5-vuotias Saroo haluaa olla kuin isoveljensä Guddu ja tehdä yötöitä. Nukkumatti kuitenkin kutsuu ja sen jälkeen edessä onkin uusi tulevaisuus kaukana kotoa. Saroo joutuu eroon perheestään ja lopulta päätyy Australiaan Suen ja Johnin lapseksi. Aikuisena veren perintö alkaa kuitenkin polttelemaan ja Saroo lähtee etsimään kotiaan Google Earthin avulla.
Ohjaaja Mr. Garth Davis on onnistunut hyvin ensimmäisessä työssään. Vaikka tarina on taiteellisin vapauksin tosielämään perustuva Mr. Davis ei ole vajonnut työssään melankolian, tunteellisen pullamössön tai yleisön kosiskelun suuntaan vaikka ei tässä elokuvassa juuri kysymyksiä herättelekään vaan tarjoaa rautalanka-etenemis-mallia. Tämä omanlaisensa tunneköyhyys on kyllä oikeasti aika ihme, koska aikuista Saroota näyttelevä Mr. Dev Patel osaa kyllä tuijottaa valkokankaalta kostein silmin. Teos perustuu Mr. Saroo Brierleyn kirjaan A Long Way Home (2014). Harmittavasti elokuva jättää mainitsematta kuitenkin sen, että milloin Saroo lähti etsimään biologista perheettään. Ehkäpä kirja tekee sen, sillä on vaikea kuvitella satunnaisen puheenaiheen laukaisevan moista yritystä.
Pääosissa Saroon roolissa pyörivät tosiaan Dev Patel ja nuorta Saroota näyttelee Sunny Pawar, joka on ihan omaa luokkaansa. Kuten naputeltu Mr. Patel saa itsestään todellisen tunnekirjon irti omien juurien etsimisessä. Ja on todella kumma, jos elokuva ei herättele muistoja toisesta Mr. Patelin menestyselokuvasta Slumdog Millionaire (2009). Siinäkin lapsinäyttelijät Azharuddin Ismail ja Rubina Ali pääsivät otsikoihin todellisena lahjakkuuksina kuten Mr. Sunny Pawar tässäkin rainassa. Elokuvan menestys ei kuitenkaan ole samalla lailla valunut lapsinäyttelijöiden suuntaan kuin olisi toivonut. Joka tapauksessa ohjaaja Mr. Davis on ollut onnekas saadessaan nämä kaksi herraa näyttelemään elokuvaansa. Tarinat ryysyistä rikkauksiin, onni osuu kohdalle kerran elämässä ja niin edelleen ovat yleensä juuri niin kiinnostavia kuin heitä esittävät ihmiset. Erityisesti Mr. Sunny Pawar tekee hyvää pohjatyötä tämän kiinnostuksen herättämisessä.
Vaikka Saroolla olikin sitten onnellinen loppu, niin leffa kyllä herättelee kovalla kädellä Intian (ja varmasti monien muidenkin maiden) katulasten kurjaan kohtaloon. Jos olisi enemmän rahaa ja taitoa, niin korjaisin tilannetta, mutta nyt sitä pitää tehdä yksittäisten kummilasten kautta ( ja sellaisen hankintaa myös suosittelen kaikille, vaihtoehtoja on useita mistä valita, mm. world.vision / plan / suomen lähetysseura / fida / sos-lapsikylä / tmv. – suosittelen). Ohjaaja Mr. Davis ei tätä näkymää kaunistele, mutta jättää ne graavimmat esimerkit näyttämä. Katsojalle kyllä tulee selväksi, mitä lapsille tehdään.
Oikeassa elämässä Saroo sai syntymässä nimen Sheru (leijona) Munshi Khan ja eli lapsuuttaan Khandwan lähiössä Ganesh Tilaissa. Lapsuus oli tunteellisesti rikasta, mutta taloudellisesti ankeaa. Saroo kerjäsi yhdessä veljiensä Guddun ja Kallun kanssa rautatieasemilla. Eräänä iltana Saroo halusi päästä veljensä mukaan ja päätyi nukkumaan onnensa ohi lukitussa junavaunussa. Juna pysähtyi seuraavan kerran Kalkutassa 1500 kilometrin päässä hänen kotoaan. Luvassa oli Intian katulapsielämään perehtymistä, mikä ei näyttänyt sitä kaunista puolta nuorelle pojalle. Saroon äiti Kamla Munshi ei kuitenkaan luovuttanut poikansa etsimistä. Mutta siitä huolimatta 25 vuotta kestäneen etsinnän jälkeen tapaamisen on täytynyt olla vakuuttava.
| Kotia kohti |    |
|---|---|
| äkillisestä päähänpistosta johtuen, tai näin ainakin voi elokuvan perusteella ajatella. Lion kertoo koskettavasti Saroonin tarinan Ganesh Tilaista Australiaan ja takaisin biologisen äitinsä luokse. Ohjaaja Mr. Davis on onnistunut välttämään suurimmat tunnesyöppöjen sudenkuopat, mutta silti tehnyt koskettavan elokuvan jossa nuori mies ei etsi identieettiään vaan toista kotiaan. Elokuvan helmi on nuorta Saroota näyttelevä Sunny Pawar, jolle soisin hyvän tulevaisuuden. Leffa ottaa onnellisen tarinan lisäksi kantaa myös Intian katulapsien kohtaloon, joiden asema jäi ainakin tätä katsojaa vaivaamaan. Samalla se myös näyttää, että maailma on tosi suuri, mutta samaan aikaan myös tosi pieni. Suosittelen leffaa kaikille onnellisista lopuista pitäville perheen yhdistämisprojektien ystäville. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Näyttelijät: Dev Patel, Rooney Mara, David Wenham, Nicole Kidman, Sunny Pawar, Abhishek Bharate, Nawazuddin Siddiqui, Priyanka Bose, Tannishtha Chatterjee, Deepti Naval, Divian Ladwa, Sachin Joab, Pallavi Sharda, Arka Das
Osastot: Draama, Kevyttä katseltavaa, LeffatHenkilöt: david wenham, dev patel, nicole kidman, sunny pawar