Joy on tosielämään perustuva tarina toimeen tulon rajalla kamppailevasta amerikkalaisesta keksijästä Joy Manganosta (1956 – ), joka vie perheensä ryysyistä rikkauksiin keksintöjensä ja niiden myymisen kautta. Alku on toki hankalaa perinteiseen malliin, mutta lopussa seisoo se kiitos ja täysi kukkaro.
Valkokankaalla kahden lapsen yksinhuoltaja Joy yrittää selvitä elämässä eteenpäin. Hänen asuntonsa kellarissa asuu ex-mies Tony, jonne Joyn isä Rudy tekee seuraa aina naistensa välillä. Yläkerrassa puolestaan asuu hermoheikko äiti Carrie ja Joytä tukeva isoäiti Mimi. Tukea tulee myös parhaalta ystävältä Jackielta. Onneksi Rudy kiinnostuu Trudystä, josta tulee myös Joyn toiminnan rahoittaja. Sillä rahaa ja tukea tämä nainen todellakin tarvitsee uuden moppinsa tekemiseen ja myymiseen televisiokanavalla Neil Walkerin ohjauksessa.
Rainan on käsikirjoittanut ja ohjannut Mr. David O. Russell. Se varmasti perustuu jonkinlaiseen tosipohjaan taiteellisin vapauksin. Mutta uskoisin silti tarinan kekseliäästä yh-äidistä omaavan enemmän totta kuin tarua. Tai ainakin siltä osin, mitä tulee ohjaajaa innostaneisiin sinnikkäisiin naisiin. Mutta olipa niin tai näin, niin ohjaaja tuntuu pitävän kiinni luottonäyttelijöistään elokuvasta toiseen. Tässäkin rainassa valkokankaalla nähdään Ms. Jennifer Lawrence ja Mr. Bradley Cooper. Heidän keskinäinen kommunikaationsa on toki vähäisempää kuin Silver Linings Playbook (2012) rainassa, mutta silti olemassa oleva.
Ohjaajan kolme aiempaa elokuvaa: The Fighter (2010), Silver Linings Playbook (2012) ja American Hustle (2013) ovat palvelleet ohaajaa hyvin. Hän sai niistä kaikista parhaan ohjaajan Oscar-ehdokkuuden. Samoin niissä olleet näyttelijät keräsivät elokuvalliseen CV:nsä erilaisia ehdokkuuksia. Tällä kertaa kaikki on kuitenkin lähes toisin. Ainoa Oscar-ehdokkuus Joy-elokuvasta on tullut Ms. Lawrencelle parhaasta naispääosasta. Se ei kuitenkaan tee leffasta Mr. Russellin mallista poikkeavaa, vaan raina on täynnä keskiluokkaista ahdistusta pilke silmäkulmassa. Ohjaajan leffoissa vaikutellaan tavoiteltavan sitä onnellista loppua ja jälleen kerran se myös saavutetaan.
| Positiivinen yllättäjä |   |
|---|---|
| joka jättää hyvän loppuolon, vaikka moppia en ostaisikaan. Elokuva leikittelee fiktion ja faktan välillä tavalla, joka vie sitä hyvin eteenpäin. Se ei ole ihan ennalta arvattava alusta loppuun, vaikka vetääkin mutkia suoraksi kovaan tahtiin. Siihen olisi mahtunut enemmänkin syvällisyyttä, mutta en kyllä myöskään osaa sanoa, mitä siitä olisi pitänyt sen puolesta karsia pois kovalla kädellä. Leffa etenee suhteellisen tasapaksusti alusta loppuun hyvien näyttelijäsuoritusten tahdittamana, mutta hyvästä fiiliksestä huolimatta jättää minut kaipaamaan jotain lisää. Suosittelen leffaa kaikille ohjaajan Mr. David O. Russellin elokuvien ystäville. Joy sopii siihen joukkoon erinomaisesti. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Näyttelijät: Jennifer Lawrence, Robert De Niro, Bradley Cooper, Édgar Ramírez, Dascha Polanco, Isabella Rossellini, Diane Ladd, Virginia Madsen, Elisabeth Röhm
Osastot: Kevyttä katseltavaa, LeffatHenkilöt: bradley cooper, édgar ramírez, jennifer lawrence, robert de niro