Mr. Willian Joyce on ollut aktiivinen valkokankaalla tarkoittaen hänen kirjoistaan tehtyjä sovituksia. Vuonna 2012 nähty Rise of the Guardians oli miehen kynästä peräisin, samoin kun nyt nähty Epic. Se perustuu suhteellisen löyhästi miehen kirjaan nimeltään ’The Leaf Men and the Brave Good Bugs’. Elokuvan jälkeen olisi mielenkiintoista lukea kirja, sillä leffa ainakin vei ihan kiitettävästi mukanaan ja kirjoilla yleensä on taipumus tehdä samoin.
Tietokoneanimaatiolla toteutettu fantasiaseikkailu vie nuoren tytön Mary Katherinen, MK:n, (Amanda Seyfried) keskelle pienten vihreiden lehtimiesten elämää hänen vieraillessaan niitä tutkivan isänsä Bomban (Jason Sudeikis) luona. Sattuman oikusta tapahtuneen kutistumisen myötä MK:n tehtäväksi jää yhdessä lehtimiesten johtajan Ronin (Colin Farrell) ja hurjapäisen Nodin (Josh Hutcherson)kanssa pelastaa metsän uusiutumisesta vastaava nuppu. Nuppua tavoittelee lehtimiesten vihollisten johtaja Mahdrake (Christoph Waltz), jolla on sille omat tarkoituksensa. Tässä kohtaa haluan myös esittää kauniit kiitokset Finnkinon suuntaan siitä, että elokuvasta oli saatavilla myös originaaliäänillä varustettu versio. Sen verran hauskaa noita valkokankaan valloittajia oli kuunnella.
Luonnon kauneuden ihastelemisen ja sen merkityksen ymmärtämisen rinnalla, Epic – Salainen valtakunta tarjoaa myös sitä moraalista pohdintaa. Tämä koskettaa lähinnä elokuvan päähahmoja MK:ta ja Nodia, jotka kummatkin joutuvat tekemisiin sen kuuluisan sisäisen kasvun kanssa. Vanhemmat ovat poissa tai muuten vain ’hurahtaneita pikkumiesten etsintään’ ja tässä kaiken keskellä pitäisi alkaa myös ottaa vastuuta sekä itsestään sekä ennen kaikkea myös muista ihmisistä / lehtimiehistä. Tätä ei kuitenkaan siinä määrin alleviivata, että sen sisäistämisellä olisi vaikeuksia katsojan iästä riippumatta. Yhteenkuuluvuuden tunnetta korostetaan lähes muskettisoturimaiseen tyyliin: yksi lehti kaikkien ja kaikki lehdet sen yhden puolesta.
Epic – Salainen valtakunta -elokuvan myötä Blu Sky Studios on jälleen kerran osoittanut kilpailukykynsä isoja firmoja kohtaan. Osaaminen on tullut jo aiemminkin näytettyä Ice Age -sarjan sekä Rio animaation parissa. Animaatiotiimiä onkin kiittäminen suhteellisen pikkutarkasta luonnon kuvauksesta sekä sen perspektiivin esittämisestä mitä noin 5 senttinen mönkijäinen silmistään näkee. Kaikki vaikuttaa yht’äkkiä kamalan suurelta ja me ihmiset olemme aikamoisia tallaajia. Ehkä olisi aika palata noin 2-3-vuotiaan mielenkiinnon tasolle ihmettelemään kiven alla luikertelevaa matoa tai taivaalla lentävää lintua kaiken itsestään selvyytenä ottamisen jälkeen tämän elokuvan myötä. Ja siinä mielessä totean, että elokuva löytää vielä joskus tiensä kotiini, missä se saa odotella yhden rakkaan hillosipulin hieman vanhentumista. Sara, tämä elokuva on kuin tehty sinua varten.
Jos metsään haluat mennä nyt | |
---|---|
niin takuulla yllätyt. Ainakin sitä katselee ihan eri silmin ja tarkkaavaisin ottein. Joten jo tässä mielessä elokuvaa Epic voi pitää onnistuneena koko perheen elokuvana. Epic on toiminnallinen, jännittävä ja riittävän hauska, jolloin se myös tarjoilee hyviä nauruja paikkapaikoin. Sitä kuitenkin kuvaa ehkä parhaiten toteamus; kulti kutistin na-vit. 3D-ulottuvuus luonnon tarkan kuvaamisen rinnalla on varmasti yksi parhaimpia elokuvan antimia. Tarinassakaan ei ole mitään vikaa, vaikka se tuuppaa kyllä herkästi unohtumaan matkalla kotiin. Tästä huolimatta suosittelen leffaa erittäin mielelläni kaikille hyvän animaation ystäville, jotka haluavat ottaa hieman erilaisen lähestymistavan luonnon monimuotoisuuteen ja siihen, että meillä kaikilla on se oma paikkamme / tarkoituksemme tässä maailmassa. |
Overall | |
---|---|
Kokonaisarvosana. |
Tämän pienen porukan jatkoseikkailuja seuraisi lisää ihan mielellään. Nähtäväksi jääkin, että millä tavalla se oikein olisi toteutettavissa. Elokuvan maailmassa kaikki on mahdollista, joten toivottavasti tästä tulee jotain, jonka avulla pääsemme sukeltamaan uudestaan lehtimiesten salaiseen valtakuntaan.
Osastot: Animaatio, Jännitys, Kevyttä katseltavaa, LeffatHenkilöt: amanda seyfried, christop waltz, colin farrell, josh hutchenson