Tunnettu näyttelijä Serge Tanneur (Fabrice Luchini) on vetäytynyt masennuksen myötä pois julkisuudesta rauhallisiin maisemiin Ile de Rellelle. Takaisin median ja salamavalojen pariin häntä koittaa houkutella Gauthier Valence (Lambert Wilson). Valence haluaa Tanneurin näyttelevän hänen ohjaamaassaan Moliérin teokseen perustuvassa Le Misanthrope (ihmisvihaaja)-elokuvassa. Ennen tähän suostumistaan Serge haluaa harjoitella sitä viikon ajan yhdessä Gauthierin kanssa vaihdellen päärooleja keskenään. Eikä tämäkään takaa välttämättä myöntymistä asialle. Joten katsojalle jääkin selvitettäväksi se, että pääseekö näytelmä koskaan lavalla ja jos pääsee, niin kuka näyttelee oikein ketä.
Ohjaaja Mr. Philippe Le Guay esittää onnistuneesti sitä mitä näyttelijän päässä oikein tapahtuu rooliin valmistuessa ja miten saadaan puhuttua aidasta ja seipäästä. Sillä ohjaajajalla ja näyttelijällä voivat olla hyvinkin erilaiset näkökannat siihen, mitä sama asia tarkoittaa. Tästä nouseekin elokuvan rikkaus ja anti. Elokuvaa avaa varmasti myös se, jos katsoja on nähnyt tai lukenut Moliérin Ihmisvihaajan, sillä välillä ei oikein tiennyt, että katsoiko tässä näytelmän harjoituksia siitä, vai sovitusta Moliérin alkuperäisestä työstä. Päähenkilöissä nousee kuitenkin niin selvästi esille Moliérin hahmojen Alcesten ja Philinten piirteitä.
Mukaan ängetty pyöräretkeily pääsee oikeuksiinsa kauniiden maisemien katselussa mitä nämä kaksi miestä harrastavat tutustuessaan toisiinsa ja Moliérin tekstiin. Niiden aikana miehet tapaavat myös mielenkiintoisia paikallisia tuttavuuksia, joilla on omat näkemyksensä näyttelijöistä ja näyttelemisestä.
| Viva la Moliere |   |
|---|---|
| Aihe kahden miehen keskusteluista ja näytelmän 'Ihmisvihaaja' treenaamisesta ei sinänsä ole kovin houkuttelevan kuuloista, mutta älä anna sen estää itseäsi. Elokuva yllättää erittäin myönteisesti. Se tarjoaa vinkeitä näkökulmia itsensä hehkuttamien kulttuuriin sekä siihen, kenellä loppujen lopuksi on taito tulkita oikein Molierin tekstejä ja miksi niihin sanoihin on syytä kiinnittää huomiota. Mukaan tähän kahden miehen väliseen nuijasotaan on saatu mukaan myös satunnaista romanssitynkää, joka tuntui välillä hieman mukaan väkisten teipatulta, sillä parhaimmat fiilikset itselleni jäi Molierin tekstien tulkinnasta ja vuorosanojen harjoittelusta. Katsellessa niiden taakse elokuvasta saa helposti myös mielikuvan, että loppudialogi ja juoni rakennettiin niiden ympärillä. Suosittelen elokuvaa kaikille, jotka nauttivat sanataiteesta ja hyvistä näytelmistä. Sellaisena tämäkin elokuva pärjäisi hyvin. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |
Ranskalainen näytelmäkirjailija Moliére (1622 – 1673) on tunnettu erityisesti komedioiden kynäilijänä. Hänen ajatusarkustaan on kuitenkin lähtenyt liikkeelle myös monia satiirisia draamoja ja vakavahenkisiä näytelmiä. Mikäli Ihmisvihaaja-näytelmän harjoitukset viehättivät suosittelen suuntaamaan kirjastoon ja perehtymään lisää miehen töihin. Niitä ovat muun muassa:
-
Don Juan (1665)
-
Ihmisvihaaja (1666)
-
Lääkäri vastoin tahtoansa (1666)
-
Saituri (1668)
-
Oppineita naisia (1672)
-
Luulosairas (1673)
Osastot: Draama, Kevyttä katseltavaa
Henkilöt: farbrice luchini, lambert wilson