
Bonnien leikeissä on edellen mukana Jessie ja Buzz sekä muut sängyn alta löytyvät sankarit. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun lelut joutuvat kohtaamaan kilpailijan, jota ne eivät voi voittaa juoksemalla, hyppimällä tai edes ystävyydellä. Vastassa on teknologia ja virtuaalimaailma, jossa on ystäviä tarjolla klikkauksien päässä. Bonnien huomio kiinnittyy uuteen Lilypad-tablettiin, ja lelut alkavat pohtia, onko heidän aikansa ohi. Ja kuka todella tuntee Bonnien parhaiten hänen lelunsa vai hänen uusi virtuaalinen ystävänsä Lilypad. Elokuvan keskeiseksi hahmoksi nousee Jessie, joka ajattelee Bonnien parasta, vaikka joutuisi samalla kyseenalaistamaan oman merkityksensä. Bonnien parasta ajattelee myös Lilypad ja tästä nouseekin vastakkainasetelma, johon tarvitaan myös Woodyn apua. Tarinan keskiöön nousee Jessie, joka tekee kaikkensa Bonnien hyvinvoinnin puolesta.
Ääninäyttelijät tekevät parhaansa niin suomen kuin englanninkielisessä versiossa. Mutta englanninkielinen ääninäyttely tuntuu kuin kotiin palaamiselta vanhojen tuttujen pariin. Tom Hanks (Woody), Tim Allen (Buzz) ja Joan Cusack (Jessie) ovat kasvaneet hahmojensa mukana jo kolmen vuosikymmenen ajan. Äänistä kuuluu vuosien tuoma kokemus ja lämpö, mutta myös hahmojen pitkä yhteinen historia. Uutena tulokkaana Greta Lee onnistuu vakuuttamaan Lilypadin äänenä – hahmona, joka ei ole varsinainen vihollinen vaan kilpailija Bonnien ajasta. Näiden lisäksi kaipasin enemmän tilaa vanhoille sivuhahmoille. Rex, Hamm, Slinky ja monet muut jäävät tällä kertaa enemmän taustalle kuin aiemmissa elokuvissa. Heidän mukanaolonsa ilahduttaa, mutta samalla muistuttaa siitä, kuinka valtavaksi Toy Storyn maailma on vuosien aikana kasvanut.

Toy Story 5 käsikirjoituksen ovat kirjoittaneet Andrew Stanton ja Kenna Harris. Andrew Stanton on ollut mukana lähes jokaisen Toy Story elokuvan tarinan rakentamisessa ja hänen kirjoitustyylinsä on tunnistettava. Hän rakentaa tarinoita, joissa ulkoinen seikkailu toimii vain pintana. Todellinen matka tapahtuu hahmojen sisällä. Hän kirjoittaa ihmisistä – vaikka päähenkilöt ovat leluja. Oletettavaa siis onkin, että Kenna Harris on tuonut käsikirjoitukseen hieman modernimpaa rytmiä ja nykyajan lasten arkea. Dialogi on aiempia Toy Story -elokuvia hieman nopeampaa, mutta hahmot saavat silti hengittää. Tasapaino toimii hyvin, sillä käsikirjoitus ei kiirehdi toiminnasta toiseen, vaan antaa hahmoille aikaa keskustella, epäillä ja kasvaa. Tarinan ytimessä ei lopulta ole teknologia vaan pelko siitä, ettei enää olisi tärkeä kenellekään.

Vaikka elokuva on kiinni nykyhetkessä ja pohdinnassa siinä, mitä tapahtuu, kun lelut eivät enää kilpaile keskenään vaan ruutujen kanssa, Toy Story 5 tärkein viesti ei ehkä lopulta liity leluihin vaan lapsuuteen. Se muistuttaa, että lelu ei ole vain esine vaan väline yhteisiin tarinoihin. Ehkä siksi Woodyn tuttu lausahdus ”Sinulla on ystävä minussa.” tuntuu edelleen yhtä koskettavalta kuin vuonna 1995. Ja tätä vastaan toivon elokuvalle paljon katsojia ja keskusteluja elokuvan jälkeen. Toy Story eroaa monista nykyanimaatioista. Siitä puuttuu nopeatempoisuus niin juonen kuin vitsienkin kohdalla sekä ylitsepääsemätön ärsyketulva, mitä on ilmeisesti odotettavissa uusimmassa Kätyrit-elokuvassa. Toy Story on elokuva, joka uskaltaa antaa katsojan hengittää ja tuntea hahmojen mukana heidän kokemuksiaan. Ja muistuttaa, että joskus kaikkein suurimmat seikkailut syntyvät mielikuvituksesta.

