Elämme epätoivoisia aikoja – tai niin minun on ainakin itseni kohdalle todettava tämän elokuvan jälkeen. Koitin kovasti pinnistellä, että en menisi sitä katsomaan, mutta uuden leffan näkemisen himo oli liian suuri vastus, varsinkin kun kesäkuussa niitä ei hurjasti kertynyt. Joten tässä sitä nyt sitten koitetaan naputella jotain järkevää järjettömästä leffasta. Ja hommasta on todellakin nauru kaukana… mikä sinänsä sääli, sillä aihe itsessään olisi niitä voinut tarjota hyvinkin runsaasti. Mutta rainan ohjaaja Ms. Lisa Azuelos ei vaikuttanut tarttuvan täkyihin, tai sitten halusi tarjota katsojille makupaloja teinin elämästä, ilman sen syvällisempää pohdintaa.
(Olen siis niin todellakin ollut samassa tilanteessa…….. Mr. Brabenderissä oli sitä jotain, joskin en ihan taululle asti ’päässyt’ kuolailemaan, vaan suoritin sitä hillitysti (??) takarivistä)
LOL yrittää olla komedialeffa aikuisten ja teinilandiassa elävien ihmisten välisistä eroista. Juttu, ’sä et siis niiiiiin todellakaan ymmärrä mua’, koittaa löytää tietään pintaan aina välillä, mutta ikävä kyllä ei oikein saa päätään suonsilmäkkeen yläpuolelle. Perusjuonihan keskittyy perinteisen teinileffan tavoin koulumaailmaan, missä koitetaan saavuttaa sen vastakkaisen sukupuolen huomio tavalla tai toisella ja samalla ollaa niin autuaan tietämättömiä omasta identiteetistä, kunnes huomataan, että parhaiten pärjää olemalla vain oma itsensä. Mukaan on tällä kertaa ämpätty yksinhuoltajaäiti Anne (Demi Moore), jolle tämä itseään etsivä ja teinimaailman pyörteissä elävä tytär Lola (Miley Cyrus) oikein kuuluu. Äiti luonnollisesti luulee tietävänsä kaiken tyttärensä maailmasta, niin kuin äidit yleensä luulevat. Tunnetusti totuushan vaan ei voisi olla yhtään kauempana tästä.
LOL on uudelleen filmatisointi vuoden 2008 ranskalaisesta samannimisestä komediasta. Ranskan maalla tuotettu ja esitetty leffa keräsi runsaasti myönteistä huomiota aikoinaan, mitä ei ihan samaa voi sanoa tästä tuotoksesta. Itse pidin elokuvan parhaana osiona Battle of Bands -kisaa, mukaan aikuisten elämään tulevaa huumepoliisiia Jamesia (Jay Hernandez) – kiitos kauniista maisemista ja muutamia todellisia komediakukkasia, mutta niitä saikin sitten suurennulasin kanssa etsiä. Ja erityisesti tämä jaksaa ihmetyttää, koska elokuvan ohjaaja Ms. Lisa Azuelos ohjasi myös alkuperäisen version. Toki nyt kyseessä on amerikkalainen versio, mutta kokemuksen olisi pitänyt tuoda mukanaan lisää kiintopisteitä katsojille kerrottavaksi. On kuitenkin tunnustettava, että jollakin asteella LOL toi esille nuorisokulttuuria tavalla, joka aikuisten olisi myös hyvä tietää. Ja nyt en sitten tarkoita mitään ’oleks mun kaa, juodaan viinaa, naidaan vessassa ja käytetään huumeita’ -juttuja, vaan multimedian merkitystä nuorten elämässä. Kännykät, Twitterit ja Facebookit ovat tulleet jäädäkseen, joten niistä ja niiden tarjoamista vuorovaikutuksen mahdollisuuksista olisi hyvä tietää edes jotain. Mutta toisaalta tässäkin aiheessa leffa on totaalisesti aikaansa jäljessä.
