Outin Leffaopas

Vuonna 2006 takana on 40 vuotta enemmän tai vähemmän väkivaltaisia yhteenottoja Pohjois-Irlannin kahden vastakkaisen puolen välillä. Ja edessä olisi nyt yritys kestävästä rauhansopimuksesta. Sen onnistuminen on kiinni kahdesta miehestä: katolilaisia vihaavasta unionistien edustajasta Ian Paisleystä ja IRA:n poliittisen siiven edustajasta Martin McGuinnesista. Miehet ovat keskinäisiä verivihollisia, joten sopimusneuvoitteluista ei odoteta turhan helppoa. Haasteita tulee vastaan jo lähtökuopissa, kun miehet joutuvat jakamaan yhteisen autokyydin huonon sään vuoksi.

Ohjauksesta on vastannut Mr. Nick Hamm ja käsikirjoituksesta on vastannut Mr. Colin Bateman. Herrojen elokuvallisen CV:n perusteella en suuria odottanut leffalta. Mutta kun he olivat saaneet houkuteltua pääosiin näinkin vakuuttavat nimet (Timothy Spall ja Colm Meaney), niin pakkohan se oli nähdä. Toki myönnän myös tässä kohtaan, että Belfastilla on ja aina tulee olemaan erityinen paikka sydämessäni ja sekin vaikuttti elokuvan valintaan. Voisin katsoa leffan uudestaan vaikka heti huomenna pelkän aksentin vuoksi. Mielenkiintoiseksi elokuvan tekee myös ohjaajan ja käsikirjoittajan oma isänmaallisuus. Molemmat miehet ovat kotoisin Pohjois-Irlannissa, se miten heidän poliittinen kannanottonsa näkyy valkokankaalla, jääköön jokaisen katsojan päätettäväksi, mutta McGuinnes vaikuttaa olevan altavastaajan roolissa. Toisaalta tämä voi johtua roolijaosta, missä hänelle oli annettu Paisleytä enemmän vuorosanoja tai hieman kangertelevasta käsikirjoituksesta, jossa ei päästä kunnolla poliitisen jännitystarinan kerrontaan. Tämä on sääli, sillä herrat Paisley ja McGuinnes ovat varmasti olleet aikamoisia sanasieppoja ja politiikan tekijöitä. Näitä piirteitä elokuvan dialogissa ja juonen kerronnassa olisi katsellut mielellään enemmänkin.

Mutta kuten todettu leffa kannattaa katsastaa ainakin taitavien näyttelijäsuoritusten vuoksi. Mr. Timothy Spall tekee taatusti yhden parhaista rooleistaan Ian Paisleynä. Vaikka edelleen leimaankin hänen otsaana koomikon tarraa, niin hemmo jaksaa aina vaan yllättää minut. Ikävä kyllä Pohjois-Irlantiin sijoittuva draama on kuitenkin niin suppea tavoiteyleisöltään, että mies tuskin tulee keräämään eri elokuvaehdokkuuksia suorituksestaan. Hyvän roolin tekee myös Mr. Colm Meanykin, joka elokuvan moottoriturpana kantaa hiljaisiakin hetkiä rennosti eteenpäin. Vaikka elokuva onkin selvästi isänmaallisuuteen painottuva, niin toivon sen löytävän katsojansa myös Pohjois-Irlannin ulkopuolelta. Loppupeleissä elokuvassa on myös kyse kahden erilaisen miehen ystävystymisestä.

Pohjois-Irlannin historiallinen tilanne ei varmasti koskaan täysin aukea itselleni. Mutta sen ymmärrän, että välillä siinä väännettään kättä aidasta ja seipäästä. Sama näkyy myös elokuvassa, missä Paisley näkee McGuinnesin lähinnä terroristina ja murhaajana. Kun taas McGuinnes näkee Paisleyn miehenä, joka käyttää vaikutusvaltaansa väkivaltaan kannustamisessa. Kumpikin mies on tavallaan oikeassa, mutta matkan aikana he huomaavat myös ymmärtävänsä sitä vastapuolta pikkaisen paremmin. Ja jos tämän miesten välisen keskinäisen ymmärryksen lopputuloksena olisi rauha, niin kumpikin saa varmasti lokaa niskaansa omiltaan. Hammas hampaasta ja henki hengestä on lähes äidinmaidossa jätetty perinnöksi pohjoisirlantilaisille poliittisesta mielipiteestä riippumatta. Suomalaisena maassa on helppo olla, koska kumpikin osapuoli kokee meidän ymmärtävän heitä. Kaipaan Belfastiin, mutta en kaipaa 5 kilometrin päähän työpaikasta jämähtämistä, vain sen vuoksi, että bussi ei kulke mellakoiden takia pidemmälle. Toisaalta enpä ole ennen sitä enkä sen jälkeen joutunut soittamaan töihin ja kertomaan, että pääse, koska polttopullot lentelevät kadulla tai katu on suljettu molemmista päistä kotitekoisin barrikadein = palavin autoin.

