa visuaalisella puolella. Suosittelen rainaa kaikille japanilaisen animaation ystäville ja meille, jotka koemme vieroitusoireita Studio Ghiblin lopettamisesta. Kaikesta huolimatta itse tykkäsin ja jään mielenkiinnolla odottamaan studion seuraavaa rainaa, missä on toivottavasti panostettu paljon enemmän käsikirjoitukseen. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Suomenkieliset äänet: : Sanni Siltala, Ohto Heiskanen, Satu Silvo
Kesto: 1 tunti 43 minuuttia