Outin Leffaopas

A-team elokuvaa olin odottanut kuin kissa kuumaa puuroa sen ensitrailereista lähtien. Yleensähän trailereihin tungetaan ne leffan parhaat pätkät, mutta voin vakuuttaa, että sitä menoa riittää vielä varsinaisessa elokuvassakin. Sampo, sun on kyllä mentävä katsomaan tämä elokuva, tai sitten pakotan sut seuraksi revanssikertaan, kun erehdyt käymään täällä Tampereella. Rainassa on suhteellisen nopeaa tempoa, joka ei jää polkemaan paikoilleen. Räiskettä ja roisketta, romantiikan tynkään ja hyviä suunnitelmia. Siis todellista A-team meininkiä.

”Look, if you don’t like the idea of a tank falling out of the sky and shooting at a plane, then this movie’s not going to be for you.” – Joe Carnahan.

A-team on amerikkalainen komedia-äksönpläjäys-komedia perustuen johonkin ikivanhaan (ainakin yli 20 vuotta sitten) televisiosarjaan. Ja ainakin itse täytyy tunnustaa, että kyseisestä sarjasta ei ole sitten mitään muistikuvia, niin en voi ottaa kantaa siihen miten totuudellisesti elokuva sarjaa komppaa. Kuulemma valituksia on tullut pakettiauton ulkonäöstä lähtien siihen, että tarina ei ole uskollinen TV-sarjalle, missä seikkailtiin Vietnamin sodan jälkimaisemissa… Joten, kuten naputtelin, onneksi ei ole sitä TV-sarjaa rasitteena, niin elokuvasta pystyi nauttimaan sellaisenaan. Jos elokuva nyt toimisi esielokuvana (tälle on varmaan joku hieno sana, mitä en tiedä) mahdolliselle televisiosarjalle, niin tässä täytyisi kuitenkin alkaa vakavasti ruveta harkitsemaan television hankkimista. Mennään nyt kuitenkin vielä ilman.

Elokuva kertoo neljästä Irakissa palvelleesta tehopakkaussotilasta (U.S. Army Special Force, vähän niin kuin paikallinen McGyver ryhmä), joita syytetään rikoksesta, mitä he eivät tehneet. Ja tätä selkkausta sitten selvitetään omin avuin A-tiiminä, kun on ensin onnistuttu pakenemaan virkavaltaa vankilasta. Ah, sitä suunnitelmien rikkautta, menoa ja meininkiä sekä erikoistehosteita.

Valkokankaalle on saatu kiitettävän nimekäs joukko näitä valiosotilaita esittämään. Liam Neeson on saanut kunnian esittää heidän johtajaansa John ”Hannibal” Smithiä, Bradley Cooper puolestaan kaunistaa valkokangasta luutnantti Templeton ”Face” Peckin roolissa, Sharlto Copley kapteeni H.M. ”Howlin’ Mad” Murdockia ja ainakin minulle hieman tuntemattomampi (kuulemma entinen ammattitappelija ?!?!?) Quinton ”Rampage” Jackson esittää kersantti B.A. ”Bad Attitude” Baracusta. Naiskaunetta kuvaan on saatu Jessica Bielin roolin luutnantti/kapteeni Carissa Sosan kautta, jolla on ollut aikaa sitten suhde ”The Facen” kanssa, mutta nyt ajaa koko porukkaa takaa. Kaikille siis riittää maisemia katseltavaksi. Ja yllättäen, näin maisemista puhuttaessa, eniten silmää jää miellyttämään Liam Neesonin osuus.

Charmi vastaan vatsalihakset
Jokainen saa sitten ihan vapaasti tykätä siitä, mistä tykkää. Mutta kun vertaamaan rupeaa, niin kallistun kyllä edelleen sen charmin puolelle. Ei sillä, että Mr. Cooperin vatsalihaksissa olisi mitään vikaa, mutta kyllä Mr. Neeson viehättää naissilmää – jotenkin paljon enemmän. Ja kerrankin kunnon vaatetuksessa, eikä missään Zeuksen peltikaavussa…..

Overall
Kokonaisarvosana.

