Outin Leffaopas

Kotimaisen elokuvan parhaimmisto on jälleen kerran palkittu. Viime vuonna ensi-iltansa elokuvateattereissa sai 39 kotimaista elokuvaa. Näistä 17 oli enemmän tai vähemmän mielenkiintoisia dokumentteja. Jussi-ehdokkuuksia keräsi 19 eri elokuvaa 16:ssa eri palkintokategoriassa. Eli listan ulkopuolelle jäi noin 20 elokuvaa. Näistä erityisesti ihmettelen lastenelokuvien poissaoloa. Onneli, Anneli ja salaperäinen muuakalainen oli katsottu ja tykätty, mutta kehua ja kunniaa ei vaan kotimaassa saa (onneksi sitä tulee edes ulkomailla). Jollakin näistä oli kuitenkin mahdollisuus nousta Jussi-juhlintaan yleisön valinnan kautta. Vuoden katsotuin elokuva oli Tuntematon sotilas, eikä se vielä ole saavuttanut kyllääntymisastettaan, vaan pyörii sinnikkäästi elokuvateattereissa. Kävijämäärät eivät kuitenkaan ratkaisseet, vaan eniten Jussi-ehdokkuuksia keräsi Ikitie-elokuva. Ennen illan gaalaa ajattelin palkintojen rohmuamisesta tulevan näiden kahden välinen kisa, enkä siinä veikkauksessa mennyt paljon pieleen.

Näiden lisäksi ehdokkuuksia saivat Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset , Tokasikajuttu, Wendy and the Refugee Neverland, Hobbyhorse Revolution, Yösyöttö, Hyvä postimies, Pohjolan enkeli, Katto, Penelope, Salaviinan polttajat ja Saatanan kanit.

Viime vuoden parhaan elokuvan Jussi-patsasta tavoittelivat elokuvat: Armomurhaaja; Ikitie; Joulumaa; Miami; Toivon tuolla puolen ja Tuntematon sotilas. Näistä elokuvissa on tullut katsastettua vain elokuvat Joulumaa ja Toivon tuolla puolen, joten oli vaikea sanoa muuta kuin onnea ja menestystä kaikille kisaajille. Eräänlaisena ihmeenä pidin kuitenkin sitä, jos joku muu kuin Tuntematon sotilas tai Ikitie voittaisi patsaan. Tuntematon on ollut vuoden katsotuin kotimainen elokuva, eikä loppua sille vielä näy. Mutta onhan se jo ennenkin nähty, että yleisön mielipide on harvoin yhteneväinen kriittisen raadin kanssa. Vuoden parhaana elokuvana palkittiin Ikitie. No, tämä ei todellakaan yllättänyt, sillä leffa napsi todella paljon Jussi-ehdokkuuksia (ja loppupeleissä myös niitä palkintoja).

Jonkinlaista lohtua itselle sai haettua kuitenkin siitä, että yleisön suosikkielokuvan äänestämisessä ääniä tuli enemmän kuin koskaan ennen. Loppusuoralla pääsivät Tuntematon sotilas, Yösyöttö ja Rendel. Tänä vuonna suomalaiset äänestivät omaksi suosikikseen elokuvan Tuntematon sotilas. Tähän mennessä elokuva on saanut jo yli miljoona katsojaa ja tällä kertaa kansa ei varmaankaan ole väärässä. Palkinto sai Aku Louhiniemen aikamoiseen ripitykseen tippa silmässä palkintoa vastaanottaessa, eikä se johtunut vain palkinnon vastaanottamisesta.

