Cannesin pääpalkinnon Profeetta-elokuvallaan (2009) voittanut ohjaaja Mr. Jacques Audiard palaa katsojien pariin tällä kertaa vahvalla melodraamalla Rust & Bone. Siinä vartija/katunyrkkeilijän Alin (Matthias Schoenaerts) ja tappajavalaskouluttajan Stéphanien (Marion Cotillard) epätavallinen rakkaustarina tempaa katsojan mukaansa. Tosin siitä rakkaustarinan luonteesta voidaan sitten olla montaa mieltä, onko kyseessä tosi rakkaus, tunnevammaisten yhteenhakeutuminen vai jotain ihan muuta? Katsoja päättäköön ja valmistautukoon myös samalla muuttamaan mieltään useampaan kertaan elokuvan aikana.
Yksi asia on k uitenkin varmaa, näiden kahden päähenkilön yhteen hitsautuminen on jotain sellaista, mitä ei odottaisi tapaavansa ikinä – edes valkokankaalla. Mutta samalla se osoittaa eri tavoin, miten he tukevat toisiaan vaikeissa tilanteissa tavoilla, joita he ovat oppineet aiemmin elämässään. Säälin, lohduttamisen ja kaiken muun siihen liittyvän voi-voi-surku-surku-mussuttamisen voi suosiolla heittää romukoppaan. Omalla osalleni ehkä kaikkein koskettavinta oli tämän säälin poissaolo ja samalla kuitenkin sen ilmentyminen sellaisissa paikoissa, missä sitä ei todellakaan uskoisi näkyvän. Rust & Bone esittääkin varmaan sitä kaikille tuttua säryn ja surun olemassaoloa, niin itseaiheutettuna kuin päälle vyöryvänäkin asiana.
Rust & Bone on elokuva vastakkaisuuksista: elämästä ja kuolemasta, kehon hallinnan tunteesta ja sen menettämsiestä. Se on tarina siitä, miten ihminen voi olla toisella ihmiselle peto ja miten me kaikki oikein selviämme tästä hengissä. Tosin ohjaaja Mr. Audiadilta ei mitään muuta voikaan oikein odottaa. Mies vaikuttaa pysyvän uskollisena vatsaan potkivan asenteen jakamisessa katsojille. Hänen elokuvissaan vaikuttaa olevan tyypillistä päähahmojen kaksijakoisuus, toinen on vaikeuksissa oleva hahmo, josta ei voi olla pitämättä ja toinen muuten vaan herkässä mielentilassa. Ja nämä samat merkit on myös havaittavissa Alista ja Stéphanista. Yleensä Mr. Audiard pystyy yllättämään katsojaansa myös koko elokuvan ajan, mutta nyt Rust & Bone -elokuva kyllä tarjosi hieman liikaa ennalta arvattavia kohtauksia.
Kahden altavastaajan tarina 
joista toinen on tunnevammainen ja toinen fyysisesti rajoittunut, näiden kahden yhteisen sävelen löytyminen on haaste sinänsä. Elokuvan teema on sellainen, mitä Oscar-raati rakastaa: nainen, joka menettää paljon / kaiken ja taistelee tiensä takaisin ihmisten ilmoille. Oletutusti voi siis odottaa Rust & Bone -leffan löytyvän ensi vuoden Oscar-ehdokkuuksien listasta. Ohjaajan edellisen elokuvan, Profeetan, nähneille on todettava Rust & Bone -elokuvan olevan huomattavasti valoisampi ja toivekkaampi, vaikka se sitä ei koko ajan alleviivaakaan. Leffan loppu tästä lienee kuitenkin paras todistus, sillä elämä kuitenkin kantaa eteenpäin osoittaen Stéphanin ja Alin pystyvän ainakin harkitsemaan muutoksen mahdollisuuksia omassa elämässään. Elokuva arvioinnin näkökulmasta on todettava Rust & Bone rainan täyttäneen odotuksensa suhteellisen hyvin. Kaikesta etukäteismainonnosta johtuen odotin jotain suurempaa ja mahtavampaa, mutta kului se aika näinkin. Suosittelen leffaa kaikille, jotka kaipaavat elämäänsä hyvää elokuvakokemusta, kasvutarinan näkemistä ja vastuunottoa omista toimistaan. Overall Kokonaisarvosana.
Henkilöt: marion cotillard, matthias schoenaerts