Urheilun ympärillä pyörivään bisnekseen keskittyvä elokuva Trouble with the Curve – takaisin pelissä, tuo meille valkokankaalle sieltä pois pysymistä luvanneen Mr. Clint Eastwood. En missään nimessä valita, koska mies osaa heittäytyä roolihahmoihinsa hyvin ja tällä kertaa hän myös malttanut pysyä vain kameran edessä (vaikka en olisi laittanut myöskään vastaan sinne kameran taakse siirtymistä). Rainan ohjauksesta vastaa tällä kertaa Mr. Eastwoodin pitkäaikainen tuottajaparteneri Mr. Robert Lorenz. Edellisestä Mr. Eastwoodin ohjauspallista luopumisesta olikin kulunut jo muutama vuosi (In the Line of Fire, 1993). Joten sallittakoon näyttelijälegendan heittäytyä jälleen kerran kärttyisän vanhan miehen rooliin murahtelemaan vuorosanojaan.
Takaisin pelissä keskittyy nimensä mukaisesti pelikentille ja työssä pysymisen vimmaan. Vimmaa harjoittaa ikääntynyt Gus Lobel (Clint Eastwood), joka saa armollisesti työnantajiltaan vielä yhden keikan todistaakseen taitonsa uusien baseball-kykyjen pongaamisessa. Haasteellisesti homman tekee Gusin heikko näkö, joten hän saa vastoin tahtoaan riippakiveksi kentän reunalle isänsä hyvinvoinnista huolestuneen tyttärensä Mickeyn (Amy Adams). Tämän roadtripin aikana käsitellään perinteisesti isän ja tyttären välistä suhdetta sekä asennetta kilpailevaan kykyjen etsijään Johnny Flanaganiin (Justin Timberlake), jolla on oma henkilökohtainen menneisyytensä Gusin kanssa. Luvassa on siis pelikentän reunalla istumista, pallon iskemistä ja verbaalista sanasotaa.
Modernissa versiossa tehokkaiden pelaajien hankkimisessa, elokuvan Moneyball tavoin, vain tilastoilla on merkitystä. Muutaman näppäimen takaa löytyy tilastotietoa tilastotiedon takaa. Onko tässä silloin inhimillisellä oivalluksella enää tilaa. Ehkä asia onkin yhä etenevässä määrin näin, myös tosielämässä, että kykyjenetsijät jäädyttävät itsensä pieniin toimistoihin näyttöruutua katsomaan ja sen perusteella tekemään analyysiä toisen taidoista. Trouble with the Curve-elokuvassa Mr. Eastwoodin esittämä Gus kuitenkin näyttää myös sen toisen puolen. Kentän laidalla seisominen, omiin aisteihin luottaminen ja pelaajan persoonan tunteminen vaikuttavat enemmän kuin pelkät ennusteet tilasto-ohjelmista. Kumpikin toimii tavallaan, ja kumpikin sopii varmasti pelin henkeen. Mutta mahtaisiko se penkin vieressä seisominen kuitenkin tarjota jotain sellaista tietoa, mitä nopeillakaan tilasto-ohjelmilla ei saada aikaan… inhimillinen tekijä – täältä tullaan.
Kotisohvalta käsin katsottuna elokuvan syvällisemmän sanoman voisi väittää käsitelleen sitä, miten käsittelemme elämän eteemme heittämiä asioita. Mitä priorisoimme vaikeuksien keskellä: töitä, perhettä, ystäviä vai mitä. Itse tunnustan, että peiliin katsoessa vastaus tähän kysymykseen aina viehätä kovin paljon ja edelleen kadun tekemiäni ratkaisuja. Elokuva Trouble with the Curve osoittaa hyvin, että vaikka perhesuhteet olisivat sutena ja äärimmäisen ääripäissä, aina löytyy se aloituspiste, mistä uutta elämää voi alkaa rakentamaan. Näin sitä soisi olevan myös tosielämässä, joten eiköhän me kaikki nyt sitten ryhdistäydytä ja yritetä laittaa ne perhesuhteet kuntoon ennemmin kuin myöhemmin. Gus näyttää hyvää mielikuvaa siitä, miten asiat voivat parantua myös silloin, kun vastapelurina on itsepäinen ja tunnevammainen aasi, joka ei suostu myöntämään omia heikkouksiaan haluten samalla hyvää lapselleen. Joten kaiken tämän filosofoinnin keskeltä taidan nyt ryhtyä soittelemaan kära ja nära ihmisille ja kertoa, miten tärkeitä he ovat minulle.
| Verbaalista tykitystä |   |
|---|---|
| Mr. Eastwoodin ja Ms. Adamsin hahmojen välillä. Elokuvasta ei voi olla pitämättä, vaikka se huippuunsa tyyliteltynä jättää välillä hieman steriilin maun. Ehkä pieni rosoisuus kierrepallon tavoin olisi tuonut siihen lisää särmää. Nyt leffan aikana ei tarvitse pohtia missä ajassa mennään, kuka on kukin nyt ja mitä sellaista on jäänyt huomaamatta / ymmärtämättä, jolla voisi olla ratkaisevaa merkitystä lopun ymmärtämisen kannalta. Toisaalta elokuvasaliin mennessä katsoja kyllä tietää, mitä saa, koska Mr. Eastwood tarjoaa omaa tyyliään varmalla osaamisella ja mitään turhia hienouksia valkokankaalta ei tarjoilla, vaan sitä ydintarinaa hyvällä tavalla kerrottuna vanhan miehen näkökulmasta. Elokuva arvioinnin näkökulmasta Trouble with the Curve – Elämä pelissä tarjoaa hyvää mieltä, mahdollisuuksia syvällisempään pohdintaan, mutta ennen kaikkea sitä hyvää mieltä ja se on jo saavutus sinänsä. Tämä on turvallinen valinta ohjaajalta ja niissä merkeissä elokuvaa voikin suositella kaikille Mr. Eastwoodin ja Ms. Adamsin fanittajille sekä hyvänmielen draamaa kaipaaville katsojille. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
GUS: I just didn’t want you to have a life in the cheap seats, that’s all.
MICKEY: They weren’t th cheap seats. Spending every waking moment with my dad, watching baseball… Those were the best seats in the house.
Osastot: Draama, Kevyttä katseltavaa, LeffatHenkilöt: amy adams, clint eastwood, john goodman, justin timberlake