Walking with Dinosaurus – Matkalla dinosaurusten kanssa elokuvassa seurataan nuoren dinosauruksen varttumista aikuiseksi ja oman paikkansa löytämistä laumansa parissa. Liitukauden aikana maailman munasta pullahtanut pienoinen ja sisaruksiaan heiveröisempi parchyrhinosaurus Patchi ja hänen voimakkaampi veljensä Scowler ottavat mittaa toisistaan pienestä lähtien. sen tiimoilla lapsuudessa opitaan yhtä ja toista maailman raadollisuudesta, paikasta laumassa sekä tietenkin rakastutaan Juniperiin.
Elokuva keskittyykin tähän Patchin ja Juniperin seikkailuihin ja toistensa tapaamisiin. Sen ympärille on yritetty rakentaa jonkinlaista mielikuvaa dinosaurusten vaelluksesta, mutta mitään varsinaista tiededokumenttia tai suurempaa opetuksellista arvoa raina ei saa aikaiseksi. Valkokankaalla toki vilahtelee erilaisia dinoja fanien onneksi, mutta niiden opetuksellisen arvo jää pieneksi. Mukaan ovat päässeet muun muassa Edmontosaurus, Gorgosaurus, Hesperosaurus, Parksosaurus, Troodon ja ja tietenkin Pachyrhinosaurus. Tämä on sääli, koska visuaalisuutensa puolesta elokuvalla olisi mahdollisuuksia vaikka mihin. Nyt dinojen hyödyntäminen ja niistä kertominen yksinkertaisen tarinan rinnalla jää täysin peittoon. Toinen asia on tietenkin se, miten se vaikuttaisi potentiaalisen kohdeyleisön (pienten lasten) leffaviihtyvyyteen. Mutta luulisi, että lapsille pitäisi tarjota jotain muutakin kuin ärjyviä ja kitarisojaan vilauttelevia dinoja tyytyväisyyden turvaamiseksi. Myönnän kuitenkin, että voin tässä kohtaa olla ihan totaalisen väärässä – räyh, räyh, räyh!!
Tämä tarinan taakse jääminen harmittaa varmasti enemmän aikuisia katsojia kuin pieniä dinofaneja. Nuori mies, joka istui vieressäni Frozen-elokuvan aikana suositteli minulle Dinosaurus-elokuvaa, kehui sitä kovasti ja muisti vielä kertoa, että Patchille ei käy huonosti. Tästä näkökulmasta katsottuna yksinkertainen tarina uppoaa ihan kiitettävästi pieneen dinofaniin. Tämä isompi dinofani voi sitten rauhassa matkustaa (taas) Lontooseen moikkaamaan siellä olevia luurankoja luonnontieteelliseen museoon. Meitä aikuisempia dinofaneja varmasti myös hämää elokuvan nimen suora yhdistäminen palkittuun BBC:n dokumenttiin Walking with Dinosaurus (1999), jolla ei sitten ole mitään tekemistä tämän elokuvan kanssa. Nyt nähty yhteiskävely on puhtaasti pienten lasten elokuva, jossa valkokankaalla vaeltavat hahmot omaavat hyvinkin ihmismäisiä piirteitä. Kun aikuinen muistaa tämän ja ottaa mukaansa kaikesta myönteisesti yllättyvän näkökannan leffasta voi saada jotain jopa itselleen hienojen visuaalisten tuotosten lisäksi.
| Mennään ees-taas kohti aikuisuutta |    |
|---|---|
| Patchin, Juniperin ja Scowlerin mukana. Walking with Dinosaurs yllätti myönteisesti. Vaikka tarina oli hyvin - hyvin yksinkertainen, dialogia dinojen kesken oli jaettu tiukasti harkiten ja suurin kommunikointi tapahtui ärjymällä leffassa sai jopa välillä jännittää ihan rauhassa, että miten porukalle mahtaa oikein käydä. Mistään kanankarvoja nostattavasta jännityksestä ei kuitenkaan ole kyse, eikä ikäviä asioita juurikaan näytetä tai niillä jäädä mässäilemään, joten leffa todellakin sopii hyvin pikkuväelle. Aikuisena vain hieman harmittaa se, että dinojen esittely jäi lähinnä sille tasolle onko kyseessä kasvis- vai lihansyöjä dino. Toisaalta se oli ainoa tarinan kannalta oleellinen tieto. Suosittelenkin leffaa pienille dinofaneille, jotka varmasti nauttivat lauman matkasta edes-takaisin. Ja me aikuisemmat voimme sitten nauttia elokuvan visuaalisesta puolesta, joka oli erittäin hyvin toteutettu. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |