Iso-Britanniaa piinaa sarja kyberterroristin hyökkäyksiä. Kaikkien agenttien paljastuttua jäljellä on vain yksi vanhankansan hemmo, Johnny English joka joutuu ottamaan vastuun maansa pelastamisesta omintakeisella tyylillään. Samaan aikaan pääministeri yrittää luoda itsestään nuorekasta kuvaa ja tekee tuttavuutta Silicon Valleyssä vaikuttavan bittinikkarin / hakkerin Jason Voltan kanssa. Voltalla on kuitenkin omat jauhot pussissaan, mikä pian selviää Johnnylle ja hänen uskolliselle työparilleen Boughille.
Leffan jälkeen kävin rakkaan siskoni kanssa seuraavan keskustelun:
Sisko: Oliko leffassa mitään uutta?
Minä: Ööööö…
Sisko: Siis oliko uusia vitsejä tai juttuja?
Minä: Ööööö….
Sisko: Niin….
Minä: Johnny English siirtyi 2010-luvulle, jollakin tapaa ja sitten takaisin menneisyyteen.
Tämä keskustelu kuvastaa yllättävän hyvin leffan tematiikkaa. Johnny English todellakin palaa ”maantiedon” opettajan pestistä takaisin vakoojaksi, mutta ei suostu ottamaan apuvälineikseen 2010-luvun apuvälineitä überhakkeria jahdatessaan, vaan haluaa pysyä sananmukaisesti verkon alapuolella. Siellä pysyessään leffa tosin heittää valkokankaalle säännöllisesti näitä 2010-luvun uutuuksia sähköautoista ja älypuhelimistä lähtien. Ehkäpä siinä vanhassa on todellakin parempi…. ainakin joskus. Ainakin se antaa kiitettävästi tilaa agenttielokuvien parodisoimiselle. Tästä uuden ja vanhan kohtaamisen teemasta olisi voinut saada enemmänkin irti. Nyt tyydytään totemaan lähinnä kahden eri sukupolven välisiä eroja tietotekniikan hyödyntämisessä.
Uutta lienee se, että Johnny English ilmeisesti saa mahdollisessa uudessa elokuvassa rinnalleen naisihastuksensa tästä rainasta. Olipa pitkä lause. Joka tapauksessa leffa antaa ymmärtää Johnnyn tunteiden leimahtavan jollakin asteella, tai sitten exco-puvussa oli vain riitävän vahvat magneetit. Pontteja on annettava naispääosassa pyörineelle Olga Kurylenkolle, joka ottaa myös komedian piirteet hyvin haltuunsa ja pystyy ainakin leffan alussa antamaan Mr. Englishille jonkinlaista vastusta. Mutta nähtäväksi jää, sillä joidenkin mukaan Johnny English nähtiin nyt valkokankaalla vain sen vuoksi, että sen päätähdellä olisi varaa avioeroonsa / elämäntapaansa. Tämä tietenkin on vain kateellisten panettelua. Mutta jotain mieltä tässä voi ehkä olla, sillä tämän ja sen edeltäjän Johnny English Reborn (2011) välillä on kulunut useampi vuosi. Eikä Reborn jäänyt sellaiseen kohtaan, että se olisi vaatinut uutta leffaa tuekseen. Palkkapussin tarpeellisuutta tukee myös Mr. Atkinsonin suhteellisen laiska näyttelemisen taso. Hemmo toki hoitaa naaman vääntelyn, mutkien suoraksi vetämisen ja fyysisen komiikan entiseen malliin, mutta se jokin loistaa poissaolollaan. Parempaa työtä valkokankaalla tekee hänen uskollinen apurinsa Bough, jota näytteli Mr. Ben Miller.
Joka tapauksessa leffa jaksaa naurattaa – edelleen jonkin verran. Vaikka se on täynnä – edelleen, samantyyppisiä vitsejä mitä sarjan aiemmissa rainoissa on jo nähty. Mr. Rowan Atkinson vääntelee naamaansa, koikkelehtii ja tekee itsestään nolon useamman kuin yhden kerran. Mutta siinä samalla hän onnistuu jollakin tapaan edelleen voittamaan edes osan katsojista puolelleen. Ehkäpä tämä riittävän suoralinjainen juoni yhdessä nopean toiminnan ja fyysisen komiikan kanssa on Johnnya pinnalla pitävä tekijä. Katsoja ei ehdi pitkästyä, mutta ei myöskään leffan jälkeen muista mitään isoja oivalluksia. Mutta tuskinpa juoni on tässä se leffan katsomisen syy. Omalla tavallaan on kuitenkin sääli, että raina kierrättää vanhoja ja hyväksi havaittuja piirteitä. Vitsit ovat ennakolta arvattavia ja suhteellisen puisevia. Itse kyllä kikattelin takarivissä, mutta kertooko se enemmän minusta vai leffan tasosta?
| Johnny English pelastaa Englannin jälleen |    |
|---|---|
| joskin hieman väsyneellä tavalla. Tässäpä tämä leffan ydin. Juonellisesti se on yhtä suora on kuin patonki ja yhtä mielikuvitusrikas kuin ydinsukellusvene. Yhtä kaikki tämän agentin parissa viihtyy ja kokee välillä voimakasta myötähäpeää. Mitään suuria uutuuksia ei leffasta voi pongailla, mutta ei tuo tahtia haittaa. Raina olisi voinut hyödyntää enemmän kahden eri koulukunnan välisiä eroja, mutta nyt mennään näillä. Suosittelen rainaa kaikille Johnny English hahmon ystäville, joita miehen ikääntyminen ja osittainen leipääntyminen eivät haittaa. Tiukkapipoiset voivat kiertää sen riittävän kaukaa. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Näyttelijät: Rowan Atkinson, Olga Kurylenko, Ben Miller, Emma Thompson, Jake Lacy, Adam James
Kesto: 1 tunti 28 minuuttia
Osastot: Kevyttä katseltavaa, LeffatHenkilöt: ben miller, olga kurylenko, rowan atkinson
Nämä ovat hiukan omituisia elokuvia….olevinaan vakavaa mutta kuitenkin asialle laitetaan aina agentti joka suurinpiirtein eksyy tai lukitsee itsensä vahingossa vessaan jo ennen tehtävän alkamista?? ….ja hänen annetaan sählätä ja sekoilla joka paikassa ilman mitään estämistä/kenenkään puuttumista? Ymmärrän toki että kyse on komediasta mutta jotenkin outoa silti…..ja tämä 3.Johnny English on kyllä jo niin väsynyt että huhhuh.