Outin Leffaopas

Uusin Dracula-elokuva kertoo Transylvanian prinssistä Vlad III Tepesistä (Luke Evans), jonka rauhallista hallitsemisaikaa uhkaa sulttaani Mehmed II (Dominic Cooper). Mehmed vaatii Vladilta 1000 sotilasta, mukaan lukien Vladin poikaa Ingerasia (Art Parkinson) osaksi omaa armeijaansa. Pelastaakseen poikansa, vaimonsa Mirenan (Sarah Gadon) ja valtakuntansa Vlad ryhtyy epätoivoisiintekoihin ja matkustaa vanhan vuorilla asuvan hirviön (Charles Dance) luokse. Vastalahjana muiden pelastuksesta hirviö vaatii Vladia tekemään faustilaisen kaupan. Draculan tarina on valmis syntymään.

Dracula-nimi liitetään voimakkaasti irlantilaiseen Mr. Bram Stokeriin (1847 – 1912). Miehen kirjoittama romani verenhimoisesta vampyyristä näki päivänvalon vuonna 1897. Mr. Stoker sai ilmeisesti innoituksensa Draculaan Valakian ruhtinaasta Vlad III Draculista (1431 – 1476/77), joka tuli myös tunnetuksi lempinimillään (Vlad) Drăculea tai (Vlad) Dracula. Romanialaisessa tarustossa Vlad III:sta pidetään kansansa suojelijana Ottomaaneja vastaan.

Dracula Untold -elokuvan Draculaksi muuttuvaksi Vlad III Tepesillä on Bram Stokerin kuvaamat voimat. Stokerin kirjoittama Dracula pystyy muuttumaan muun muassa lepakoksi (check), liikkumaan ihmissilmää nopeammin (check), painovoimaa uhaten (check) ja päiväsaikaa (check), joskin hieman heikompana kuin yöaikaan. Vaikka tekijänoikeuksien vuoksi Stokerin Draculaa ei tarvitsisi seurata sanatarkasti on kiva huomata, että se antaa edelleen elokuvalle virikkeitä.

Rytinää ja hytinää alkutarinan parissa

Dracula Untold käy nopeasti suoraan asiaan ja vie kreivi Vladin tekemään sopimusta paholaisen kanssa. Tästä ei luonnollisesti seuraa hyvää niin itselleen kuin hänen vihollisillekkaan. Elokuva ei syvällisellä juonella brassailla, mutta selittää sitäkin tarkemmin miksi Dracula joutui tekemään valitsemansa lopullisen ratkaisun. Eikä siinä hänen viimeisessä tahdossaan ikävä kyllä oikeasti kunnioiteta hänen toiveitaan. Mutta asiaan. Visuaalisesti leffa on sinisen synkistelevä, mikä varmasti sopii teemaan ja erikoistehoisteista vastannaille ihmisille voi lähettää kauniin kiitos-kortit: lepakkojen hallinta todellakin vakuutti. Vaikka elokuvassa veri lentää, miekka sauhuaa ja valkokankaalta kuuluu petoisia ääniä se ei ole sieltä synkimmästä päästä. Naurahduksia leffa ei toki tarjoa, vaan sitäkin enemmän väkivaltaviihdettä. Suosittelenkin elokuvaa kaikille Draculasta kiinnostuneille, jotka oivat oikeasti kiinnostuneita siitä alkuperästä sekä suurien lepakkomäärien hallitsemisesta.

Overall
Kokonaisarvosana.

Dracula Untold -elokuva ei ole ensimmäinen, eikä taatusti tule myöskään viimeinen Draculasta tehty elokuva. Vampyyri-aihe on niin mielenkiintoinen elokuvastudioiden mielestä, että siitä tehtyihin sovituksiin mahtuu kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Seuraavassa on omia suosikkejani – lähinnä Draculan näkökulmasta katsottuna. Hahmo on säväyttänyt näissä elokuvissa toivotulla tavalla. Listan ulkopuolelle jää varmasti paljon hyviä elokuvia, mutta myös mielenkiintoisia sovituksia kuten animaatio Hotel Transsylvania (hih, hih…)