Ja perinteitä ylläpitäen se paras ohjaaja löytyi sieltä parhaan elokuvan tehneiden joukosta. Ehdokkaina olivat herrat: Teemu Nikki (Armomurhaaja); AJ Annila (Ikitie); Aki Kaurismäki (Toivon tuolla puolen) ja Aku Louhimies (Tuntematon Sotilas). Omalla tavallaan ohjaajakonkareita Jussi-kisoissa olivat herrat Aku Louhimies ja Aki Kaurismäki. Louhimies on voittanut aiemmin Jussi-palkinnon kahden elokuvan ohjauksesta. Kaurismäki puolestaan on jo elävä klassikko kaikilla Jussi-voitoillaan. Hänellä on kuusi Jussi-patsasta tästä kategorista. Ja mies omasi nyt kaikki mahdollisuuset päästä ohittamaan Mikko Niskasen (1929 – 1990) kanssa jakamansa kuuden voiton luokka. Ehdokkuus ei myöskään ollut täysin uutta Mr. Nikille, joka oli viime vuonna ehdokkaana parhaan käsikirjoituksen Jussi-patsaan saajaksi elokuvasta Lovemille. Tulipa palkinto tai ei, niin Armomurhaaja on saanut ansiokseen jo parhaan käsikirjoituksen palkinnon Tokion kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Keltanokkana Jussi-kisossa sen sijaan oli mukana AJ Annila. Kokemusta elokuvafestivaaleista oli kuitenkin kertynyt muun muassa Brysselistä missä miehen elokuva Sauna (2009) voitti parhaan ohjaajan pystin. Arvovaltaisen raadin mielestä näyttelijöille parhaita ohjeita viime vuonna jakeli Mr. AJ. Annila (Ikitie) ja tällä palkinnolla ohjaaja pääsee aloittamaan oman Jussien keräilynsä.

Parhaan dokumenttielokuvan Jussi-patsasta tavoittelivat elokuvat: Hobbyhorse revolution (ohjaaja Selma Vilhunen), Hyvä postimies (ohjaaja Tonislav Hristov), Tokasikajuttu (ohjaajat Jukka Kärkkäinen ja JP Passi) ja Pohjolan enkeli (ohjaaja Jean-Michel Roux). Viime vuonna ensi-iltansa sai 17 eri aiheista dokumenttielokuvaa. Näistä ehdokkaiden valitseminen ei varmasti ollut helppoa. Palkinnon voitti ajatuksia ja tunteita herättelevä dokumentti Hobbyhorse revolution. Ohjaaja Ms. Selma Vilhunen liittyi tällä Jussi-palkinnolla ensikertalaisten laajaan joukkoon hyvällä ja Suomea tunnetuksi tehneellä dokumentilla, joka teki keppihevosyhteisöä tunnetuksia rajojemme ulkopuolella. Ihastuttavasti ohjaaja omisti Jussinsa kaikille niille nuorille tytöille, joita ei ole otettu aikoinaan tosissaan, kun he tekevät sellaista, mitä he rakastavat tehdä.

Jussi-palkinnot palasivat myös omalla tavallaan historiaan. 40 vuoden tauon jälkeen palkittiin paras lyhytelokuva ja tämä trendi tullaan myös pitämään tulevaisuudessa. Ehdokkaita olivat: Katto (ohjaaja Teppo Airaksinen), Penelope (ohjaaja Heta Jäälinoja), Salaviinan polttajat (ohjaaja Juho Kuosmanen) ja Saatanan kanit (ohjaaja Teemu Niukkanen). Jussi-palkinnon voitti lyhytelokuva Katto. Tämä on ohjaaja Mr. Teppo Airaksisen ensimmäinen Jussi-palkinto, eikä toivottavasti viimeinen. Lyhytelokuvien näkökulmasta on kiva, että tämä palkinto on palannut Jusseihin, sillä meillä on kuitenkin hyvät lyhytelokuvafestivaalit Tampereella.

Parhaasta naispääosasta kisasivat daamit: Milka Ahlroth (Joulumaa), Krista Kosonen (Miami); Sonja Kuittinen (Miami) ja Pihla Viitala (Kaiken se kestää). Näistä Krista Kosonen on ollut ehdokkaana aiemmin elokuvista Kätilö ja Syvälle Salattu. Kätilö toi daamille parhaan naispääosan Jussi-pystin. Muut daamit olivat ensikertalaisia näissä kisoissa ja jollekin heistä olisin pystin suonut ihan tasapuolisuuden nimissä. Ehkäpä kaikkein eniten Milka Alhrothille, joka puhutteli omalla roolihahmollaan sitä, että myös yli 40-vuotiaita naisia on kiva nähdä valkokankaalla mielenkiintoisissa rooleissa. Parhaan naispääosan Jussi-palkinto kuitenkin annettiin Ms. Krista Kososelle.

