Lähes 60-vuotias puuseppänä toiminut Daniel Blake on toipumassa sydänkohtauksesta. Tähän asti hän on saanut nauttia sairauspäivärahasta, mutta nyt terveydenhuollon ammattilaisen arvioimana tämä etuus loppuu huolimatta siitä, että miehen lääkäri ei pidä Danielin paluuta töihin vielä mahdollisena. Edessä onkin uuden lausunnon saaminen aiheesta, mikä osoittautuu mahdottomaksi, sillä lupaa lausunnon hakemiseen ei tahdo saada. Kaiken tämän pomputtamisen keskellä Daniel tutustuu Katieen ja hänen kahteen lapseensa Dylaniin ja Daisyyn, jotka myös kamppailevat olemassaolon oikeudesta ja tämä epäsovinnainen nelikko muodostaa itselleen sisäisen turvaverkon, koska heillä ole mitään muutakaan vaihtoehtoa.
Ohjaaja Mr. Ken Loach jatkaa edelleen yhteiskunnallisten aiheidensa parissa. I, Daniel Blake ei ole tästä millään asteella poikkeus vaan esittää hyvin ohjaajan hallitsevan oman tyylinsä. Ja hyvä niin, sillä muutama vuosi sitten mies kertoi tuolloisen elokuvansa Jimmy’s Hall olevan hänen viimeisensä. Ehkä Mr. Loachin taiteelliselle ilmaisun tarpeelle on käynyt samoin kuin Mr. Clint Eastwoodille ohjauspallilla. Siitä rakkaasta lapsesta ei vain osaa päästää irti (katsojien iloksi ja ihastukseksi, sekä tietenkin nessupakettien kulutuksen turvaamiseksi). Joten ainakin toistaiseksi uskallan olla varovaisen toiveikas Mr. Ken Loachin suhteen ja jäädä odottamaan lisää uusia koskettavia ja arkea ravistelevia elokuvia, jotka ottavat kantaa ihmisten yksisilmäisyyteen, sietokyvyn puutteeseen ja paranoidisuuteen. Tämä siitäkin huolimatta, että ohjaaja on lähes kunnioitettavassa 80-vuoden iässä. Mr. Loachin elokuville on kuitenkin paikkansa tässä yhteiskunnassa kaiken elokuvallisen kaunistelun ja toiminnallisuuden keskellä. Ohjaajalla on taito tuoda valkokankaalle puhuttelevia esityksiä, joissa esitetään asiat sellaisina kuin ne ovat altavastaajien näkökulmasta. Ehkä Mr. Loach on syntymä-empaattinen tai sitten lähes 50 vuotta filmiteollisuuden parissa ovat hioneet hänen taitonsa tässä huippuun.
Valkokankaalla nähty venäläinen ruletti byrokatian kanssa ei ole kaunista katsottavaa, mutta olisi tarpeen varmasti jokaisella päättäjälle niin tässä maassa kuin muuallakin, joilla on kauniita harhakuvia kikystä, pateista tai muista mielenkiintoisista työllisyyteen liittyvistä lyhenteistä. Hyvällä palkalla ja rahaa tilillä on helppo hymyillä ja unohtaa se todellinen arki poliittisesta suuntauksesta riippumatta. I, Daniel Blake kuvaa hyvinvointiyhteiskunnan ulkopuolelle tipahtamista ja siinä elämistä. Siinä ei paljon työnhakukurssit naurata, tietoteknisen taidon opettelu innosta ja lukemattomien hakemusten tekeminen innosta, kun vastauksensa on kuitenkin ei-oota tai hakemusten hylkäämistä. Taitava lakimies ehkä onnistuisi löytämään yhteiskunnan asettamien porsaanreikien täyttökeinot, mutta kenelläkään apua tarvitsella ei kyllä ole rahaa sellaiseen etuuteen.
Koskettava yhteiskunnallinen draama | |
---|---|
jolla ei oikeasti ole onnellista loppua. Mutta joka tästä huolimatta jättää Danielin ystäviensä kanssa pitkäksi aikaa katsojien mieleen. I, Daniel Blake on varmasti yksi ohjaajan Mr. Ken Loachin parhaista elokuvista, ikinä. Elokuva on syyllä voittanut Cannesissa Palme d’Orin. Nessuja on syytä varata mukaan, sillä loppua kohden silmäkulmat alkavat kostumaan ja itku pyrkimään väkisten esiin. I, Daniel Blake ei ole mikään hyvän mielen elokuva, mutta se on äärettömän hyvä ja koskettava elokuva. Samalla se on brutaali kuvaus tästä yhteiskunnasta, missä heikommassa asemassa oleva ihminen on vain numero näytössä, jolle ei ole tarjota muuta kuin byrokratian rattaiden voitelua. Leffa jättää pitkäksi aikaa surullisen tunteen yhteiskunnan nykytilasta ja byrokratian uhreista. Been there – done that, voin sanoa omalla kohdallani ja todeta, että ihan samoilla linjoilla mennään Suomessakin kuin Englannissa Danielin kohdalla. Suosittelen elokuvaa kaikille, jotka haluavat nauttia elämän makuista draamaa, jossa ei ole oikotietä onneen eikä edes välttämättä pääsyä sinne. |
Overall | |
---|---|
Kokonaisarvosana. |
Näyttelijät: Dave Johns, Hayley Squires, Dylan McKiernan, Briana Shann, Mick Laffey, Harriet Ghost, Helen Dixon, Bryn Jones, Laura Jane Barnes-Martin, Kema Sikazwe
Osastot: Draama, LeffatHenkilöt: dave johns, hayley squires