Stanton, joka on ollut mukana ToyStoryssa sen alusta asti on varmasti jättänyt enemmän jälkeensä valkokankaalle kuin uskookaan. Vuonna 1995 hän oli noin kolmekymppinen käsikirjoittaja luomassa maailman ensimmäistä kokonaan tietokoneanimoitua pitkää elokuvaa. Kolme vuosikymmentä myöhemmin hän palaa saman elokuvasarjan pariin aivan erilaisesta elämäntilanteesta. Kolmen vuosikymmenen aikana sekä tekijä että maailma ovat ehtineet muuttua paljon. On vaikea uskoa, etteikö se näkyisi myös hänen tavassa kertoa tarinoita oman elämänkokemuksensa kautta. 30 vuoteen mahtuu luopumista, muutosta, ajan kulumista ja maailman muuttumista.

Ensimmäinen Toy Story kertoi mustasukkaisuudesta, ystävyydestä ja oman paikan löytämisestä. Se oli vauhdikas seikkailu, jonka keskiössä olivat lastenhuoneen lelut. Vuosien kuluessa sarjan teemat ovat kuitenkin kasvaneet tekijöidensä mukana. Toy Story 3 käsitteli luopumista ja aikuiseksi kasvamista, Toy Story 4 identiteettiä ja oman tarkoituksen etsimistä, ja Toy Story 5 nostaa keskiöön teknologian sekä sen, miten lapsuus on muuttunut. Muutos tuntuu luonnolliselta myös yhteiskunnan näkökulmasta. Vuonna 1995 internet oli vasta tekemässä tuloaan koteihin, älypuhelimia ei ollut olemassa ja lasten vapaa-aika kului pitkälti ulkona leikkien tai omassa huoneessa mielikuvitusleikkien parissa. Lelut olivat usein koko leikin keskipiste. Nykyään lapset kasvavat suoratoistopalveluiden, tekoälyn, sosiaalisen median ja älylaitteiden keskellä. Leikki ei ole kadonnut, mutta sen muodot ovat muuttuneet. Yhä useammin fyysinen leikki jakaa tilansa digitaalisten sovellusten kanssa. Juuri tästä syystä Toy Story 5 lähtökohta tuntuu osuvan aikaan. Elokuva ei väitä teknologian olevan vihollinen, vaan kysyy, mitä tapahtuu silloin, kun mielikuvitus joutuu kilpailemaan ruudun kanssa. Se on kysymys, jota tuskin olisi voitu kirjoittaa ensimmäiseen Toy Storyyn, mutta vuonna 2026 se tuntuu lähes väistämättömältä. Ehkä juuri Stantonin oma elämänkokemus näkyy siinä, ettei elokuva saarnaa. Sen sijaan se tarkastelee muutosta lempeästi ja ymmärtävästi. Samalla tavalla kuin Woody on vuosien aikana oppinut päästämään irti omista peloistaan, myös Toy Story -sarja on kasvanut tekijöidensä mukana. Se ei enää kerro vain leluista, vaan lapsuudesta – siitä, miten se muuttuu sukupolvesta toiseen, ja miten tärkeää on säilyttää tilaa mielikuvitukselle myös teknologian keskellä.