Tunnustusta teinileffojen näkökulmasta LOL-rainalle on kuitenkin annettava siinä pyörineen nykyisen Ms. Cyrusin ja entisen Ms. Mooren, teininäyttelijän olemassaolosta. Tyypillisesti teinileffoista pyörivät nuoret näyttelijät eivät opi kunnolla näyttelemisen taitoja, kuvittelevat itsestään ja söpöydestään liikoja tai joutuvat hankaluuksiin arkielämässä. Nämä kaikki osaltaan vaikuttavat siihen, että heitä ei enää oikein tietyn ikäpisteen jälkeen valkokankaalla tapaa. Esimerkkejä voisi nostaa tähän monta, mutta mainittakoon nyt vaikka Mr. Macaulay Culkin, jonka menestys valkokankaalla sijoittui Yksin kotona vuosiin 1990 – 1994, ja toiseksi Ms. Lindsay Lohan, joka puolestaan vaikutti valkokankaalla vuosina 2003 – 2005. Poikkeuksia toki yhä vaan 30-vuotiaalta näyttävän Ms. Mooren lisäksi ovat muun muassa Mr. Will Smith, Mr. Leonardo DiCaprio, Ms. Natalia Portman, Ms. Jodie Foster ja Ms. Scarlett Johansson. Se kumpaan luokkaan Ms. Cyrus tulee kuulumaan jää jokaisen itse päätettäväksi. Ainakin hän yrittää vimmalla osoittaa olevansa vakavasti otettava näyttelijätär. LOL-elokuvan jälkeen suosittelisin hänelle kuitenkin pitäytymistä laulu-uralla.
| Ja sitten.... |   |
|---|---|
| ennen kuin jatkat lukemista tästä eteenpäin, on hyvä muistaa, että olen yli 15-vuotias ja päässäni pyörii muutakin kuin se, miten hyvännäköinen joku tyyppi on ja miten ihanaa on olla nuori, vaikka on vähän epävarma, mutta kuitenkin tietää kaiken ja aikuiset ovat sitten ihan syvältä, kun eivät anna minun toteuttaa itseäni. Eli itse elokuvasta, LOL toimisi hyvin ehkä televisiossa. Mainoskatkolla kanavaa voisi vaihtaa ja unohtua sitten vaikka katselemaan dokumenttia porkkanoiden kasvatuksesta tai jostain muusta paljon mielenkiintoisemmasta asiasta kuin LOL-rainasta. Markkinoiden kannalta tietenkin toivon, että leffa toisi omansa kotiin, mutta mitään suurta teinityttöryntäystä leffateattereihin en näe tämän elokuvan kohdalla tapahtuvan. Elokuva arvioinnin näkökulmasta LOL etenee omalla painollaan, ilman mitään suurempaa kliimaksin aiheuttajaa loppuaan kohden. Loppumetreillä ohjaaja lienee huomannut ajan tai budjetin loppuvan ja siten kääräissyt jotain kasaan. Tämän kääryleen avaaminen ei kiinnosta ja siten leffa jää ilman todellista syvempää merkitystä – kaikki ovat kauniita / komeita, saavat toisensa ja suuri opetus on olla oma itsensä - sekä tietenkin pitää se päiväkirja kunnolla lukkojen takana. Vaikka kyse on kesäleffasta, silti olisin toivonut edes jotain vähän kättä pidempää lopputulosta tai edes piilosanomaa, mutta ei sitten niin mitään. Elämästään tähän kuluvat 90 olisi voinut käyttää niinkin paljon paremmin. Annettu piste menee sitten aikuisten näyttelijöiden suoritusten puolelle, niitä olisi saanut näkyä enemmän valkokankaalla. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Leffan paras anti tuli sen ulkopuolelta, kuitenkin itse elokuvissa käymisestä. Olin mukana käsityöblogeissa pyörineessä Kesäkassi 2012 -tempauksessa ja kävin ulkoiluttamassa saamaani kesäkassia Plevnan hyvin ilmastoidussa salissa. Kassiin mahtui sitten kaikki tarpeellinen (ja vähän muutakin) ja se todellakin toimi päivän piristyksenä. Erittäin kaunis kiitos sen lähettäneelle Tikbumsalle. Kassi pääsee mukaan seuraavillekin leffareissuille.
