Ensimmäinen IronMan oli niiiiiiin hyvä elokuva, että. Joten odotukset olivat, luonnollisesti, huippuluokkaa tämän kakkosen kohdalla. Eihän se voi mennä pieleen, kun pohjalla on niin hyvät taustat ja ykkönenkin loppui niin hyvin, että mahdollisuuksia oli vaikka mihin. Paljon kertoo myös se, että vuonna 2008 Iron Man oli maailman 8.ksi tuottoisin elokuva (totaaliyllätys Marvelille) ja sitä samaa odotin tältäkin. Ehkä yksi syy Iron Manin suosioon on sen päähenkilön, Tony Starkin, harmaa rooli. Hän ei ole suoraan hyvän eikä pahan puolelle ja omaa aika lailla inhimillisiä piirteitä – ne tekevät häneen jotenkin helpommin hyväksyttäväksi kuin esimerkiksi teräs- tai hämähäkkimiehen, jotka ovat suoranaisia supersankareita. Mutta Tony Starkin alterego on kaikille tunnettu ja hänen on nähtävä vaivaa siihen peltiheikkiinsä pukeutumisessa. Ja vaikka kuinka hän koittaa aina välillä elokuvassa väittää, että on yhtä IronManin kanssa, niin selvästi niillä on kuitenkin erilainen toimintatapa. Onko Tony Stark silloin supersankari vai IronMan?
Iron Man 2 jatkaa ajallisesti noin 6 kuukautta edellisen elokuvan loppumisesta, missä Tony Stark (Robert Downey Junior) on paljastanut olevansa Iron Man. Luonnollisesti Yhdysvaltojen hallitus on enemmän kuin kiinnostunut tällaisesta rautarobotista, mikä tekee armeijasta käytännössä voittamattoman. Mutta Stark ei haluaisi luovuttaa tieto-taitojaan armeijan palvelukseen. Samaan aikaan Ivan Vanko (Mickey Rourke) kokoaa omaa versiotaan tehosotilaasta: Whiplash, joka toimii Iron Manin tavoin. Hänen tavoitteenaan on kosto (yllätys, yllätys, yllätys) Starkin sukua vastaan. Titaanien taistelu on siis valmis, missä mukana on tietenkin molempien puolien peltiheikit avustusjoukkoina. Rytinää ja räminää on siis luvassa koko rahan edestä, jopa siinä määrin, että sekosin laskuissa siinä kuinka monta tehostefirmaa ollut mukana elokuvan kokooonpanossa. Monta niitä joka tapauksessa oli.
Mukaan on koitettu lisäksi tunkea romantiikan alkua Starkin ja hänen sihteerinsä Pepper Pottsin (Gwyneth Paltrow) välille. Romanssintynkää ei helpota se, että Starkin mielestä hänen elimistönsä on pettämässä keinosydämensä /energialähteensä vuoksi ja hän ei halua tuoda sitä esille, vaan hän uskoo elävänsä elämänsä viimeistä vuotta. Elokuva olisi myös pärjännyt ilman tätä ensimmäisestä elokuvasta alkanutta romanssinyritystä, mutta annettakoon se anteeksi – romantiikannälkäisille.
Elokuvan kuriositeettina on Rourken nousu takaisin valkokankaalle, mikä ei ole ollut kovin helppoa vaikka takana on jo nyt sellaisia filmiä kuin SinCity ja The Wrestler. Malliesimerkkinä voisi mainita sen, että hänelle oli suunniteltu alun perin palkaksi Ivan Vankon roolista vaatimattomat $250,000. Ja nyt en edes kehtaa laittaa tähän, paljonko muut pääosan näyttelijät saivat ilman palkkaneuvotteluja. Onneksi Rourken palkkaa nostettiin ja hän suostui elokuvaan mukaan. Sillä Ivan Vankon rooliin en olisi osannut kuvitella ketään muuta (jo valmiiksi) ruhjotun näköistä ihmistä. Samoin Rourke sai puhuttua rooliin lisää syvyyttä ja luvan pulista venäjää. Mikä sinänsä on jo aikamoinen saavutus sarjakuvamaailmaan perustuvissa hahmoissa. Pojot tästä työstä ja oman itsensä esille tuomisesta, sillä ulkonäkönsä puolesta hän ei enää kyllä päädy varmaan kovinkaan monen naisen päiväunien komeaksi prinssiksi. Rourkea olisi kyllä kaivannut enemmänkin tuota valkokangasta täyttämään, siis juonellisesti, elokuva olisi voinut koostua siitä huomattavasti enemmän.