Ja nyt sitten jokainen voi kurkata sinne omaan ”aarre-laatikkoonsa” jonne on jemmannut ne suosikkilelunsa. Seuraavassa on listattu Toy Storyn mukana lasten elämään vaikuttaneita leluja valkokankaan ulkopuolella.
- 1995 Toy Story: perinteisiä mielikuvitusleluja. Internet oli vasta matkalla koteihin: dinosaurukset, legot, barbie-ja toimintahahmo nuket, kauko-ohjattavat autot
- 1999 Toy Story 2; lisenssituotteiden aikakausi: Pokemon-kortit, Tamagotchi, Furby
- 2010 Toy Story 3: digitaalinen viihde lelumaailman rinnalle: pehmolelut, Bakugan, Zhu Zhu Pets, Nintendo DS, Wii
- 2019 – Toy Story 4: yllätyspakkaukset ja keräilyhahmot: LOL Surprise!, Hatchimals, Squishyt, Nerf-tuotteet
- 2026 – Toy Story 5: lelut kilpailevat lasten huomiosta digitaalisten laitteiden kanssa. Lasten vapaa-aika jakaantuu yhä useammin fyysisten lelujen, videopelien ja tablettien kesken: LEGO-rakennussarjat, Squishmallows, Pokémon-kortit, Minecraft-aiheiset lelut, Interaktiiviset robotit
Tätä katsoessa voi pohtia, että paljonkin on muuttunut, mutta lapsuus on edelleen lapsuutta. Ja lapselle pitäisi antaa mahdollisuus leikkiä leluillaan niin kauan kuin hän haluaa. Tällä tädillä on jemmassa yli100 litraa leluja, joilla leikitään yhä lapsen / teinin iästä riippumatta. Ja olen päättänyt, että niin kauan kuin leluja kysytään niin kauan lelut saavat asua luonani. Tietokoneella, puhelimella, padilla ehtii aina pelailla yksinkin, mutta mielikuvitusmaailman jakaminen toisen kanssa fyysisillä leluilla on totaalisesti oma ihastuttava maailmansa, johon soisin kaikkien osallistuvan iästä ja sukupuolesta riippumatta. Parhaat lelut ovat ne, joita voi jakaa muiden kanssa ja joiden avulla voi keksiä omia tarinoita. Ja juuri siitä myös Toy Story on kertonut jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

| Kohti ääretöntä ja sen yli | |
|---|---|
| Oliko Toy Story 5 tarpeen. Kyllä – sillä elokuvalla oli jälleen kerran jotain uutta sanottavaa. Se ei välttämättä ole sarjan mullistavin osin, mutta sitäkin enemmän ajankohtainen ja ajatuksia herättävä. Toy Story muistuttaa yhdestä asiasta, joka ei ole muuttunut kolmeenkymmeneen vuoteen. Lapsi tarvitsee leikkiä. Mielikuvitus on edelleen maailman voimakkain leikkikalu. Leikki ei lopu, vaikka maailma muuttuu. Elokuva ei väitä, että teknologia olisi vihollinen. Se muistuttaa vain siitä, ettei mikään näyttö täysin korvaa hetkeä, jolloin pahvilaatikosta tulee avaruusalus tai vanhasta cowboy-nukesta maailman rohkein sankari. Leikki ei synny esineistä vaan mielikuvituksesta. Ehkä juuri siksi Toy Story tuntuu edelleen yhtä ajankohtaiselta kuin vuonna 1995. Se ei oikeastaan kerro leluista. Se kertoo siitä, miltä tuntuu kasvaa, muuttua ja pelätä jäävänsä tarpeettomaksi. Samalla se muistuttaa, että parhaat tarinat syntyvät edelleen yhdessä. Toy Story 5 ei ole sarjan äänekkäin tai vauhdikkain elokuva. Sen sijaan se on yksi sen lempeimmistä. Se uskaltaa pysähtyä aikana, jolloin lähes kaikki ympärillämme tuntuu vain kiihtyvän. Stanton onnistuu jälleen kerran puhuttelemaan niin lasta kuin aikuista, jotka kumpikin löytävät elokuvasta oman näkökulmansa. Ja juuri siksi siitä kannattaa jäädä keskustelemaan vielä kotimatkallakin. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
tom hanks, tim allen, joan cusack, great lee
Osastot: Animaatio, Draama, Kevyttä katseltavaa, KomediaHenkilöt: greta lee, joan cusack, tim allen, tom hanks