Mainoslauseisiin ei sitten kai koskaan ole kunnolla luottamista. ”Tule aikuisten ’seksittömälle ja päihteettömälle’ aikuistumisleirille Turun saaristoon! Tässä olisi tarjolla kaikille uuden elämän eväät ja luvassa on elämäsi ihanin viikko!” Leirin alussa käy kuitenkin jo selväksi, että vetäjät ovat olleet huijareita ja leiriläisillä on edessä itse omien aktiviteettien kehittäminen. Sitä kadoksissa ollutta aikuisuutta sitten etsitäänkin leirinuotiolla miestä vahvemmasta, äänihuulien kestävyyden kartoittamisesta rantakalliolla, toisten housujen sisällöstä sekä tietenkin itsestään ja kanssatovereistaan.
Mukana ikimuistoisella aikuisten kesäleiriviikolla ovat miehistä komeutta edustamassa Petri (Jarkko Niemi), Jouko (Taneli Mäkelä), Rane (Jarkko Pajunen) ja Ville (Lauri Tanskanen). Naisten puolelta leirille ovat tiensä löytäneet Saara (Minttu Mustakallio), Kaisa-Leena (Iina Kuustonen), Emma (Essi Hellén), Alli (Anna-Leena Sipilä) ja koko porukkaa ruokkiva Mervi (Minna Koskela). Kyseiseen porukkaan on sitten yritetty iskeä kaikki mahdolliset karikatyyrit tavoilla, joka tekee näyttelemisestä välillä hyvinkin väkisten tehtyä ja saa korkeintaan aikaan myötähäpeän tunteen katsojassa.Toisaalta juuri nämä mielenkiintoiset ja hyvinkin erilaiset leiriläiset auttavat katsojaa jaksamaan elokuvan loppuun asti.
Ohjaaja Ms. Johanna Vuoksenmaa jaksaa kuitenkin yrittää ilahduttaa meitä kevyillä komedioillaan, jotka osaavat toisinaan yllättää. Olen itse nähnyt lähes kaikki naisen tuotannosta alkaen elokuvasta Nousukausi (2003) päättyen elokuvaan 21 tapaa pilata avioliitto (2013). Mutta edelleen oma suosikkini on Toinen jalka haudassa (2009), eikä Viikossa aikuiseksi sitä asemaa pystynyt horjuttamaan. Se ei tullut edes likelle ohjaajan aiempia töitä, mikä on sääli, sillä Ms. Vuoksenmaa osaa todella tehdä myös hyviä elokuvia. Ehkpä se seuraava elokuva korjaa sitten kaikki tässä rainassa tehdyt erheet, toivottavasti.
Viikossa aikuiseksi -elokuvaa voi pitää ihan kivana kokemuksena, joka täyttää tyhjiötä kevyiden ja helposti unohdettavien puskafarssikomedioiden laajassa ruukussa. Se ei järin pysäytä, anna näyttelijöille mahdollisuutta kasvaa roolihahmoissaan, jätä selvää muistikuvaa siitä miten siellä leirillä oikein kasvettiin eikä myöskään kyllä loukkaa kenenkään tunteita (kuin ehkä korkeintaan kissoista pitävien, sillä niin reipasta valtataistelua käytiin Mirrin ja Saaran välillä). Elokuvassa yritetään kovasti pitää hauskaa, mutta kun siihen asti päästään, niin kamera kääntää katseensa jo jonnekin muualle. Aaaargh!!
Mielenkiintoiseksi elokuva tekee se, että se sai kimmokkeen lasten ja nuorten kesäleireistä ja ohjaajan kateudesta niitä kohtaan. Ms. Vuoksenmaa jäi pohtimaan, miksi aikuisille ei ole kesäleirejä, kun niillä yleensä on niin hauskaa. Tätä pohdintaa seurasikin mielenkiintoinen elokuva. Joskin Ms. Vuoksenmaa myöntää, että toisilleen tuntemattomien aikuisten yhteenlyöttäytyminen viikon ajaksi ei ehkä olisi kovin sujuvaa. Tai sitten se voisikin olla, jos mukana olisi enemmän oikeaa elämää kuin nyt nähtiin valkokankaalla.
| Oli tämäkin sitten pakko nähdä |   |
|---|---|
| vaikka sen olisi kyllä voinut myös odotella telkkariin saapuvaksi (varsinkin kun selalista en omista).Viikossa aikuiseksi yrittää ilahduttaa, naurattaa ja herättää ajatuksia pikakurssina asioista, joita yleensä tehdään kesäleireillä. Mutta jossain kohtaa mennään autuaasti sinne saaristoon ja järki lähti paluuveneellä mantereelle. Elokuva tarjoaa toki joitakin rämäköitä naurun aiheita, mutta leffasalista poistuessa on vaikea muistaa, mitä valkokankaalla oikein loppujen lopuksi tapahtui. Parempiakin kotimaisia kevyitä komedioita on olemassa. Mutta jos haluaa nollata aivokapasiteettinsa hyvin, miettiä miten itse käyttäyisi moisessa tilanteessa ja nähdä elokuvista / televisiosta tuttuja näyttelijöitä helpossa komediassa, niin eikun leffaan. Viikossa aikuiseksi tarjoaa jonkinasteista viihdytysarvoa, joka varmasti uppoaa laajaan osaan suomalaista elokuvakatsojistoa. Itse astun tässä kohtaa sinne kuuluisalle takavasemmalle. | |
| Overall | |
|---|---|
| Kokonaisarvosana. | |