Joulumaa ja Kaiken se kestää -elokuvat olivat ilmeisen suosittuja raadin keskuuudessa, sillä niiden parista nousivat myös kaksi parhaan naissivuosan Jussi-patsasta tavoittelevaa ehdokasta. Jussi-ehdokkata olivat daamit: Malla Malmivaara (Kaiken se kestää), Anna Paavilainen (Joulumaa), Sidse Babett Knudsen (Ikitie) ja Hannamaija Nikander (Armomurhaaja). Daameista vain Anna Paavilaisella oli kokemusta aiemmista Jussi-mittelöistä. Hän on ollut aiemmin ehdokkaana parhaan naissivuosa Jussin saajaksi elokuvasta Hyvä poika ja parhaan naispääosa Jussin saajaksi elokuvasta Kesäkaverit. Muut daamit olivat ensikertalaisissa Jussi-mittelöissä. Kriittinen raati katsoi parhaaksi naissivuosa suoritukseksi valkokankaalla Ms. Sidse Babett Knudsenin roolityön.

Parasta miespääosan Jussi-palkintoa tavoitteli neljä loistavaa näyttelijää elämänsä rooleissa. Ehdokkaita olivat herrat: Eero Aho (Tuntematon sotilas), Sherwan Haji (Toivon tuolla puolen), Tommi Korpela (Ikitie) ja Petteri Summanen (Yösyöttö). Ehdokkaana on aiemmin ollut Petteri Summanen elokuvista Nousukausi ja Keisarikunta. Tuolloin hän on saanut kuitenkin lähteä ilman pystiä kotiin. Keltanokka ei ole myöskään Eero Aho, joka on vakuuttanut Jussi-raatia aiemminkin parhaan miespääosan merkeissä. Ehdokkus on napsahtanut elokuvasta Juoksuhaudantie ja voitto elokuvasta 8-pallo. Mutta hyvää vastusta tarjosi Tommi Korpela, joka on voittanut joka kerta ollessaan ehdokkaana tässä kategoriassa. Mies on vienyt takan reunustaa koristamaan Jussi-patsaan elokuvista Häiriötekijä, Putoavia enkeleitä ja Miehen työ. Kolmen elokuvan pääosa-Jusseista ovat päässeet nauttimaan aiemmin vain herrat Lasse Pöysti ja Tauno Palo. Vastus oli siis kova ja ammattitaitoinen. Joten olisihan se ollut aikamoinen pommi, jos ensikertalainen Sherwan Haji olisi vienyt patsaan mukanaan. Voiton sai joka tapauksessa ansaitusti Mr. Eero Aho (Tuntematon sotilas).

Miessivuosassa raatia yrittivät parhaan kykynsä mukaan vakuuttaa herrat: Hannu-Pekka Björkman (Ikitie), Tomi Enbuska (Kaiken se kestää), Aku Hirviniemi (Tuntematon sotilas) ja Jussi Vatanen (Tuntematon sotilas). Näistä miehistä Jussi-kokemusta oli kahdella. Hannu-Pekka Björkman on ollut ehdokkaana niin parhaassa miespääosassa (Eläville ja Kuolleille – voitto; Haarautuvan rakkauden talo) kuin miessivuosa-Jusseissa (Raja 1918). Jussi Vatanen puolestaan on ollut ehdokkaan kaksi kertaa Napapiirin sankareiden (ensimmäinen ja toinen osa) merkeissä. Mutta kummallakin kerralla voitto on mennyt ohi suun. Sen sijaan Aku Hirviniemi ja Tomi Enbuska olivat ensikertalaisia. Voiton tänä vuonna sai Mr. Hannu-Pekka Björkman. Jussi oli miehelle ensimmäinen sivuosa-Jussi.

Betoni-Jussin sai rohkea taitelija, joka käsikirjoitti-kuvasi-lavasti-ohjasi-ja-tuotti omat elokuvansa jo kultaisella 1960-luvulla. Hän oli oman tiensä kulkija, joka totesi, että loppujen lopuksi elokuva on vain elämää. Mr. Maunu Kurkvaara on todellakin Betoni-Jussinsa ansainnut.

Muut Jussi-voittajat löydät täältä. Toivotan kaikille voittajille rutkasti onnea ja menestystä. Toivottavasti palkinnot ja annetut ehdokkuudet lisäävät intoa kotimaisen elokuvan tekemiseen ja sen katsomiseen. Tavataan leffasalissa.