Chappie (Sharlto Copley) tulee kidnapatuksi syntymänsä aikoihin. Uusi perhe on outo ja häiriintynyt. Mutta lahjakas Chappie ei itsekään ole sieltä normaalista päästä, sillä hän on robotti. Uuteen elämään totuttelemisessä häntä auttaa hänen äitinsä (¥o-landi Vi$$er) ja isänsä (Ninja Vi$$er) sekä perhetuttu Yankie (Jose Pablo Cantillo), joiden tarkoituksena on tehdä Chappiesta ”indestructible robot gangster #1”. Tätä ajatusta vastaan on luonnollisesti Chappien luoja Deon (Dev Patel), jolla on omat yhteenottonsa työkaverinsa Vincentin (Hugh Jackman) kanssa, joka kokee Chappien edustavan suurta uhkaa hänen luomalleen Moose-robotilleen.
Chappie sekoittaa jollakin oudolla tavalla Bicentennial Man ja Pacific Rim -elokuvien robottiluomuksia keskenään viimeistään kahden peltikasan (anteeksi Chappien ja Moosen) yhteenotossa. Gansta-perheen uskottavuuden esittämisessä kiitos on suunnattava Die Antwoord-ryhmän jäsenille. Huhupuheiden mukaan kaksikon asenne / käyttäytyminen elokuvan teon aikana oli aika syvältä, mutta ehkä se sopi tuomaan heidän esittämiin rooleihinsa juuri sitä särmää, mitä siihen tarvittiin. Tämän lisäksi elokuvan inhimillisyydestä on kiitettävä Mr. Sharlto Copleytä, joka tekee Chappien roolissa erinomaisen CG-roolisuorituksen. Onkin todettava, että Mr. Andy Serkis on saanut kovatasoisen kisaajan CG-rooleihin Mr. Copleystä. Klonkun ensi-esiintymisen jälkeen en ole valkokankaalla nähnyt mitään yhtä kaunista syntymää ja maailmaan opettelua kuin mit Chappie nyt esitti.
Ohjaaja ja käsikirjoituksessa avustanut Mr. Neill Blomkamp voi olla tunnetumpi hieman toisenlaisista elokuvista. Mutta yhtä kaikki ne tuntuvat sijoittuvat Johannesburgiin (District 9, Elysium). Ohjaaja uskaltaa erottua joukosta erilaisilla ja jopa uskottavilla sci-teemoilla, joissa mennään pienoisen todellisen olemassaolon mahdollisuuden rajoissa. Tällä kertaa aiheena on vain robotin tietoiseksi ja tuntevaksi tekeminen. Rikkinäisestä poliisidroidista tulee kokeellinen yksilö, joka alkaa elää omaa elämäänsä. Kaikille Chappielle sydämensä menettäneille ohjaaja antaakin toivoa, sillä hänellä on mielessään parikin hyvää jatko-ideaa seuraaviin elokuviin. Tämä on poikkeuksellista Mr. Blomkampin elokuville, jotka yleensä loppuvat kertarysäyksellä johonkin elämää suuresti muuttavaan tapahtumaan. Toki tämä on myös nähtävissä Chappiessa, mutta jatkoakin olisi tällä kertaa kiva nähdä. Elokuva on muutenkin ohjaajan tyylille uskollinen. Edeltävien elokuvien tavoin myös Chappien päähahmo käy läpi henkisen ja eräänlaisen fyysisen muutoksenkin matkalla kohti lopputekstejä.
Ohjaaja itse ei pidä Chappien keskeisenä teemana tekoälyn merkitystä, vaikka tämän pohdinnalta ei voi välttyä. Mr. Blomkampin mukaan kyse on enemmänkin elämän kauneudesta ja viattomuudesta, jota saamme tarkkailla Chappien kehittymisen kautta. Ja tämä kehitys todellakin osoittaa hyvin, miten ympäristö muokkaa siinä asuvia ihmisiä ja robotteja toimimaan kyseenalaistamatta läheisen ihmisen parhaaksi.
| Tekoälyn voimaa |   |
|---|---|
| Chappie on mielenkiintoinen elokuva tekoälystä, elämän oppimisesta ja moraalisista arvoista. Se tarjoaa toki perinteiseen tapaan räiskettä ja päiskettä kahden kilpailevan insinöörin ja heidän luomuksiensa välillä. Juoni ei ole liian suurilla ajatuksilla pilattu ja ohjaaja haluaakin selvästi näyttää yhden robotin kasvutarinan peltikasasta inhimilliseksi olennoksi pakollisten rähinöiden kanssa. Visuaalisesti Chappie on uskottava ja elettävää arkea lähellä. Tämä tekeekin ohjaajan Mr. Blomkampin elokuvista mielenkiintoisia. Vaikka Chappie omalla tavallaan toistaa ohjaajan District 9 -elokuvaa on se katsomisen arvoinen. Itse yllätyin erittäin myönteisesti siitäkin huolimatta, että loppu oli osin jo hyvin ennalta arvattavissa. Ihastuttavaa oli kuitenkin se, että kaikki ei sujunutkaan ihan niin kuin kuvittelin. Suosittelen leffaa kaikkien robotti-elokuvien ystäville. Chappie ei ehkä ole sieltä parhaimmasta päästä, mutta robottina hän on taatusti sieltä ihastuttavammasta joukosta. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Osastot: Draama, Sci-fi, Toiminta/äksönpläjäys
Henkilöt: dev patel, hugh jackman, sharlto copley