Maisemat | |
---|---|
Siinä missä Mr. Rourken ruhjottu ja halvoilla plastiikkakirurgeilla korjattu naamataulu ei tarjoa niitä syviä huokauksia naispuolisen väestön keskuudesta, asian hoitaa kunnialla kotiin Mr. Downey Junior. Hän onkin sanonut, että voisi hyvin pendlata Sherlock Holmesin ja Tony Starkin roolien välillä, ja minulla ei olisi mitään sitä vastaan. Roolityön esittämisen lisäksi, silmä lepää kunhan toiminnan sisäistämiseltä kerkiää. Miespuolisia katsojia on myös selvästi ajateltu roolittamalla Scarlett Johansson Starkin apulaiseksi (ja salaiseksi agentiksi) ja Gwyneth Paltrow Starkin sihteeriksi. Saakoon kukin siis omat hupinsa. Elokuvan kreditiksi on kuitenkin annettava se, että se kantaa ihmisten ulkonäköä pidemmälle. |
Overall | |
---|---|
Kokonaisarvosana. |
http://www.youtube.com/watch?v=FNQowwwwYa0
Elokuvan lisäksi median pyörrytyksissä on ollut Iron Manin soundtrack. Se koostuu vain ja ainoastaan AC/DS musiikista. Elokuvassa toki kuulee muutakin musiikkia, muun muassa Queenilta ja Beastie Boysilta. Joskin täytyy myöntää, että elokuvassa musiikki on hyvin AC/DC painoitteista kauttaaltaan. Samoin kuin koko elokuvan rytmi sopii hyvin AC/DC:n tyyliin. En siitä huolimatta taida laittaa pennosiani tuohon CD:hen.
IRON MAN arviointi | |
---|---|
Elokuva oli mielenkiintoinen. Sen rooleihin oli saatu kiinnitettyä hyviä nimiä, joten hyvää roolityötä oli odotettavissa. Raaka tosiasia on kuitenkin myös se, että Mr. Downey Juniorin karismalla ei yksin kanneta koko elokuvaa. Elokuva kuitenkin loppui tavalla, mikä mahdollistaa Iron Man 3:n syntymisen. Enää en kyllä vain tiedä, että odotanko sitä samalla vimmalla kuin tätä kakkosta. Todennäköisesti en. Elokuva kantaa kuitenkin eteenpäin koko filmin ajan, joten sinänsä sitä voisi suositella kaikille asiasta, viihdyttävästä toiminnasta, kiinnostuneille. Mutta sitä samaa tempoa ja mukaansa viemistä siinä ei ole kuin ykkönen aikoinaan tarjosi. Tästä huolimatta, suosittelen sen näkemistä…. joko isolta tai vähän pienemmältä valkokankaalta. Ja jos jotain tästä elokuvasta haluaisin, niin se olisi Happy tai J.A.R.V.I.S. omaa elämääni ihastuttamaan. |
Overall | |
---|---|
Kokonaisarvosana. |
Elokuva muuten kannattaa katsoa IHAN LOPPUUN, siis sinne lopputekstien loppuun. Marvel petaa siellä Iron Man 3:sta tavalla tai toisella.
Osastot: Kevyttä katseltavaa, Leffat, Toiminta/äksönpläjäysHenkilöt: don cheadle, mickey rourke, robert downey jr.