Jos maisemista nautti, niin voi miettiä, miltä seuraavat naamat olisivat kyseisissä rooleissa näyttäneet. Kyseisiä herroja mietittiin aikoinaan elokuvan rooleihin – ihan vakavissaan (siis aiempina vuosina, kun elokuvan teko oli työn alla vuodesta naru ja nappi lähtien). Ja vaikka kuinka he ovatkin ihania ja muutenkin mukavia silmälle, valintan on  osunut oikeaan nykyisissä herroissa. Toisaalta en olisi kauheasti kirkunut vastaankaan, jos Murdocin roolissa olisi nähty Owen Wilson tai Woody Harrelson. Mutta nyt Sharlto Copley tekee siitä sitäkin valloittavamman roolisuorituksen.

– Hannibal: Mel Gibson, Bruce Willis

– The Face: Brendan Fraser, Tom Cruise, Brad Pitt

– Murdock: Owen Wilson, Woody Harrelson, Jim Carrey

– BA: Ice Cube, Tyrese Gibson, Dennis Rodman

Elokuvaa on kuulemma yritetty saada kasaan jo viidentoista vuoden ajan. Tai ainakin siitä asti, kun todettiin, että televisiosarjoista voi tehdä kassamagneetti-elokuvia Mission Impossible tyyliin. A-team elokuvan teossa on kuitenkin tähän asti ollut omat hankaluutensa aina alati vaihtuvista elokuvastudioista, näyttelijöistä, ohjaajista, alkuperäisistä osallistujista lähtien. Lisäksi piti tietenkin pohtia sitä, miten elokuvan lisääntynyt väkivalta otettaisiin vastaan. Televisioversiossa, kun tuli (kuulemma) vain korkeintaan naarmuja ja nyt voidaan laskea ruumiita. Mutta itse ainakin olin suhteellisen tyytyväinen tähän. Elokuva toimii hyvin kesän perinteisenä popcorn-leffana. Ja todellakin sellaisena, alusta asti sai naureskella rauhassa tiimin kommelluksille ja kohelluksille. Jännitystä riitti loppuun asti ja nyt sitten todellakin tarkoitan loppuun asti. Että istu vaan ihan viimeisiin teksteihin valkokankaalla, pääset vielä iloisesti yllättymään ja kenties jotain uutta faniuttakin kehittämään A-team:n jäseniä kohtaan.

La grande finale

Ellet sitten ihan halua tukehtua poppareihisi kaiken nauramisen keskellä, suosittelen jättämään ne väliin (sitä paitsi niissä on kuitenkin liikaa suolaa). Sillä elokuva vei hyvin mukanaan alkumetreistä lähtien. Se luo pohjan sille, miten A-team aikoinaan muodostui ja mihin miesten keskinäinen luottamus perustuu. Kesäleffan teossa A-teamin kohdalla on onnistuttu. Siinä on kaikkea sitä, mitä voi kaivata sateisena tai aurinkoisena päivänä. Toimintaa, periaatteessa toimivia suunnitelmia, mäksimistä, räiskimistä ja silmä lepää (jos vain kerkee kaikelta toiminnalta). Ehdottomasti kesäleffojen aatelia, vaikka se koittaa aina välillä tunkea väliin jotain yleishyvää pöperrystä tappamisen oikeutuksesta. Mr. Neeson kuitenkin hyvässä isähahmossaan ymmärtää kaikkia ”poikiaan”, joten nämäkin pohdinnat sopivat hyvin elokuvan teemaan. Tämä sivu-sivu-sivujuoninen pohdinta voi yleisesti ehkä alentaa sen pojoja, muualla kuin täällä. Itselläni oli pitkään hauska olo, vaikka poljin leffan jälkeen sateessa kotiin. Oikeastihan tuollaista tiimiä ei ole olemassa, mutta jos olisi, niin tietäisin kyllä kenen puoleen kääntyä hädän hetkellä: A-team ”heroes for hire.”

Overall
Kokonaisarvosana.

Nyt jään vaan odottamaan 1) että saan pakkoraahata Sampon katsomaan filmiä, 2) raina tulee DVD:lle (toivottavasti hieman pidempänä versiona ja lisäliitteineen) ja 3) muutkin ymmärtävät hyvän ja hauskan elokuvan päälle. 🙂 🙂