Merkittäväksi historialliseksi rajapyykiksi Draculan esittämisessä pitää nostaa mykkäelokuva Nosferatu, eine Symphonie des Grauens -elokuva (1922). Se on luvaton sovitus Bram Stokerin Draculasta ja siten valkokankaalla on nähtävissä sama tarina eri nimin. Vampyyristä on tullut Nosferatu ja kreivi Draculasta kreivi Orlok (Max Schreck). Aikoinaan Mr. Stokerin perikunta vaati kaikkia elokuvan kopioita hävitettäväksi, mutta onneksi jälkipolville jäi yksi kappale, joka omalta osaltaan vaikutti elokuvan klassikkoarvoon. Sen pääosassa saksalainen Mr. Max Schreck (1879 – 1936) teki vakuuttavaa työtä yleisön säikyttelyssä. Draculan vaikuttavuuden lisäksi elokuva on merkittävä sen vuoksi, että se on ensimmäinen säilynyt Dracula-elokuva.

Dracula – vanha vampyyri-elokuvassa (1931) ikumuistoinen on myös Mr. Bela Lugosin (1882 – 1956) tulkinta. Ja tämä naamataulu lienee yksi niistä ensimmäisinä mieleen pomppaavista, kun kyseistä hahmoa pyydetään muistamaan. Se voi johtua virallisen trendin aloittamisesta tai sitten vain Mr. Lugosin ainutlaatuisesta tulkinnasta. Oma osuutensa voi tietenkin olla myös sillä, että Mr. Lugosi oli kotoisin Draculan alkumailta Transsylvaniasta. Elokuva oli niin vakuuttava, että Mr. Lugosi ei päässyt sen vaikutuksesta eroon vaan joutui totemaan: ”I am definitely typed, doomed to be an exponent of evil.” – ”I am Dracula”.

(Horror of) Dracula (1958) esittelee varmasti kaikista viettelevimmän Draculan ikinä Mr. Christopher Leen (1922 – ) tulkitsemana. Draculan roolin lisäksi nuoremmat katsojat muistavat miehen varmasti Saurmanin roolista TSH-trilogiasta. Siinä missä ensimmäinen Dracula (1931) onnistui aiheuttamaan katsojassa kylmänväristyksiä vuoden 1958 versio esitteli lähinnä Draculan naisongelmia. Elokuva tai Dracula itse ei mässäillyt verellä, mutta leffa on siitä huolimatta kiitettävän kauhea. Tämän elokuvan lisäksi Mr. Lee piti Draculan viittaa harteillaan uudestaan vielä seitsemän kertaa.

Vuoden 1922 Nosferatu-elokuva sai arvoistaan jatkoa elokuvasta Nosferatu: Phantom der Nacht – Nosferatu – yön valtias (1979). Toisin kuin edeltäjänsä se perustuu laillisin oikeuksien Bram Stokerin Draculaa, mutta käyttää innoittajansa tekemiä linjauksia. Draculan tuntema tuska välittyy hyvin sen tulkitsijan Mr. Klaus Kinskin (1926 – 1991) taidokkaasti esityksestä. Kinskin Dracula on yllättävän realistinen ja romaanissa esiintyvää rakkaudenkaipuuta enemmän tämä sovitus painottaa Draculan pohjatonta verenhimoa.

Bram Stoker’s Dracula (1992) ja sen nimihahmossa ollut Mr. Gary Oldman (1958 – ) on varmasti kaikista uskollisin elokuva alkuperäiselle kirjalle. Mr. Oldmanin Dracula on varmasti kaikkea sitä, mitä kirja antaa ymmärtää. Dracula rellestää verellä, on arvaamaton, pelottava ja erittäin kuolettava. Omalla kohdallani ensi kosketukseni Dracula-elokuviin tuli tämän leffan myötä, mutta tosin vasta monta vuotta sen ilmestymisen jälkeen

Ja nyt Mr. Evans on ansainnut paikkansa edellä mainittujen herrojen parissa Draculan esittämisessä. Eikä hänen muodonmuutoksensa ole myöskään siitä pahemmasta päästä.