Ohjaaja Mr. Stig Björkman on tehnyt mielenkiintoisen dokumentin ruotsalaisesta näyttelijättärestä Ingrid Bergmanista (1915 – 1982). Elokuvalla tahdotaan osoittaa kunnioitusta näyttelijälle, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Dokumentin kannalta on myös luonnollista, että sillä on ruotsalainen ohjaaja Mr. Björkman ja kertojana / Ingrid Bergmanin äänenä toimii ruotsalainen näyttelijätär Ms. Alicia Vikander. Dokumentti ei olisi ollut mahdollista ilman Ms. Isabella Rossellinia, joka ehdotti ohjaajalle elokuvan tekemistä äidistään keväällä 2011. Nyt jokainen katsoja saa kuitenkin itse päättää, missä määrin valkokankaalla nähdään todellinen Ms. Ingrid Bergman, sillä tarinaa kerrotaan kuvien, päiväkirjojen, kirjeiden, kotielokuvien ja haastattelujen avulla. Ohjaaja itse piti dokumentin tekoa haasteellisena, mutta tunnusti myös samalla arvostuksen näyttelijää kohtaan kasvaneen huimasti tämän prosessin aikana.
https://www.youtube.com/watch?v=TEh5Nh4a9WE
I don’t think anyone has the right to intrude in your life, but they do. I would like people to separate the actress and the woman. – Ingrid Bergman
Näyttelijätaitojen lisäksi daamin itsepäisyyttä saadaan kiittää hänen tunnettavuudestaan daamin ottaessa yhteen tuottaja David O. Selznickin kanssa. Ilman itsetietämystä ja omista piirteistään pitämistä Mr. Bergamin olisi joutunut luopumaan luonnollisista piirteistään ja tulla tunnetuksi yhtenä nypittynä vetyperoksidiblondina muiden joukossa. Valkokankaille syntyi tämän itsepäisyyden myötä ”luonnollinen tyyli” ja Mr.Bergamia kutsuttiinkin uransa alkuaikoina myös ”saippuanraikkaaksi Garboksi”.
Be yourself. The world worships the original.– Ingrid Bergman
Elokuvallisesti 1940-luku oli menestyksekkäintä Ms. Bergamille ennen hänen toista elokuvallista tulemistaan 1950-luvun lopulla. Lähes kaikki elokuvista pitävät löytävät seuraavasta listasta jonkun leffan, jonka tuntevat. Elleivät peräti useampaa. Tässä dokumentissä nämä jäävät kuitenkin vähemmistöön, vaikka osa niistä saa oman valkokangasaikansa – onneksi.
- Casablanca (1942)
- For Whom the Bell Tolls – Kenelle kellot soivat (1943)
- Gaslight – Kaasuvalo (1944)
- Spellbound – Noiduttu (1945)
- Notorious – Kohtalon avain (1946)
- Joan of Arc – Orleansin neitsyt (1948)
- Under Capricorn – Kauriin merkeissä (1949)
- Anastasia (1956)
- Murder on the Orient Express – Idän pikajunan arvoitus (1974)
I made so many films which were more important, but the only one people ever want to talk about is that one with Bogart. -Ingrid Bergman
Ohjaaja on mielestäni onnistunut tavoitteessaan saada aikaiseksi tietoa lisäävä ja viihdytysarvoa tarjoava dokumentti. Elokuva toki lisää omalta osaltaan tähtikulttia, mutta samaan aikaan se tarjoaa herkkiä ja intiimejä paljastuksia näyttelijättären elämästä. Tämä voi häiritä joitakin cinefiilisen sydämen omistavia ihmisiä, jotka ehkä toivoivat dokumentin esittävän enemmän Ms. Bergmanin metodeja näyttelemisessä varsinkin kun daami pääsi työskentelemään hyvin erilaisten ohjaajien (kuten George Cukor, Alfred Hitchcock, Roberto Rossellini, Jean Renoir) kanssa. Sen sijaan valkokankaalla nähdään nyt perheenäiti ja vaimo, jonka prioriteetit olivat usein hollywoodlandian ulkopuolella. Ja näistä prioriteeteistä huomataan myös, että Ms. Bergman oli huomattavasti aikaansa edellä omassa käytöksessään. Daamin toiminta täytti varmasti aikanaan keltaisen lehdistön sivuja enemmän kuin tarpeeksi, mutta nainen piti päänsä ja oman vapautensa. Tosin se ei tarkoittanut aikaa perheen kanssa vaan aikaa näyttelemisen kanssa teatterin lavalla tai valkokankaalla,mikä voi tietenkin olla vastakkaista sille mitä monet muut näyttelijästä oikein ajattelivat.
What interests me is to be free. – Ingrid Bergman
| Ingrid Bergmanin rehellinen muotokuva |   |
|---|---|
| Tai ainakin yritystä sinne suuntaan. Dokumentti tarjoaa joka tapauksessa mielenkiintoisen mahdollisuuden kurkata kulissien taakse ja todeta tähtikultissa olevien ihmisten olevan yleensä ihan tavallisia ihmisiä. Tästä huolimatta kaipasin cinefiiliseen ajatteluuni enemmän tätä näyttelelmiseen liittyvää osuutta ja sen syvällisyyden avaamista varsinkin kun nainen tuntui pitävän sitä lähes ykkösprioriteettinaan. Suosittelen dokumenttia kaikille Ms. Bergmanin ja kotielokuvien ystäville, dokumentti on pitkä, mutta antoisa ja nappaa hyvin katsojan mukaansa. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Olen tallentanut kaiken, jotta voin palata muistoihin. – Ingrid Bergman.
Osastot: Dokumentti, Leffat