Aurinkopaneelitehtaassa työskentelevällä Sandralla (Marion Cotillard) on yksi viikonloppu aikaa vakuuttaa kanssatyöntekijänsä luopumaan bonuksistaan, että hän saisi pitää oman työpaikkansa. Edessä onkin kierros perjantai-illan ja maanantai-aamun välillä kaikkien niiden luona, joiden mielestä työt voidaan tehdä ilman Sandraa ja jokainen heistä ansaitsee sen vuoksi 1000 euron bonuksen. Mikäli Sandra onnistuu samaan salaisessa lippuäänestyksessä maanantaina yhdeksän ääntä 16:sta hänen työpaikkansa pelastuu, muutoin hän saa heittää hyvästit nykyiselle elämäntyylilleen ja mahdollisesti muuttaa yhdessä miehensä Manun (Fabrizio Rongione) ja pienten lastensa kanssa takaisin kunnan vuokrataloihin ja toimeentulotuen pariin. Tehtävä on vaikea, sillä Sandralla ei ole muuta tarjottavaa kuin ystävyytensä ja epätoivonsa 1000 euroa vastaan kuusitoista kertaa.
Ovelta ovelle ’tahdon työni takaisin’ -kierroksen lisäksi elokuva kertoo masennuksesta ja tällaisen kerjuukierroksen vaikutuksesta siihen. Deux Jours, une nuit / Two Days, One Night – ei ole kuitenkaan mikään pelkästään masennusta käsittelevä elokuva. Sillä nyt vain sattuu olemaan merkittävä rooli sen etenemisessä. Sen sijaan kyseessä on loppujen lopuksi paljon enemmän kuin työpaikka. Pohdittavaa onkin se, että Sandran kommentti ”Don’t pity me. Just put yourself in my shoes” saa ihan samanlaisen vastakaiun 1000 euron bonusta kannattavilta työkavereilta. Jokaisella on syynsä rahan haluamiseen. Näistä kohtaamisista myös nousee esiin elokuvan draamallinen anti. Jokainen niistä alkaa samoin, mutta päättyy täysin eri tavoin.
Herrojen Jean-Pierre ja Luc Dardennen tuotos lienee jatkaa heidän draamallista tyyliään. Se käsittelee miesten elokuvien tuttuja teemoja: perhearvoja, rahan arvostusta ja työntekoa, kaunistelematta mitään näistä liikaa. Ihastuttavaa on myös se, että ohjaajat eivät alleviivaa moraalista sanomaa päätöstä tehdessä, vaan jättävät katsojalle oman puolensa valitsemisen. Ms. Marion Cotillard tekee uskomattoman hyvän roolityön Sandran nahoissa. Naisen mielenterveyden muutoksen kuvaaminen viikonlopun aikana on raadollista katsottavaa, mutta myös sitäkin vakuuttavampaa. Sandra jättää katsojan pohtimaan sitä, että mikä lopulta on oikein ja elokuvan loppu onkin hyvin vakuuttava tähän vastaamisessa.
Ryhmäpaineen kautta itsensä löytämiseen | |
---|---|
Two Days, One Night – Kaksi päivää, yksi yö -elokuva kertoo hyvin kauniisti tarinaa siitä, miten mielenterveydeltään heikko nainen löytää itsestään piilevää rohkeutta, jos ei muuten niin Xanazin avulla, oman elämänsä haltuunottamisessa. Katsojan on kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä on ranskalainen elokuva, jolloin käsitys happy end:stä voi olla hyvinkin erilainen. Tästä huolimatta ryhmäpaineen kuvaaminen, manipulaation kohteena oleminen ja itsensä henkinen paljastaminen tekevät tästä elokuvasta katsomisen arvoisen. |
Overall | |
---|---|
Kokonaisarvosana. |
Osastot: Draama
Henkilöt: marion cotillard