Oikeassa elämässä Mr. Ian Richard Kyle Paisley (1926 – 2014) oli pohjoisirlantilainen poliitikko, protestantti pappi ja yksi perustajajäsen puolisotilaalliselle Ulster Protestant Volunteersille (UPV). Samalla hän oli myös Pohjois-Irlannin ensimmäinen ministeri vuosina 2007 – 2008. Tämä verbaalisesti lahjakas, poliittisesti intohimoinen ja erittäin anti-katolinen mies mies oli omistautunut asioiden ajamiseen viimeistä soluaan myöten. Tämä myös tuli erittäin hyvin esille miehen puheista ja teoista. Katolilainen Mr. James Martin Pacelli McGuinness (1950 – 2017) oli myös pohjoisirlantilainen poliitikko ja Sinn Féin -puolueen jäsen sekä entinen IRA:n kenttäkomentaja. 1970-luvulla hän istui vankilassa terrorismista, mutta se ei estänyt häntä nousemasta Pohjois-Irlannin apulaisministeriksi vuonna 2007. Miesten yllätykseksi he viihtyivät toistensa seurassa huolimatta keskinäisistä mielipide-eroistaan. Hyvä esimerkki tästä on se, että lehdistö nimesi heidät BBC:n koomikko parin mukaan Chuckle Brothers:ksi, sillä niin samanlainen huumorintaju herroilla loppujen lopuksi oli. Heidän poliittinen yhteistyönsä jäi ikävä kyllä lyhyeksi Pohjois-Irlannin hallinnossa, sillä Mr. Paisley jäi eläkkeelle vain 13 kuukauden pestin jälkeen.

Rauhaa Pohjois-Irlantiin oli yritetty saada aiemmin jo useita kertoja ja suomalaisittain niistä mielenkiintoisin oli niin sanottu Pitkänperjantainsopimus (tai Belfastin sopimus / Stormontin sopimus) vuonna 1998. Valtioneuvos Harri Holkeri toimi yhtenä pääneuvottelijana tuossa rauhansopimuksessa. Sopimus oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että se sai taakseen Sinn Feinin eli tasavaltalaisarmeijan IRA:n poliittisen siiven. Tosin juuri tämä oli myös syy siihen, että Mr. Paisley ryhmineen ei voinut mielestään osallistua näihin neuvotteluihin. Vuonna 2004 Mr. Paisley kuitenkin osoitti jonkinlaista myötämielisyyttä allekirjoittamatta toisen sopimuksen, mikä oli hyvin samanlainen Pitkäperjantain sopimuksen kanssa. Rauha oli ehkä sittenkin saamassa mahdollisuuden. Tosin nykypolitiikkaa seuratessa ja Brexitin aiheuttamia haasteita pohtiessa voi miettiä, että mitkä ovat sen mahdollisuudet nyt.

Ja nyt sitten kaikille fanaatikoille tiedoksi, että The Journey ei ole dokumentti vaan kuvitteellinen elokuva. Toki on myönnettävä, että joku korsihan sen kamelin selän katkaisee ja se on hyvinkin saattanut tapahtua tämän automatkan aikana. Mutta vain kyseiset herrat sen tiesivät ja veivät varmasti tiedon mukanaan hautoihinsa. Varma totuus tästä elokuvasta on vain se, että kyseiset miehet ystävystyivät ja pysyivät läheisinä kuolemaan asti.

Poliittista peliä

jossa mitataan toisen pokka. Ajatus automatkan seuraamisesta ja kahden herran turinoinnista ei välttämättä saa aikaan innostuksen värityksiä katsojissa. Suosittelen silti rainan näkemistä. Se on poliittista peliä, kulissien takana pyörimistä ja ajatusten ohjaamista tiettyyn suuntaan. Leffa olisi saanut olla jännittävämpi, mutta menee myös näin jakeluun asiallisella tavalla. Näyttelijät tekevät hyvää työtä ja vakuuttivat ainakin minut omista lähtökohdistaan. Ehkäpä kaikkien keskinäisten riitapukarien olisi hyvä käydä tämä leffa katsastamassa ja siinä samalla oppia tuntemaan jotain vastustajastaan. Itselleni leffa oli myös omlla tavallaan sentimaalinen paluu Belfastiin, jonka vuoksi voisin liputtaa sille sata miljoonaa pistettä. Mutta elokuvallisissa merkeissä joudun kuitenkin tyytymään vähempään.

Overall
Kokonaisarvosana.

Näyttelijät: Timothy Spall, Colm Meaney, Freddie Highmore, John Hurt, Toby Stephens, Ian Beattie, Catherine MmcCormack, Ian McElhinney, Barry Ward, Kristy Robinson

Kesto: 1 tunti 34 minuuttia